Budjettikommentteja lyhyesti

SKL: Hallitus laiminlöi rakenteelliset uudistukset

Oppositiossa oleva kristillinen liitto katsoo, että hallitus on budjettiesityksessään laiminlyönyt rakenteelliset uudistukset, joilla esimerkiksi työttömyyttä voitaisiin vähentää.

Hämeenlinnassa kokoontuva skl:n eduskuntaryhmän kesäkokous sanoo kannanotossaan, että hallitus sai talousarvioesityksensä tasapainoon kertaluontoisilla toimilla.

- Valtionkin omaisuuden voi myydä vain kerran, liitto toteaa. Eduskunnan tulee kristillisten mielestä syksyllä punnita talousarvioesitystä ihmisläheisestä näkökulmasta. Valtiontalouden korjaantuminen on näin siirrettävä vaikeuksissa elävien ihmisten ja perheiden hyväksi.

Erityisesti työllistämiskynnystä tulisi kristillisten mielestä alentaa. Sosiaaliturvan rahoitusjärjestelmää olisi uudistettava siten, että työvoimavaltaisilta yrityksiltä siirretään rasitetta pääomavaltaisille yrityksille.

Perheiden asemaa kristillinen liitto parantaisi muuttamalla perheverotusta yhden ansaitsijan perheitä tukevaksi. Tämä järjestyisi, jos perheellä olisi mahdollisuus jakaa tulot molempien vanhempien kesken. Tällöin veroprosentti on oikea suhteessa kahden ansaitsijan perheeseen nähden. Kristillisten eduskuntaryhmä jatkaa kesäkokoustaan perjantaina.

Yrittäjien Suominen: Budjetti on liian löysä

Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Risto Suominen pitää hallituksen budjettiesitystä liian löysänä. Suomisen mukaan ensi vuoden budjetin tulisi olla selvästi ylijäämäinen näin monen nopean kasvun vuoden jälkeen.
- Uhkana on, että euro-aikakaudella finanssipolitiikkaa joudutaan kiristämään todella rajusti silloin, kun toimenpiteet pääsevät myöhästymään.

Suomisen mielestä talouden ylikuumenemisvaaran vuoksi on valmistauduttava valmistelemaan lisäbudjetti jo tämän vuoden menojen karsimiseksi.

Yrittäjät ovat tyytymättömiä myös siihen, että hallitusohjelmassa luvattua työhön liittymättömän sosiaaliturvan rahoituksen muutosta ei ole sisällytetty budjettiin.
- Rakenteellisena uudistuksena olisi pitänyt tehdä päätös kansaneläkemaksun ensimmäisen maksuluokan maksun alentamisesta.

Suomisen mukaan tämä olisi tärkeää erityisesti matalapalkka-alojen työllisyyden kannalta.

Kuntaliitto näkee budjetissa myönteistä

Kuntien harkinnanvaraiseen valtionapuun tullut korotus ja mahdollisuus korottaa sairaanhoidon maksuja ovat Kuntaliiton mukaan myönteisiä päätöksiä ensi vuoden budjetissa.

Kuntaliitto toteaa kuitenkin, ettei budjettiesitys ratkaise kuntien toimintaan ja talouteen liittyviä ongelmia pitkällä aikavälillä. Asia on nostettava esille seuraavissa hallitusneuvotteluissa, Kuntaliitto edellyttää.

Kuntaliitto huomauttaa, että kuntien talous kiristyy ensi vuonna miljardin edestä, kun tuporatkaisun yhteydessä korotettiin ansiotulo- ja tulonhankkimisvähennyksiä. Menetystä ei ole korvattu täysimääräisesti, Kuntaliitto painottaa.

Kuntaliitto luonnehtii epäviisaaksi päätöstä leikata yliopistosairaaloiden tutkimus- ja kehittämismäärärahoja. Kuntien tuloja lisätään ensi vuonna 200 miljoonaa sallimalla niille eräitä sairaanhoidon maksujen korotuksia. Harkinnanvaraisiin valtionapuihin kriisikunnille varataan 230 miljoonaa markkaa.

