Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti


Aho avaisi budjetin talouskehityksen vuoksi

Keskustan puheenjohtaja Esko Aho vaatii hallituksen eduskunnalle antaman budjettiesityksen tarkistamista huonontuneen taloudellisen tilanteen vuoksi.

Aho pitää TT:n uutta suhdannebarometria uutena painavana perusteena vakavalle talouspolitiikan linjaa koskevalle keskustelulle.

Talouden heikentyminen on hänen mielestään tehnyt budjetin luvut osittain kyseenalaisiksi. Toimia tarvitaan, jotta työllisyys voisi parantua myös odotettavissa olevan hitaan kasvun oloissa. Esimerkkinä Aho mainitsee sosiaaliturvamaksuihin ja verotukseen puuttumisen.

Aho arvioi Suomen tilanteen kehittyvän nopeasti vakavaan suuntaan. Hänen mielestään nykyinen hallitus on jo menettänyt vaalikauden, kun se ei ole tehnyt tarvittavia rakenteellisia uudistuksia. Niitä on vaikeampi toteuttaa hitaan kasvun oloissa.


Ihalainen: Keskustan reformi palauttaisi torpparikauteen

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (SDP) tuomitsee jyrkin sanoin keskustan työreformin. Hänen mukaansa keskusta asettuu nyt selvästi yrittäjien etujen ajajaksi.

- Jos tämmöinen linja toteutuisi lainsäädännössä, se olisi samalla julistus suomalaisessa työelämässä torpparikauteen palaamisesta. Se olisi samalla julistus siitä, että on sallittua lain kautta, että työelämään tulee uusi työssäkäyvä köyhälistö, Ihalainen kuvasi Kunta-alan ammattiliiton edustajiston kokouksessa Espoossa torstaina.

- Keskusta asettuu työelämän asioissa epätasapainoisesti pienyrittäjien puolelle ja samalla ottaa kantaa palkansaajien turvattomuuden lisäämiseen suomalaisessa työelämässä.

Ihalainen mainitsi esimerkkeinä paikallisen sopimisen avaamisen lainsäädännön kautta sekä sen, että reformissa ei suositeta ulkopuolisten neuvottelijoiden tuloa työpaikoille. Hän tulkitsi tämän viittaavan nimenomaan ay-liikkeeseen.

- Meidän käsityksemme yleissitovuudesta on toinen. Sitä pitää laajentaa, selkeyttää ja sen valvontaa tehostaa.

- Rauhallinen ja asiallinen tapa vaikuttaa tähän (keskustan reformiin) on se, että seuraavissa eduskuntavaaleissa äänestetään ihmisiä, jotka eivät tämmöisiä tavoitteita tue, Ihalainen opasti.


Aho ehdottaa eurooppalaista pääomaveroa

Keskustan puheenjohtaja Esko Aho ehdottaa eurooppalaisen minimiveron määräämistä pääomalle. Hänen mukaansa kansainvälistyvä pääoma on velvoitettava maksamaan yhteiskunnallista osallistumismaksua. Aho kertoo mm. taloutta ja sen sääntelyä koskevista näkemyksistään sanomalehti Suomenmaan torstaisessa 90-vuotisjuhlanumerossa.

Ahon mukaan Suomeakin vaivaava työn ja pääoman verotuksen epätasapaino ei ratkea korottamalla yksipuolisesti pääomaverotusta.

Tämä johtaisi hänen mielestään siihen, että pääoma vain karkaisi kevyemmän verotuksen maihin. Hän katsookin, että olisi asetettava jokin vähimmäisvelvoite, jota ei voi kiertää ainakaan Euroopan ja mieluummin koko maailman mitassa.

Aho uskoo, että ensi vuoden alusta alkava Euroopan talous- ja rahaliitto johtaa väistämättä verotuksen minimitasojen määrittelyyn. Suomen kannattaisi hänen mukaansa tukea tätä kehitystä.

Keskustan puheenjohtaja toteaa myös, että vapaat pääomaliikkeet ovat tehneet maailmantalouden niin lyhytjänteiseksi ja arvaamattomaksi, että vastapainoksi tarvitaan sitä vakauttavia pelisääntöjä.


Taina: Suomen hankittava taisteluhelikoptereita

Puolustusministeri Anneli Taina (kok) katsoo, että Suomi tarvitsee puolustuskykynsä kehittämiseksi taisteluhelikoptereita. Hän uskoo seuraavan hallituksen päättävän niiden tilaamisesta.

