Hallitus viimeisteli budjettinsa pikavauhtia


Paavo Lipposen (SDP) hallitus sai torstaina valmiiksi viimeisen budjettiesityksensä. Hallitus esitteli ylpeänä budjettiaan, jossa menojen rahoittamiseksi ei tarvita enää uutta lainaa.

Kaksipäiväiseksi supistunut hallituksen budjettiriihi sujui poikkeuksellisen sopuisasti ja valtiovarainministeriön esitykseen tehtiin vain vähän ja pääosin pieniä muutoksia.

Budjettiesityksen loppusummaa painettiin alas vielä viime vaiheessa muutamista menonlisäyksistä huolimatta. Se jäi nyt 186,8 miljardiin markkaan, mikä on 700 miljoonaa vähemmän kuin valtiovarainministeriön esityksessä.

Budjetin tasapainottuminen perustuu osin kertaluonteisiin toimiin. Merkittävin niistä on se, että valtion eläkerahastoon kertynyttä ylimääräistä rahaa käytetään miljardin verran budjetin menojen kattamiseen.

Lisäksi veroja arvioidaan nyt kertyvän 600 miljoonaa aiemmin laskettua enemmän. Säästöjä on saatu myös mm. aientamalla valtion kiinteistölaitoksen liikelaitostamista ja tarkistamalla EU-rahojen maksujen ajoitusta.

Budjettitalouden menot supistuivat reaalisesti lähes 6 prosenttia tämän vuoden arvioiduista menoista. Samalla julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta laskee alle 50 prosentin. Julkisen talouden velan odotetaan laskevan ensi vuonna 49 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

"Kolehtihenkeä" budjettiriihessä

Budjettiriiheen ratkaistavaksi oli tällä kertaa jäänyt poikkeuksellisen vähän suuria asioita, kun ensi vuoden veroistakin oli päätetty jo viime syksyn tupo-ratkaisun yhteydessä.

Viimeiset kiistat käytiin kehitysapurahoista ja pakolaisten määrästä. Hallitus päätti lopulta lisätä kehitysyhteistyön rahoja 120 miljoonaa markkaa.

Lisäyksellä pyritään varmistamaan, että kehitysyhteistyörahojen osuus bruttokansantuotteesta pysyisi ensi vuonna tämän vuoden 0,34 prosentin tasolla.

Pääosa lisäyksestä eli 90 miljoonaa rahoitetaan vähentämällä seurakuntien saamaa osuutta yhteisöveron tuotosta.

Loput 30 miljoonaa raavittiin usean eri ministeriön tonteilta. Kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto (vihr) herkistyi hallituksen tiedotustilaisuudessa kiittelemään budjettiriihessä puhjennutta "kolehtihenkeä".

Pakolaisten vastaanottamisessa hallitus tinki aiemmasta päätöksestään. Uusia kiintiöpakolaisia otetaan ensi vuonna vain 650, kun tarkoituksena oli ollut nostaa määrä 600:sta 700:aan.

Kirkon verotuloja leikataan

Budjettiriihen loppumetreillä varmistui myös, että seurakuntien osuutta yhteisöverosta lasketaan 3 prosentista 2 prosenttiin. Menetystä korvataan osittain keventämällä seurakuntien maksamaa työnantajien sotu-maksua. Se laskee 10,8 prosentista 4,75 prosenttiin, mikä on myös kuntatyönantajan maksu.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) perusteli kirkon rahoihin puuttumista sillä, että suuresti kasvanutta verontuottoa ei ole vielä leikattu kirkolta, kuten kunnille on tehty.

Niinistö pahoitteli, että asiasta ei päästy kirkon kanssa yhteisymmärrykseen. Tiettävästi kirkon edustajat pitivät leikkausta liian suurena. Niinistö valitteli, että "on jouduttu tulkitsemaan kirkon viestejä".

Kehitysyhteistyön lisäksi kirkon rahoja käytettiin kuntien harkinnanvaraisten avustusten lisäämiseen. Niiden määrää kasvatettiin alun perin esitetystä 150 miljoonasta 230 miljoonaan.

Sairaanhoito kallistuu

Kansalaisille on tulossa korotuksia eräisiin sairaanhoidon maksuihin. Päiväkirurgiassa tehdyissä suuremmista toimista aletaan periä 250 markan maksua aiemman 100 markan poliklinikkamaksun sijaan.

Lisäksi sairaalat voivat periä hoitopäivämaksua myös potilaan kotiuttamispäivältä. Yksityisen lääkärin lähetteellä terveyskeskuksen laboratorioon menevä joutuu maksamaan 50 markkaa ja röntgenistä 100 markkaa.

Uusien maksujen arvioidaan lisäävän kuntien tuloja yhteensä 150-200 miljoonaa vuodessa.

Kuntien yleistä valtionosuutta leikataan 45 miljoonaa markkaa. Ajatuksena on, että kunnat rahoittavat menetyksen korottamalla kiinteistöverojaan.

Kuntien pakollisia tehtäviä karsitaan edelleen. Elinkeinojen edistäminen sekä katujen kunnossapito muuttuvat vapaaehtoisiksi, kun niihin ei anneta enää valtion rahaa. Kuntien henkilöstömenoja lisää opettajien eläkemaksun korotus.

Tukea pitkän matkan työntekijöille

Uudet keinot työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi jäivät lopulta vähiin. Työmatkavähennyksen yläraja nousee 20 000 markasta 23 000 markkaan. Vähennyksen voi saada myös kuukausikohtaisena, millä saattaa olla merkitystä lähinnä ns. pätkätyöntekijöille.

Työvoimatoimistot aikovat myös lisätä työttömien säännöllisiä haastatteluja ja yhteisiä työmahdollisuuksien kartoituksia.

Rakentamista hillitään

Hallitus yrittää estää rakennusalan ylikuumentumista lykkäämällä valtion ja sen tukemaa rakentamista.

Sosiaali- ja terveysministeriön rakennushankkeita karsittiin vielä budjettiriihessä 20 miljoonan edestä. Ratkaisulla pienennettiin yliopistosairaaloiden koulutusrahoihin tulevaa leikkausta.

Valtion tukeman asuntorakentamisen määrään ei puututtu enää budjettiriihessä ja aiemmin sovittu vähennys pysyi voimassa. Uusia tiehankkeita ei budjettiesitykseen sisälly. Rautateille lisättiin 50 miljoonaa pääratojen tasoristeysten poistamiseen.

Poliisille ei ole luvassa uusia resursseja. Tarkoituksena on turvata toiminnan jatkuminen ilman lomautuksia ja irtisanomisia.

Pienehkö kiista ensi vuoden EU-vaaleihin liittyvästä puoluetuesta pantiin keskeltä halki. EU-vaalirahaa on jaossa 8,5 miljoonaa, kun tarjolla oli alun perin 7 ja eräät puolueet halusivat 10.

Budjettiesitys annetaan eduskunnalle syyskuun 1. päivänä ja eduskunta aloittaa sen käsittelyn viikkoa myöhemmin.

STT-IA
14.8.1998

POLITIIKKA -SIVULLE