Tulta hännän alla



Viime viikolla julkaistu OECD:n maakatsaus on saanut meillä aikaan keskustelua ylikuumenemisestä. Kaikki suomalaiset eivät kuitenkaan ole katsauksen kanssa samaa mieltä. Sitäpaitsi taloutemme suurin uhka saattaa tulla ulkoa.


Se että joku ylipäänsä kehtaa puhua talouden ylikuumenemisesta maassa, jossa on valtava liuta työttömiä, tuntuu tietysti eriskummalliselta, mutta niin se vain on: kummallisia ovat kansantalouden kiemurat.

Työttömyydestämme on huomattava osa rakenteellista, kun taas taloutemme ylikuumeneminen on suhdanneilmiö.

OECD:n maakatsauksen uhkakuva

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n arvion mukaan Suomen taloutta uhkaa ylikuumeneminen. Suomen kokonaistuotannon kasvu on OECD:n katsauksen mukaan selvästi talouden tuotantopotentiaalia suurempi. Kuumenemisen merkit näkyvät jo asuntojen, kiinteistöjen ja arvopaperien hinnoissa sekä siinä, että ammattitaitoisesta työvoimasta alkaa olla pikkuhiljaa pula.

Viimeisten neljän vuoden huikeasta lähes viiden prosentin vuosikasvustamme huolimatta emme ei toki ole ainutlaatuinen ilmiö OECD-maiden joukossa. Olemme samassa veneessä Yhdysvaltojen, Norjan, Britannian, Irlannin ja Hollannin kanssa.

Toisaalta OECD:n katsaus ei ennusta kasvumme enää jatkuvan entisenlaisena: tänä vuonna kasvun arvioidaan hidastuvan 5,9 prosentista 4,2 prosenttiin ja ensi vuonna peräti vain 3 prosenttiin. Oma valtiovarainministeriömme ennustaa optimistisemmin tälle vuodelle 5,5 prosentin ja vuodelle 4 prosentin kasvua.

Suomalaisilla ei ole kauhean kuuma

Kuumeneeko vai eikö kuumene? Ratkaisevaa on, kuinka suureksi Suomen talouden tuotantopotentiaali määritellään. Tästä on erilaisia mielipiteitä.

Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen (2.6.98) mukaan inflaatiovaaraa ei ole. Palkankorotukset ovat olleet maltillisia ja tuottavuuden kehitys nopeaa. Suomen inflaatiovauhdin katsotaan pysyvän hyvin kilpailijamaiden tuntumassa.

Pääkaupungin asuntohintojen nousu on ministeriön katsauksen mukaan paluuta normaalitasolle ja kasvun odotetaan hidastuvan. Pörssikursseja on nostanut ulkomainen kysyntä ja korkotason mataluus, joka on vähentänyt sijoittajien mielenkiintoa pankkitalletuksiin.

Lisäksi ulkoa tulevan inflaation uhka on heikentynyt Aasian kriisin takia eikä kysyntätilanne salli katteiden suurta kasvua.

Kesäkuun alussa ilmestyneessä Suomen Pankin Markka & talous -lehdessä arvioidaan, että useita vuosia jatkuneen nopean kasvun seurauksena kansantaloutemme on lähestymässä tuotantomahdollisuuksiensa rajoja. Riski inflaation kiihtymiseen on olemassa.

Alkuvuonna kokonaistuotanto kasvoi 6 prosentin vauhtia, teollisuustuotanto kasvoi maaliskussa 9,5 prosenttia verrattuna edellisen vuoden maaliskuun tuotantoon. Pitkää kasvuvaiheen selitykseksi lehdessä esitetään kotimaisen kysynnän piristymistä viennin kasvun hidastuessa, yksityisen sektorin velkaamisen vähenemistä, suotuisia odotuksia ja laskevia reaalikorkoja.

Joillakin on jopa vilu

Suomen suuren työttömyyden takia on monien vaikea ymmärtää puheita ylikuumenemisesta. Vaikka työttömyys on vähentynyt, niin noin puolet työpaikoista on osa- tai määräaikaisia. Lisäksi piilotyöttömyys on lisääntynyt. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto ennusti kesäkuussa tämän vuoden työttömyysasteeksi 10,5 prosenttia uuden tilastointitavan mukaan.