Veronmaksajat haluavat veronkevennysvaraa

Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää tasapainoista budjettia myönteisenä saavutuksena, joka on myös veronmaksajan edun mukainen. Hän varoittaa kuitenkin yksityistämistulojen tuhlaamisesta.

Lehtinen arvioi, että valtionyhtiöiden myyntituloista kertyy selvästi enemmän kuin arvioitu 2,5 miljardia. Rahat on Lehtisen mielestä kirjattava kokonaan budjetin yleiskatteeseen, jotta tulevina vuosina voidaan laskea tuloveroa.
- Nyt on myös kansanedustajien osoitettava vastuullisuutta ja osaltaan pidättäydyttävä uusista menonlisäyksistä, Lehtinen kehotti.

Veronmaksajien laskelmien mukaan tuloveroja on tällä vaalikaudella kevennetty noin 11 miljardia, mutta muita veromuotoja on kiristetty 8 miljardin edestä.

Viitasalo: Budjetti oikeansuuntainen

Akavan puheenjohtaja Mikko Viitasalo (kok) pitää budjettiesitystä kokonaisuutena melko hyvin onnistuneena.
- Valtion talous on saatu tasapainoon, mihin on omalta osaltaan vaikuttanut viime syksynä solmittu tupo-sopimus.

Korkeasti koulutettujen etujärjestössä ollaan tyytyväisiä mm. budjettiesityksen tukeen tutkimus- ja kehitysmäärärahoihin.

Toinen myönteinen uudistus on 230 miljoonaan markkaan noussut tuki talousvaikeuksissa oleville kunnille.
- Summaan on oltava kohtalaisen tyytyväinen, koska muutamia kymmeniä kuntia on todellisissa vaikeuksissa, arvioi Viitasalo.

Viitasalo pitää myös erinomaisena, että hallitus on asettanut tavoitteekseen jo ensi vuonna panostaa 2,9 prosenttia bruttokansantuotteesta tutkimukseen ja kehitystyöhön. Myös yliopistosairaaloiden koulutus- ja tutkimusrahoja hallitus päätti leikata kaavailtua vähemmän.

Akavan vaatimuslistalla ovat edelleen mm. opiskelijoiden asuntotuotannon tukeminen ja aikuisten järjestelmällinen hammashuolto.

Vasemmistoliitto: Työllisyys ja asuntorakentaminen budjetin puutteina

Vasemmistoliitto arvostelee hallituksen budjettiesitystä riittämättömistä toimenpiteistä työllisyyden ja asuntorakentamisen lisäämiseksi. Puolue katsoo, että hallituksella on ollut erilainen näkemys myös talouden ylikuumenemisesta.

- Työttömyys on edelleen varsin korkea. Itä- ja Pohjois-Suomessa kasvu ja työllisyyden hidas paraneminen on vasta käynnistynyt, puolueen hallitusryhmä perustelee tiedotteessaan.

Vasemmistoliiton mielestä vuokra-asuntotuotantoon olisi ollut sekä tarvetta että mahdollisuuksia tehdä lisäpanostuksia. Jatkossa olisi tarkkaan seurattava, ettei vähäinen vuokra-asuntotuotanto heikennä kohtuuttomasti työvoiman liikkuvuutta ja vaaranna hyvää talous- ja työllisyyskehitystä.

Budjettiesitys saa kiitosta siitä, ettei siihen sisälly kansalaisten etuuksien leikkauksia eikä peruspalveluita vaarantavia leikkauksia. Myös seurakuntien yhteisövero-osuuden alentaminen ja sen siirtäminen pääosin vaikeuksissa oleville kunnille on vasemmistoliiton mielestä hyvä päätös.

Vasemmistoliitto on tyytyväinen myös, siihen, että budjettiin ei sisälly uusia tilausvaltuuksia armeijalle.

RKP: Korkea aika saavuttaa tasapaino

Talousarvion tasapainottaminen on kehuttava perintö seuraavalle hallitukselle, totesi ruotsalainen kansanpuolue torstaina. RKP:n mielestä kehitysyhteistyömäärärahoja olisi kuitenkin pitänyt nostaa enemmän kuin nyt tapahtui. Nyt tehty päätös merkitsee, että hallitus petti lupauksensa, mikä ei lisää sen uskottavuutta.