Taina arvelee torstain Taloussanomissa, että kuljetushelikopterien hankinnasta Suomi päättää jo ensi vuonna. Pohjoismaiden puolustusministeriöiden selvitykset yhteisestä helikopterihankinnasta valmistuvat vajaan kahden viikon päästä. Silloin saattaa hänen mukaansa syntyä asiassa myös yhteispohjoismainen periaatepäätös.

Taina arvelee, että Pohjoismaat pystyvät yhdessä sopimaan ainakin kopterimalleista. Poliittisella puolella voi hänen mukaansa kuitenkin tulla ongelmia, ja myös rahoituskysymykset ovat auki.

Suomella on Tainan mukaan valmiudet edetä hankinnoissa tarpeen tullen muita Pohjoismaita nopeammin, koska Suomella on jo tilausvaltuus olemassa.

Eduskunta hyväksyi huhtikuussa 2,2 miljardin määrärahan kuljetushelikoptereiden hankkimiseksi puolustusvoimille. Alun perin hallitus esitti myös taisteluhelikoptereiden hankkimista, mutta siitä kuitenkin luovuttiin.


Järventaus pitää Haagin sopimusta lapsen etuna

Oikeusministeri Jussi Järventaus (kok) pitää kansainvälistä lapsikaappausta koskevaa Haagin sopimusta lapsen edun mukaisena.

Hän muistuttaa Etelä-Suomen Sanomien ja Satakunnan Kansan haastattelussa, että Haagin sopimuksen tavoitteena on ehkäistä lapsikaappauksia, jotka ovat lapsille vakava ja traumaattinen kokemus.

Kerstin Campoyn poikien tapauksen johdosta Suomi ei Järventauksen mukaan aio sanoutua irti Haagin sopimuksesta. Sopimus on hänen mielestään tärkeä mm. niissä tapauksissa, joissa suomalaista lasta pyritään saamaan takaisin Suomeen.

Korkein oikeus tuomitsi maanantaina Campoyn 6- ja 7-vuotiaat pojat palautettavaksi isän kotimaahan Yhdysvaltoihin. Lapset vastustavat palauttamista, mutta Haagin sopimuksen mukaan vain 9-13-vuotiaiden lasten mielipiteillä on merkitystä.

Järventauksen mukaan mitään keskustelua ei ole siitä, että Suomi pyrkisi muuttamaan Haagin sopimuksen säännöksiä. Hän huomauttaa, ettei laajan sopimuksen muuttaminen ole Suomen käsissä, ja keskustelu siitä on aika teoreettista.


Lipponen epäilee keskustan kääntyvän NATO-linjalle

SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Paavo Lipponen epäilee, että keskusta on valmis kääntämään ulkopoliittisen kelkkansa NATO-linjalle valtaan päästäkseen.

Lipponen viittaa keskiviikon Turun Sanomien kolumnissaan mm. keskustan, RKP:n ja kristillisten vaaliyhteistyöhön, mm. eurovaaleihin kaavailtuun vaaliliittoon.
- Presidentinvaaleissakin vaihtoehtoa vailla ollut Aho ilmoittaa valmiuden tukea RKP:n ehdokasta, Lipponen kirjoittaa.

Lipposen mukaan SDP neuvottelee vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa vain yksittäisten puolueiden, mutta ei minkäänlaisten ryhmittymien kanssa.


Yliopistot eivät ole kunnolla hyödyntäneet uutta yliopistolakia

Opetusministeri Olli-Pekka Heinosen mielestä yliopistot eivät ole laajemmin hyödyntäneet uutta yliopistolakia. Hänen mukaansa yliopistojen uusista johtosäännöistä saadut tiedot viittaavat siihen, että eräitä poikkeuksia lukuunottamatta merkittäviä muutoksia ei ole tapahtunut.

- Olisi toivonut, että aikaisemmin moitittuihin jäykkyyksiin olisi nyt saatu parannuksia. Olisi tärkeää, ettei hallinnon ja toimintatapojen rakenteiden kehittäminen pysähtyisi tähän, vaan yliopistolain antamia mahdollisuuksia jatkuvasti hyödynnettäisiin, Heinonen sanoi tiistaina Joensuussa.

Yliopistojen johdon ja opetusministeriön seminaarissa puhunut Heinonen kehui, että korkeakoulujen ja ministeriön välinen yhteistyö sujuu. Vaikka ministeri antoikin tunnustusta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille tuloksekkaasta työstä, hän näkee siinä myös kehittämistarvetta.