Esimerkiksi Osuuspankkiryhmän pääjohtajan Antti Tanskasen mukaan kansantalouden kasvua ei pidä jarrutella. Hänen mukaansa kukaan ei voi tietää, miten kauan tuotantoa voidaan kasvattaa ennen kuin tulee pula työvoimasta.

Tanskasen mukaan Euroopassa on kokonaiskysyntä pidetty pienempänä kuin mihin tuotantokapasiteetti olisi antanut mahdollisuuden. Tanskanen sanoo, että se näkyy tarpeettoman korkeana työttömyytenä ympäri Eurooppaa.

Kevyt rahapolitiikka kuumentaa finanssipolitiikan

Ikävintä luettavaa OECD:n maakatsauksessa on arvio siitä, että euroalueen rahapolitiikka voi olla liian löysää Suomen suhdannevaihetta ja talouskehitystä ajatellen. Jos niin todella käy, silloin toteutuu juuri se painajainen, josta EMU:un liityttäessä peloteltiin. Talous laukkaa täysillä eikä inflaation kiihtymistä voida hillitä korkoja nostamalla.

Suomen korot ovat tulevien euromaiden alimpia, vaikka kasvu on ollut kiivainta. Rahapolitiikkaamme on siis ollut viimeaikoina hyvin kevyttä, ja itse asiassa politiikka hieman tiukkenee, kun rahaliittoon liittyvien maiden rahamarkkinakorot yhtenäistyvät vuoden loppuun mennessä. Lyhytaikaisten korkojen odotetaan silloin Markka & talous -lehden mukaan nousevan Suomessa.

Mutta yhtä kaikki, EMU:ssa Suomi ei voi hoitaa suhdanteita itsenäisellä rahapolitiikalla. Jos Suomen talous ylikuumentuu, jäljelle jää vain kulutuksen vähentäminen finanssipolitiikan avulla: julkistalouden menoja on vähennettävä tai veroja nostettava. Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo.

Veroja ei halua nostaa kukaan (veroasteemme onkin yksi OECD:n korkeimmista) ja valtion menoja ei näytä tosimielellä haluavan vähentää kukaan muu kuin Kokoomus.

Viimepäivien budjettia koskevia palopuheita kuunnellessa tuleekin mieleen, että Kokoomus nykyään tämän maan ainoa palkansaajien puolta pitävä puolue. Muille riittää, että rohmuttavaa valtion kassasta löytyy. Toisaalta on ymmärrettävää, että on vaikea pitää päätä kylmänä, kun vaalien lähestyessä on tuli hännän alla.

Suurin uhka tulee ulkoa

Onpa talous ylikuumentunut tai ei, hyvä on kuitenkin muistaa, että Suomen kansantalouden suurin uhka on kansainvälisen talouden epävakaa tila. Suomen talous on pieni ja avoin, ja riippuvuutemmme vientikaupasta suuri. Helsingin pörssi seuraa New Yorkia kuin hai laivaa.

Yhdysvaltojen pörssimarkkinat ovat hermostuneesti sahanneet edestakaisin koko kesän ja odotukset tulevasta suuresta kurssilaskusta kasvavat koko ajan. Yhdysvaltain talouden pitkä korkeasuhdanne alkaa ilmeisesti muutenkin olla päättymässä.

Japanin jenin alamäki jatkuu ja Kiinan pelätään reagoivan siihen devalvaatiolla, mikä saattaa laukaista uuden devalvaatiokierteen ja rahoituskriisin Aasiassa. Tämä puolestaan saattaisi heikentää myös Venäjän ja Itä-Euroopan valuuttoja, ja sitten kylmä soppa alkaisikin olla valmis.

HEIKKI JANTUNEN
14.8.1998

Linkkejä:

Valtionvarainministeriön kansantalousosaston suhdannekatsaus 2.6.98
Markka & talous 2/98, artikkeli
VU:n artikkeli Tanskasen haastattelusta STT:lle
VU:n artikkeli OECD:n maakatsauksesta


TALOUS -SIVULLE