Kolmasosa suomalaisista kannattaa sotilaallista liittoutumista



Joka kolmas suomalainen ilmoittaa kannattavansa Suomen sotilaallista liittoutumista.


Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan teettämän mielipidekyselyn mukaan sotilaallista liittoutumista kannattavien määrä on parissa vuodessa selvästi noussut.

Kun vuonna 1996 tehdyssä vastaavassa kyselyssä liittoutumista piti hyvänä vaihtoehtona 20 prosenttia haastatelluista, nyt sitä sanoo kannattavansa 29 prosenttia.

Tulos on varsin samansuuntainen kuin Verkkouutisten vajaa pari viikkoa sitten Taloustutkimus Oy:llä teettämässä gallupissa. Siinä NATO-jäsenyyttä kannatti kolmennes suomalaisista.

Suomen Gallupin tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista kannattaa edelleen pysymistä sotilasliittojen ulkopuolella. Vastanneista 60 prosenttia katsoo, että Suomen tulee pysyä liittoutumattomana. Kaksi vuotta sitten tätä mieltä oli 69 prosenttia. Suomen gallup toteutti tutkimuksen lokakuussa kysymällä kantoja 1 026:lta yli 15-vuotiaalta suomalaiselta.

Kyselyn mukaan sotilaallisen liittoutumisen kannattajia on eniten kokoomuslaisten ja nuorsuomalaisten joukossa. Heistä noin puolet ilmoitti kannattavansa liittoutumista.

Liittoutumattomuuden kannalla ovat vahvimmin vihreät (75 prosenttia), keskustalaiset (70) ja vasemmistoliiton kannattajat (69).

Suurin muutos on tapahtunut sosialidemokraattien riveissä. Vuosi sitten liittoutumattomuutta kannatti 70 prosenttia ja nyt 60 prosenttia vastanneista.

Kaksi kolmesta uskoo NATO-jäsenyyden toteutuvan

Jos Suomi päättäisi sitoutua sotilasliittoon, 54 prosenttia valitsisi läntisen sotilasliitto NATO:n.

Haastatelluista 66 prosenttia on sitä mieltä, että Suomi on tosiasiassa sitoutumassakin NATO:n jäsenyyteen monien eri tasoilla tapahtuvien yhteistyömuotojen seurauksena. Joka neljäs katsoi, ettei tällaista kehitystä tapahdu, ja yhdeksän prosenttia ei osannut sanoa.

Puolustusliittoa Ruotsin kanssa on monen vuoden ajan suosinut 20 prosenttia vastaajista. Suomen täysjäsenyyttä Länsi-Euroopan unioni WEU:ssa kannattaa 14 prosenttia. Venäjän kanssa menisi samaan liittoon yksi prosentti haastatelluista.

Ulkopolitiikan hoitoon ollaan tyytyväisiä

Tutkimuksessa kysyttiin myös arvioita siitä kuinka hyvin Suomen ulkopolitiikkaa on hoidettu. Haastatelluista 77 prosenttia piti ulkopolitiikkaa hyvin hoidettuna, kun 16 prosenttia oli päinvastaista mieltä. Vuosi sitten vastaavat luvut olivat 74 ja 21.

Haastatelluista 14 prosenttia on sitä mieltä, että suomalaisen puolustusvälineteollisuuden tulisi saada harjoittaa vientikauppaa kokonaan ilman rajoituksia. 14 prosenttia kannatti lievempiä vientirajoituksia, ja 44 nykyisten säädösten tasoa. Yhdeksän suomalaista kymmenestä haluaa säilyttää oman puolustusväliteollisuuden.

Valtaosa vastaajista vastustaa ammattiarmeijaa. Nykyisen yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan järjestelmän haluaa säilyttää 75 prosenttia vastaajista.

Kolme neljästä suomalaisesta on edelleen sitä mieltä, että miesten pakollinen varusmiespalvelus tulee säilyttää. Joka viides kannatti vapaaehtoista asepalvelusta.

Maanpuolustustahto on pysynyt korkeana

Suomalaisten maanpuolustustahto on kyselyn mukaan pysynyt korkeana. Kysymykseen "jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa olosuhteissa, vaikka tulos näyttää epävarmalta", vastasi myönteisesti 77 prosenttia.

Suomen mahdollisuuksiin puolustautua tavanomaisin asein käytävässä sodassa luottaa edellisvuosien tapaan noin 55 prosenttia.

Yli 15-vuotiaista kansalaisista 85 prosenttia sanoo olevansa valmiita osallistumaan taitojensa ja kykyjensä mukaan maan puolustuksen eri tehtäviin.

Halu lähteä maasta Suomen joutuessa hyökkäyksen kohteeksi on myös pysynyt 12 prosentissa.

Miehistä lähtisi viisi prosenttia ja naisista 19. Myös 15-24 -vuotiaista ja opiskelijoista arvelee lähtevänsä maasta noin 20 prosenttia. Vihreiden kannattajiksi ilmoittautuneista poistuisi maasta 28 prosenttia.

STT-IA
16.11.1998


POLITIIKKA -SIVULLE