Pohjoismaat pyrkivät yhtenäisempään työllisyyspolitiikkaan



Pohjoismaat tiivistävät yhteistyötään työttömyyden hoidossa ja työmarkkinapolitiikassa. Pohjoismaiden neuvosto aikoo edistää yhdenmukaisempaa skandinaavista linjaa sekä EU:ssa että Pohjoismaiden keskinäisissä suhteissa.


Oslossa koolla ollut Pohjoismaiden neuvosto käsitteli keskiviikkona erityistä työllisyysselontekoa, jollainen on PN:ssä esillä nyt toista kertaa.

Selonteossa todetaan, että EU:iin on luotava yhtenäisempää ja koordinoidumpaa työllisyyspolitiikkaa, ja että korkean työllisyystason edistämisestä on tultava EU:n nimenomainen päämäärä.

Keskinäisissä suhteissaan Pohjoismaat pyrkivät parantamaan työttömyyttä erityisesti lisäämällä työvoiman liikkuvuutta yli rajojen.

Keskeisenä keinona ovat muuttoavustukset, joilla työnhakumatkoja ja vastaavia kustannuksia korvataan työnhakijalle. Nyt maiden työministeriöt käsittelevät Ruotsin aloitetta, jonka mukaan korvaus maksettaisiin kunkin maan omien säädösten mukaisesti.

Työvoiman liikkuvuutta toivotaan monissa maissa niiden erilaisen työllisyystilanteen vuoksi. Kun Suomessa kärsitään korkeasta työttömyydestä, Norjaa vaivaa työvoimapula monilla aloilla. Työttömyysaste on Norjassa pudonnut jo parin prosentin tuntumaan.

Lista työllistymisen esteistä

Työttömyys on laskenut selvästi kaikissa Pohjoismaissa, paitsi Ruotsissa. Suomessa kehitys on ollut suhteellisesti katsoen suurinta.

Ruotsin uusi hallitus aikoo puolittaa kahdeksan prosentin työttömyytensä neljään vuoteen 2000 mennessä. Kun Suomessa työikäisestä väestöstä on töissä vain 65 prosenttia, Ruotsissa työllisyysaste aiotaan nostaa 74:stä 80:een.

Ruotsin työllisyyspolitiikasta vastaava elinkeinoministeri Björn Rosengren sanoi esitellessään PN:n selontekoa, että Ruotsi Pohjoismaiden neuvoston seuraavana puheenjohtajamaana aikoo laatia ensi vuonna listan esteistä, jotka estävät työllistymistä yli rajojen.

- Lähtökohtana työllisyyspolitiikassa tulee olla mm. puuttuminen rakenteellisiin ongelmiin. Myös yritykset rationalisoivat usein liian tehokkaasti henkilökuntansa ulos, eikä heitä pyritä kouluttamaan valmistamaan uusia tuotteita, Rosengren sanoi.

Prusti nosti esiin tasa-arvon

Pohjoismaiden neuvoston keinot nostaa työllisyysastetta ovat varsin samansisältöiset Suomen työministeriön ohjelman kanssa.

Aktiivisen työvoimapolitiikan keinovalikoimaan kuuluvat koulutus, elinikäinen oppimisen periaate, yrittäjyyden tukeminen sekä nuorten, pitkäaikaistyöttömien, ikääntyneiden ja muiden erityisryhmien saaminen työelämään.

Yleiskeskustelun puheenvuoroissa vaadittiin erityisesti byrokratian vähentämistä ja ryhtymistä sanoista tekoihin.

Suomen kansanedustajista Riitta Prusti (SDP) kiinnitti huomiota erityisesti naisten ja miesten tasa-arvokysymyksiin. Naisten osalta työttömyys on vasta vähitellen paranemassa, kun miesten työttömyys on laskenut viime vuoden 13 prosentista jo elokuun 9,3 prosenttiin.

- Talouspoliittisia toimia suunniteltaessa on tarkasteltava, vaikuttavatko ne miesten vai naisten työllistymisen, Prusti vaati.

Torstaina päättynyt Pohjoismaiden neuvoston 50. istunto keskittyi keskiviikkona työllisyyden lisäksi lähinä sosiaali-, kulttuuri- ja koulutusselontekojen sekä kielipoliittisten selontekojen ja toimintasuunnitelmien käsittelyyn.

Neuvosto on laatinut lapsia ja nuoria koskevat toimintaohjelmat. Asialistalla olivat myös rasismi ja rikollisuus.

STT-IA
13.11.1998


POLITIIKKA -SIVULLE