Heinosen mielestä yliopistoilla tulee olla nykyistä vahvempi rooli elinikäisessä oppimisessa. Hän myös arvioi, ettei tietotekniikkaa ole vielä pystytty hyödyntämään laajemmin elinikäistä oppimista järjestettäessä.


Venäjä otti kopterihankinnat esiin Moskovassa

Venäjän pääministeri Jevgeni Primakov nosti esiin kysymyksen Suomen helikopteri- ja rynnäkkövaunuhankinnoista tapaamisessaan pääministeri Paavo Lipposen kanssa tiistaina.

Venäjä on tarjonnut omia helikoptereita ja rynnäkkövaunuja asehankintoja suunnittelevalle Suomelle. Lipponen kertoi Moskovassa Primakoville, ettei Venäjää millään tavalla syrjitä hankinnoissa.

Kopterikaupan eteneminen riippuu siitä, tehdäänkö hankinta yhdessä Ruotsin tai useamman pohjoismaan kanssa, pääministeri muistutti tapaamisen jälkeen.

Lipposen yksipäiväisen Moskovan työvierailun aikana käsiteltiin tukku talousyhteistyötä koskevia hankkeita, kuten sähkösopimuksen jatkamista sekä öljy- ja kaasuputkisuunnitelmien nykyvaihetta.

Primakov kertoi myös Venäjän sisävesien avautuvan ulkomaisille pienveneille. Huviveneilijät pääsevät ensivaiheessa Nevajoelle. Myös Suursaaren avaaminen matkailijoille oli esillä.

Venäjä tarjosi Suomelle myös yllättäen yhteistyötä ydinvoimalarakentamisessa, kuten Kuolan ydinvoimaloiden uudistamisessa. Esillä oli niin ikään Venäjän Suomen-velan kuittaaminen osittain tieteellisillä laitteilla.


Demari: Sekä hallituksen että opposition luottamus laskenut Alho-jupakan myötä Luottamus sekä hallitukseen että oppositioon on rapissut syksyn Alho-Sundqvist-kohun aikana. Demarin Taloustutkimuksella teettämä tutkimus osoittaa, että hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaa piti viime viikolla hyvänä tai tyydyttävänä 52 prosenttia vastanneista.

41 prosenttia piti hallituksen politiikkaa välttävänä tai heikkona. Syyskuun mittauksessa tyytyväisiä oli yhteensä 65 prosenttia, tyytymättömiä 32 prosenttia.

Opposition talous- ja työllisyyspolitiikkaan tyytyväisiä oli 38 prosenttia, tyytymättömiä 44 prosenttia. Syyskuussa tyytyväisiä oli löytynyt 46 prosenttia, tyytymättömiä 39 prosenttia.

Taloustutkimuksen mittauksessa haastateltiin 500 suomalaista puhelimitse. Virhemarginaali on Taloustutkimuksen mukaan kolme prosenttia puoleen tai toiseen.


Backman ehdottaa alueministeriä

Hallintoministeri Jouni Backman katsoo, että vaalien jälkeisen hallituksen tulisi nimittää aluepoliittinen ministeri yhdistämään aluepolitiikkaa. Nykyisin aluepolitiikka on Backmanin mukaan sirpaleinen, monen ministerin tehtävä.

Hallintoministeri ehdotti maanantaina Savon Sanomien haastattelussa myös ministeriöjaon järjestämistä uudelta pohjalta. Hänen mielestään nykyinen järjestelmä voitaisiin korvata tehtäväpohjaisella jaolla. Tällöin olisi erikseen esimerkiksi regulaattoriministeri, joka vastaisi sääntelystä, ja toimintaedellytyksiä antava voimavaraministeri.

Nykyisin sama ministeriö säätelee toimialaansa, ohjaa valtion omistajapolitiikkaa ja edistää alansa kilpailua. Saman ministeriön tehtävät ovat Backmanin mukaan keskenään niin ristiriitaisia, että tästä voi seurata jopa esteellisyys- ja jääviysongelmia.

Hallintoministeri ei kuitenkaan pidä todennäköisenä, että uusi ministeriörakenne syntyisi nopeasti. Hänen mukaansa asiasta pitäisi olla valmiit suunnitelmat ennen vaalikautta, mutta niitä ei ole.

Koonnut: IA
12.11.1998


POLITIIKKA -SIVULLE