Viikon varrelta - politiikkaa lyhyestiMTK: EU:n tukijärjestelmää yksinkertaistettavaEU:n maatalouden tukijärjestelmä on liian monimutkainen, ja Suomen hallituksen on alettava ajaa sen yksinkertaistamista, kehottaa MTK:n toiminnanjohtaja Paavo Mäkinen. Tukea olisi myös muutettava nykyistä enemmän kompensoimaan haittoja luonnonolosuhteista.Mäkinen puhui torstaina Maatalouden tutkimuskeskuksen 100-vuotisjuhlaseminaarissa Jokioisissa. Hän totesi, että EU:n tukijärjestelmä muovaa tilakohtaisia tuotantoratkaisuja, mutta harvoin tavalla joka olisi kokonaistaloudellisesti edullinen.
Mäkinen torjui kuitenkin ajatuksen kansalliseen
maatalouspolitiikkaan palaamisesta. Uudistuksen suuri ongelma on Mäkisen mukaan se, että jäsenmaat ovat ensisijaisesti huolissaan maataloustuen maakohtaisesta jakamisesta ja vasta toissijaisesti sen muodoista ja tai vaikutuksista tuotantotoimintaan ja tuen valvontaan. Mäkinen kehotti hallitusta jo tämän vuoden aikana aloittamaan neuvottelut komission kanssa maatalouden kansallisesta tuesta siirtymäkauden jälkeen.
Kalevi Lamminen ei asetu ehdolleKansanedustaja Kalevi Lamminen (kok) ei asetu enää eduskuntavaaleissa ehdolle. Lamminen on ilmoittanut asiasta Satakunnan kokoomukselle, jonka ehdokkaana hänet on valittu eduskuntaan kolme kertaa. Ensimmäistä kertaa hänet valittiin vuonna 1987.Lamminen on eduskunnassa toiminut puolustusvaliokunnan puheenjohtajana, ja eduskunnan tilintarkastajien varapuheenjohtajana. Hän on tullut tunnetuksi Suomen Nato-jäsenyyden tarmokkaana kannattajana. Koulutukseltaan 63-vuotias Lamminen on erityisopettaja. - Paikalleni on kilpailemassa kokoomuksesta hyvin koulutettuja, innokkaita ja aktiivisia työni jatkajia ja toivottavasti ilmoitukseni tässä vaiheessa innostaa kokoomusväen Satakunnassa voittoisaan vaalityöhön, Lamminen sanoi tiedotteessaan.
Härmälä: Natura jaettava virallisestikin kahtiaMTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä vaatii Natura-ohjelman jakamista virallisestikin kahtia. Osa ohjelmasta voitaisiin hyväksyä nyt ja loput vasta vuoden kuluttua. Härmälän mukaan vain siten hallitus voisi pelastaa kasvonsa asiassa. Härmälä esittää mielipiteensä Kokkolassa ilmestyvässä Keskipohjanmaa -lehdessä.
Hän viittaa siihen, että ensin hallitus tekee päätöksen
Natura-alueista, mutta lähettää myöhemmin EU:lle paperin
alueista, joista on valitettu.
Natura on puheenjohtaja Härmälän mielestä farssi, josta
vastuun kantaa ympäristöministeri Pekka Haavisto. Härmälän mielestä Natura olisi pitänyt toteuttaa asteittain kuten Saksassa ja Ruotsissa.
Virtanen: Veronalennukset ja ydinenergia eduskuntavaalien pääteemojaKauppa- ja teollisuusministeriön uusi kansliapäällikkö Erkki Virtanen pitää verotuksen keventämistä ja energiaratkaisua kevään eduskuntavaalien pääteemoina. Virtanen esittää näkemyksiään keskiviikon Keskisuomalaisessa.- Jos Kioton ilmastosopimus liikahtaa syksyllä eteenpäin ja tilanne on tämä kuin nyt, niin pakko silloin on tunnustaa epäyhtälö: jos talouskasvun halutaan jatkuvan, niin miten samalla vähennetään sopimuksen mukaisesti hiilidioksidipäästöjä, Virtanen kysyy. Virtasen mukaan on hyvin vaikea kuvitella, että seuraavassa hallituksessa voisi olla puolue, jonka energialinja ei ole näkyvissä. Verotuksen alentaminen on Virtasen mielestä toinen tulevien vaalien keskeinen teema. Hän alentaisi veroastetta nykyisestä 47 prosentista. - Suomen veroaste on kansainvälisesti vertailtuna korkeanpuoleinen. Kyllä meidän täytyy päästä jonkin verran alempaan veroasteeseen, jotta kilpailukykymme säilyy, Virtanen toteaa.