Puolue katsoo ajaneensa läpi, että pakolaiskiintiö nousi 650:een valtiovarainministeriön ehdottamasta 600:sta. RKP totesi, että kuntien harkinnanvaraista valtionapua ja työmatkojen verovähennysoikeutta korotettiin eduskuntaryhmän kannan mukaisesti.

Hallitus sitoutui myös palaamaan merenkulkupoliittiseen ohjelmaan syksyn aikana ja jatkamaan neuvotteluja Ruotsin kanssa Merenkurkun liikenteen tukemisesta ensi heinäkuun jälkeen, jolloin tax free -kauppa on lauttareitillä loppunut.

Swanljung: Budjettiesitys tukee toimihenkilöiden etuja

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Esa Swanljungin (SDP) mielestä budjettiesitys antaa hyvät mahdollisuudet jatkaa toimihenkilöille tuloksiltaan myönteistä tupo-politiikkaa. Swanljung pitää hyvänä erityisesti esityksen vaikutusta talouden tasapainoon, talouskasvuun ja työllisyyteen.

Budjetin puutteina Swanljung pitää sitä, että vuokra- ja opiskelija-asuntoihin varatut määrärahat ovat tarpeeseen nähden liian alhaisella tasolla. Myös kuntien harkinnanvaraiset tuet on jätetty liian vähäisiksi.

STTK:ssa katsotaan, että vaikka tutkimustoimintaan on panostettu Suomen kilpailukyky turvaten, eri elinkeinotukien ja tutkimustoiminnan suhde on kuitenkin edelleen vinoutunut.

Swanljungin mukaan eduskunnan on budjetista päättäessään varattava riittävästi voimavaroja aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimiin.
- Pelkkä periaateratkaisu ei riitä. Huomio on kiinnitettävä myös laatuun, eikä määrään.

Myös rata- ja maantieverkon ylläpitoon tulisi Swanljungin mielestä osoittaa ehdotettua enemmän valtion varoja, vaikka uushankkeista nyt pidättäydytäänkin.

Vakuutusyhtiöiden keskusliitto pitää budjettia löysänä

Vakuutusyhtiöiden keskusliiton toimitusjohtaja Arto Ojala pitää ensi vuoden budjettiesitystä liian löysänä. Ojala huomauttaa, että budjetti on edelleen rakenteellisesti alijäämäinen, nopeasta talouskasvusta huolimatta.

- Esitys ei anna riittävästi pohjaa tuloverotuksen keventämiselle. Tuloveron keventäminen on rakenteellisesti kuitenkin aivan välttämätön varmistamaa tasapainoista kasvua myös tulevina vuosina, Ojala sanoi.

Ojala siirtyy ensi vuoden alussa Palvelutyönantajien toimitusjohtajaksi. Lausunnossaan hän oli tyytyväinen siihen, ettei budjettiesitys kiristä yksilöllisten eläkevakuutusten verovähennysoikeutta, vaikka sitä on tänä vuonna ehdotettu.

Kaupan keskusliitto huolissaan julkisista investoinneista

Kaupan keskusliiton mielestä ensi vuoden budjettiin liittyvät veroratkaisut ovat oikeansuuntaisia, sillä ne kasvattavat kotitalouksien ostovoimaa arviolta kolme prosenttia. Tämä luo edellytyksiä myös kaupan kasvun jatkumiselle, totesi toimitusjohtaja Guy Wires.

Wires oli kuitenkin huolissaan julkisista infrastruktuuri-investoinneista, kuten tierakentamisesta. Hallituksen vähättelevä suhtautuminen niihin vaarantaa kilpailukykyä, vaikeuttaen muun muassa kaupan logistista kehitystä, Wires arvioi.

SAK pettyi asuntorahoitukseen supistamiseen

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (SDP) pitää budjetin suurimpana pettymyksenä asuntorahoituksen supistamista. Ihalaisen mukaan asuntopulan torjuminen edellyttää asuntorahoituksen lisäämistä eikä leikkaamista, kuten nyt on tapahtumassa.

