Norrback: Pohjoismaiden tulisi huolestua Venäjän ydinvoimaloista


Eurooppaministeri Ole Norrbackin (RKP) mielestä Pohjoismaiden tulisi toimia aktiivisemmin Venäjän huonokuntoisten ydinvoimaloiden turvallisuuden parantamiseksi tai niiden sulkemiseksi.

Pohjoismaiden neuvoston kokoukseen Oslossa osallistunut Norrback sanoi ihmettelevänsä mm. sitä, että Ruotsi kiirehtii sulkemaan omia voimaloitaan, vaikka venäläisen ydinonnettomuuden uhka on selvästi merkittävämpi ja uhkaa kaikkia Pohjoismaita.

- Täällä Oslossakin käydään keskustelua lähinnä Ruotsin ydinvoimaloista, Norrback valitteli.

Pohjoismaiden neuvoston kokous keskittyi tiistaina lähinnä ulko- ja turvallisuuspoliittisten selontekojen käsittelyyn.

Norrback otti osaa ulkoministerien kokoukseen Brysselissä olleen ulkoministeri Tarja Halosen (SDP) sijaisena.

Hän arvioi merkittäväksi erityisesti Pohjoismaiden lisääntyneen kiinnostuksen Baltian ja Venäjän tukemiseen. Pohjoinen ulottuvuus ja lähialueyhteistyö olivatkin hallitsevia keskustelunaiheita alkuviikon tapaamisissa.

Norrbackin mukaan maiden välillä ei ole ainakaan vielä mainittavia linjaeroja pohjoista ulottuvuutta koskevissa näkemyksissä.

EU:n toivotaan antavan pohjoista ulottuvuutta koskevan ohjelmansa Wienin huippukokouksessa. Norrbackin tietojen mukaan ohjelman sisältö vastaa hyvin pitkälti Suomen tavoitteita.

EMU:un suhtauduttiin jo myönteisesti

Norrback sanoo olleensa tyytyväinen Oslossa keskusteluihin talous- ja rahaliitto EMU:sta.
- Täällä käyty keskustelu paljastaa, että ainakin kaikkien Pohjoismaiden johtavat poliitikot ovat pitkälti Suomen linjoilla. Eri syistä heillä ei kuitenkaan ole halua ilmaista sitä kovin selkeästi.

Jopa Norjan sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Thorbjörn Jagland sanoi selvästi, että EMU on omiaan luomaan vakautta. Seuraava kysymys on tietysti, mitä Norja aikoo itse tehdä, Norrback sanoi.

Suomalaisedustajat ovat päässeet Oslon kokouksen keskeisten teemojen myötä neuvonantajan asemaan.
- Myös lähialueyhteistyössä Suomen asema on nyt kokemustensa vuoksi aivan toinen kuin muilla Pohjoismailla.

Keskustelua on Oslossa ollut myös siitä, onko Pohjoismaille mahdollista löytää yhteinen ehdokas WTO:n seuraavaksi pääsihteeriksi. Norrbackin mukaan nimistä on kuitenkin vielä liian aikaista puhua.

Pohjoismaat johtotroikassa yli neljän vuoden ajan

Norrback muistutti yleisistunnossa pitämässään Suomen pääministerin puheenvuorossa, että kolmella Pohjoismaalla on ensi vuoden alusta lähtien yhteensä neljän ja puolen vuoden ajan mahdollisuus osallistua EU:n linjanvetoihin joko puheenjohtajamaana tai johtotroikan jäsenenä.

Ensimmäisenä vetovuorossa on ensi vuonna Suomi.

Tämän vuoksi Pohjoismailla on hyvä mahdollisuus tuoda yhteistä näkökulmaa esiin kaikissa suurissa EU-projekteissa.

- Nyt tarvitaan Pohjoismaista tavoiteohjelmaa tärkeimmistä kysymyksistä, joita mielestäni ovat suhtautuminen EMU:un, EU:n laajentuminen ja pohjoinen ulottuvuus, Norrback sanoi.

Norrback korosti, että Suomen EMU-jäsenyys on hyödyksi kaikille Pohjoismaille, erityisesti nyt kun maailmantalouden kriisit ovat muistuttaneet talouden epävakaisuuksista.

Suomi on ollut tyytyväinen Oslon kokouksessa erityisesti siihen, että Baltian maiden jäsenyysneuvottelut ovat saaneet tukea.
- On Pohjoismaille tärkeää, että jäsenyysneuvotteluissa edistytään mahdollisimman nopeasti.

Norrback totesi, että monien vuosien työ erityisesti lähialueyhteistyössä on tuottanut jo tulosta j a herättänyt konkreettista mielenkiintoa yhteistyötä kohtaan. Jatkossa olisi panostettava mm. Baltian ihmisoikeuskysymyksiin sekä kohdistettava resurssit paremmin.

Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston tulisi Suomen mielestä pyrkiä tehostamaan tiedonvälitystä ja informaatiokanaviaan mm. Internetin avulla.

Norrbackin mukaan myös yhteyksiä yritysten välillä tulisi lisätä. Nyt yhteistyö toimii aktiivisesti lähinnä vain Suomen ja Ruotsin välillä.

STT-IA
13.11.1998

POLITIIKKA -SIVULLE