Heinonen: Kuntatalouden vakauttamisohjelma käyntiinValtion ja kuntien yhteiseksi tavoitteeksi on asetettava kuntatalouden vakauttamisohjelma, vaati opetusministeri Olli-Pekka Heinonen tiistaina, kokoomuksen kunnallis- ja aluepoliittisen toimikunnan kokouksessa.Heinosen mukaan kuntien talous on heikentynyt odotettua nopeammin, eikä talouden kasvu näytä parantavan tilannetta. Seurauksena peruspalvelut vaarantuvat, Heinonen varoitti. Heinosen mielestä budjettiriihessä pitäisi parantaa kuntien taloutta ohjaamalla seurakuntien yhteisöverotuottoa kuntien harkinnanvaraiseen tukeen. Hän kaipasi myös yhteistä näkemystä valtion ja kuntien välillä palvelujen priorisoinnista ja menettelytavoista ongelmien ratkaisemiseksi.
Riskilä: Asuntopula työllistymisen pullonkaulaPula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on merkittävä syy kasvukeskuksien työvoimapulaan, arvioi SAK:n valtuuston ja Kunta-alan ammattiliitto KTV:n puheenjohtaja Jouni Riskilä (SDP).Riskilän mielestä puheet talouden ylikuumenisesta ovat vailla todellista pohjaa, kun maassa on vielä yli 300 000 työtöntä. Asuntopulan takia työpaikat ja työttömät eivät kohtaa toisiaan. - Viimeksi tehdyssä tulopoliittisessa ratkaisussa ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksesta sovittiin, että valtio kiinnittää erityistä huomiota sosiaaliseen asuntotuotantoon. Nyt on näiden lupausten lunastamisen aika, Riskilä muistutti. Hän huomautti, että viime vuonna sosiaalisen asuntotuotannon määrä oli 20 000 asuntoa, tänä vuonna enää 12 500. Ensi vuodelle valtiovarainministeriö tarjoaa vain 11 000 asunnon tuotantoa, Riskilä totesi.
Vihreät: Talouden ylikuumentumista vastaan lisää energiaverojaVihreän eduskuntaryhmän mielestä energiaverojen korottaminen on paras keino puuttua talouden ylikuumentumiseen, mikäli se syksyn mittaan osoittautuu tarpeelliseksi.Ryhmän kesäkokous totesi Lappeenrannassa, että budjetin valtion talouden vakauttamiseen tähtäävä yleislinja on oikea. Vihreät eivät kuitenkaan kannata suunniteltua työmatkakulujen vähennyksen ylärajan korottamista. Vihreät toivovat, että budjetinteon yhteydessä päätetään teollisuuden kaatopaikkojen jäteverosta, jonka säätämistä eduskunta on vaatinut. Vero toisi valtion kassaan varoja ja kannustaisi teollisuutta vähentämään kaatopaikalle joutuvan jätteen määrää, vihreät perustelevat.
Backman nostaisi pääomaveroa ensi vuonnaHallintoministeri Jouni Backman (SDP) nostaisi pääomaveroa muutamalla prosenttiyksiköllä nykyisestä 28 prosentista. Backman sanoi tiistaina Taloussanomien haastattelussa, että nostopäätös pitäisi tehdä koko seuraavan vaalikauden mittaiseksi.- Pääomaverotuksen haarukka on eurooppalaisittain sellainen, että Suomessa on mahdollisuuksia nostaa sitä muutamalla prosenttiyksiköllä, Backman arvioi.
Pääomaverotuksen nykyinen taso sovittiin vaalikauden alussa
1995. Samalla päätettiin, ettei veron tasoa nosteta
loppuvaalikauden aikana.
MTK: Maatalouden tukileikkaukset purettavaViljelijäväestö toivoo hallituksen palauttavan maatalouden tuen viime vuoden tasolle. MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä perustelee vaatimusta sillä, että hallituksen aikaisemmat leikkauspäätökset ovat perustuneet sellaisille tiedoille kansantaloudesta ja maataloudesta, jotka eivät ole enää voimassa.- Kansantalous on kasvanut voimakkaasti jo kuusi vuotta, mutta maatalous ei ole päässyt tästä kasvusta osalliseksi, Härmälä sanoi maanantaina Helsingissä. Helsingin Senaatintorilla puhunut Härmälä välitti viljelijöiden viestin budjettiriiheen valmistautuville ministereille. Maa- ja metsätalousministeriö on Härmälän mukaan suostunut siihen, että maatalouden tuki laskee ensi vuonna runsaaseen 3,5 miljardiin markkaan. Viljelijöiden tulot vähenevät noin 250 miljoonaa markkaa, mikä merkitsee hänen mukaansa noin 10 prosentin palkanlaskua. Maitotila, jolla tuotetaan noin 100 000 litraa maitoa vuodessa, menettäisi vuodessa noin 8 000 markkaa. Keskimääräisen suomalaisen maatilan ansio- ja pääomatulot maataloudesta olivat vuonna 1996 67 000 markkaa tilaa kohti, ja tulojen lasku on Härmälän mukaan sen jälkeen jatkunut. Tilan kehittäminen ei näillä tuloilla onnistu, hän muistutti. - Vakavin oire maatalouden huonosta kehityksestä on uusien aloittavien viljelijöiden lukumäärän romahtaminen noin 700:aan vuodessa, Härmälä huomautti.
Koonnut: IA |
POLITIIKKA -SIVULLE