- Vuokra-asuntojen puute kasvukeskuksissa jarruttaa työvoiman liikkuvuutta, työpaikkojen täyttymistä ja taloudellista kasvua sekä aiheuttaa painetta vuokra- ja hintatason nousuun, Ihalainen luettelee.

Tyytymättömyyttä herättävät yleensäkin riittämättömät toimenpiteet työllisyyden parantamiseksi.

Budjetissa ei Ihalaisen mielestä lisätä riittävästi koulutusta eikä työvoiman ja työpaikkojen parempaa kohtaamista. Puuttumaan jäi myös koulutusvakuutuksen kolmannen vaiheen toteuttaminen.

Budjettiesityksen peruslinjaa Ihalainen pitää nykyiseen taloudellisen tilanteeseen nähden sopivana. Tyytyväisyyttä herättää myös se, että vaikeuksissa olevien kuntien asemaa pyritään helpottamaan valtion harkinnanvaraisia avustuksia lisäämällä.

Myönteisenä Ihalainen näkee työmatkakulujen verovähennysoikeuden noston ja omavastuuosuuden laskennan muuttamisen kuukausikohtaiseksi, koska ne helpottavat sekä työvoiman liikkumista että lyhytaikaisen työn vastaanottamista.

Vihreät tyytyväisiä kehitysyhteistyörahoihin

Vihreiden budjettineuvottelijat olivat torstaina tyytyväisiä siihen, että kehitysyhteistyömäärärahoja nostettiin 120 miljoonaa valtiovarainministeriön esittämästä.

Kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto (vihr) oli tosin tavoitellut suurempaa korotusta, jotta kehitysvarojen taso nousisi 0,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2000, kuten hallitus on aiemmin sopinut.

Vihreiden budjettineuvotteluryhmä kiitti sitä, ettei hallitus - edeltäjistään poiketen - sortunut vaalitäkyihin sopiessaan viimeisestä budjetistaan ennen eduskuntavaaleja.
- Budjetti on tasoltaan oikea suhteessa kansantalouden suhdannekehitykseen, vihreät arvioivat.

Erityisen tyytyväisiä vihreät olivat Itämeren suojeluun osoitettuihin kuuteen ylimääräiseen miljoonaan, pakolaiskiintiön korotukseen, talousrikollisuuden tutkinnan tehostamiseen, kuntien harkinnanvaraisten avustusten korotukseen ja energiatukien muutokseen, joka tekee puuhakkeen käytön edullisemmaksi paikallisissa voimalaitoksissa.

Keskuskauppakamari toivoo budjettilinjan jatkuvan

Keskuskauppakamari luonnehtii budjetin tasapainoa tärkeäksi myönteiseksi signaaliksi, joka vahvistaa edelleen uskoa Suomen talouspolitiikkaan ennen talous- ja rahaliitto EMU:n alkamista. Keskuskauppakamari suosittaa, että hallitus torjuu ylikuumenemisen uhkaa avartamalla talouden ahtaumia.

Hallittua talouskasvua pitäisi edistää erityisesti lisäämällä työvoiman tarjontaa.
- Valtion menotalouden rakenteelliset korjaukset ja myös menosäästöt ovat edelleen sekä suhdanne- että rakennepoliittisesti tarpeellisia.

Keskuskauppakamari arvioi, että nykyistä budjettipoliittista linjaa on syytä jatkaa vielä vuosia, jotta valtion velkaa voidaan tuntuvasti supistaa ja alentaa korkeita velanhoitokustannuksia.

Autoliitto: Tierahojen leikkaaminen lyhytnäköistä Autoliiton mielestä hallitus toimii lyhytnäköisesti leikatessaan tiemäärärahoja. Liitto katsoo, että hallitus ei ole lainkaan piitannut tieliikenteen kasvusta.

Toimitusjohtaja Heimo Jaakkola totesi, että erityisesti sivuteiden rakenteet heikentyvät edelleen. Syrjäseudut autioituvat entisestään, kun liikenneolot heikentyvät, Jaakkola sanoi.

Jaakkolan mielestä eduskunnan olisi korjattava hallituksen erehdys ja lisättävä tiestön kehittämiseen ainakin 500 miljoonaa markkaa.

Koonnut: IA
13.8.1998

POLITIIKKA -SIVULLE