Hautala vaatii avoimuutta ulkopolitiikkaan

Vihreän liiton puoluekokous asettaa viikon päästä Turussa Heidi Hautalan puolueen presidenttiehdokkaaksi. Ehdotus perustuu puolueen jäsenkyselyyn, jonka vastaajista 76 prosenttia kannatti oman ehdokkaan asettamista. Ehdokkaan nimenneistä vastaajista Hautalaa ehdotti 72 prosenttia.

Vihreät eivät tähän saakka ole osallistuneet presidentinvaaleihin omalla ehdokkaalla. Onko tätä taustaa vasten hankala asettua ehdokkaaksi?

- Nyt ilmeisesti hyvin suuri enemmistö vihreiden aktiivestia haluaa, että vihreiden ääni kuuluu presidentinvaalikeskusteluissa, jolloin se on todella jotatkin, mitä me emme ole aikaisemmin kokeneet. Se ei ole ehkä vaikeaa, mutta mielenkiintoista ja haastavaa ja vähän uuttakin.

Tavoitteena keskustelun herättäminen

Hautala on ottanut jo esiin presidentin ja eduskunnan valtasuhteet. Hän sanoi, että valtasuhteita pitäisi painottaa meneillään olevan uudistuksen jälkeenkin parlamentarismin suuntaan.

- Se, millä tavalla suomalaista demokratiaa pitäisi kehittää ja syventää on perusasia, josta pitää lähteä liikkeelle. Siinä näen kaksi peruskysymystä. Presidentinvalta pitäisi saada mahtumaan normaaleihin eurooppalaisiin mittoihin, jossa presidentti on enemmänkin arvovaltainen henkilö kuin suora vallankäyttäjä.

- Toinen ulottuvuus on se, että suomalaisen yhteiskunnan demokratisoiminan voisi tarkoittaa myös sitä, että kansalaisille annettaisiin enemmän vaikutusmahdollisuuksia. Erityisesti suoria poliittisia oikeuksia, kuten sitovia kansanäänestyksiä kaikilla tasoilla, kunnissa, valtiollisissa asioissa ja myöhemmin ehkä EU:iin liittyvissä asioissa.

Hautala haluaisi myös rohkaista suomalaisia vaikuttamaan asioihin ja ottaisi sitä varten käyttöön suorat kansalaisaloitteet.
- En ole koskaan uskonut, että edustajiin voisi luottaa niin paljon, että jättää vaikuttamisen heille.

Hautala korostaa myös suoraa kuntalaisdemokratiaa.
- Kaikki lähtee siitä, että ihmisillä pitää olla mahdollisuus puuttua peliin omassa arkielämässään ja ympäristössään silloin kun tuntuu siltä, että asiat menevät huonoon suuntaan.

- Tästä tulee myös sellaista omansarvontuntoa ja kansalaisvoimaa, joka varmasti auttaisi suomalaisia myös selviytymään vaikeiden taloudellisten ongelmien yli, joita suomalaisessa yhteiskunnassa on ihan tarpeeksi ollut viime vuosina.

Ongelmat johtuvat valtasuhteista

- Suomessa ei ole vieläkään oikein tultu 2000-luvun taitteeseen, jossa ulkopolitiikka olisi avointa ja perusteltua, ja jossa olisi selvää, mikä on presidentin rooli ulkopoliittisissa päätöksissä.

Hautala kehuu kansanedustaja Esko Hellettä (vasl), joka on johdonmukaisesti arvostellut presidentin valtaoikeuksia siitä, että kansalaisilla on harvoin mahdollisuus saada todella selvyys, mikä on presidentin vaikutus päätöksiin, koska presidentti toimii hyvin pitkälle ulkoministeriön kautta ja sen takana.

Toisaalta tämä toimintatapa antaa myös ulkoministeriölle mennä tarvittaessa presidentin selän taakse.
- Kaikki voivat piiloutua toistensa selän taakse, ja se joka tässä kärsii on kansanvaltaisuus ja avoimuus.

Käytännössä malli tarkoittaisi sitä, että eduskunnan ulkopoliittista päätösvaltaa olisi lisättävä, myöntää Hautala. Samalla lisättäisiin myös päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä myös ulkopolitiikassa.

- Se ei voi olla enää alue, jossa toimitaan salamyhkäisen diplomatian periaatteella, vaan myös kansalaisilla pitää olla mahdollisuus siihen vaikuttaa. Haluan erityisesti korostaa sitä, miten tärkeitä ulkopoliittisia vaikuttajia kansalaisjärjestöt ovat.

- Ihmisoikeusjärjestöt kuten Amnesty tekevät hyvin vahvaa ulkopolitiikkaa ja heille pitäisi antaa enemmän tilaa.

Kauppapolitiikka ihmisoikeuksien edellä

- Periaatteessahan Paavo Lipposen hallitus on julistautunut ihmisoikeuspolitiikan ystäväksi. Meillä on ensimmäistä kertaa sellainen ulkoministeri, jolle ihmisoikeusasiat ovat henkilökohtaisestikin olleet tärkeitä. - Kuitenkin, kun katsoo kovaa ulkopolitiikkaa, niin siellä näkee enemmän sitä, että presidentti ja ulkoministeirö häärivät kauppamiesten kanssa ja katsovat, että ihmisoikeustilanteen arvostelu Kiinassa tai Indonesiassa lähinnä sotkee kauppasuhteita.

- Tämä puetaan sellaiseen kauniiseen muotoon, että sanotaan, ettei painostamisella saada mitään edistystä ihmisoikeusasioissa. Uskon että se on enemmänkin pieni savuverho.

Painostuksesta on kuitenkin kuuluisia kokemuksia esimerkiksi Etelä-Afrikasta. Hautala toteaakin, että jokaisella maalla on myös velvollisuus puuttu toisessa maassa tapahtuviin ihmisoikeusloukkauksiin.

Kun hallitus on ihmisoikeustahtoinen, mutta käytännössä kauppapolitiikka menee edelle niin missä on vika? Hautala palaa peruskysymykseen presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan suhteista.
- Vallan siirto ensisijaisesti eduskunnalle ja toissijaisesti valtioneuvostolle lisäisi avoimuutta, uskoo Hautala.

Neljä prosenttia yllätti positiivisesti

- Olin aidosti hämmästynyt siitä, että neljä prosenttia voisi meikäläistä äänestää, kun tarjolla sentään oli istuva presidentti. Luvut eivät masenna, koska tavoitteena ei ole se, että yritän pelastaa kasvoni jollakin prosenttiluvulla.

Vaalitaktiikasta on vielä varhaista puhua. Hautala korostaa, että kampanjointikin on liian aikaista.
- On ehdottomasti syytä olla äärimmäisen rauhallinen.

- Tärkeintä on se, että voi tuoda keskusteluun joitakin teemoja, jotka jäisivät muuten pois, kuten presidentin valtaoikeudet ja suomalaisen demokratian vahvistaminen, globaalit kysymykset ja kuinka hallitsemme globaaleja markkinavoimia.

- Jos näitä teemoja onnistun tuomaan keskusteluihin niin, että ne vaikuttavat vaikka muiden henkilöiden kannanottoihin ja sitä kautta vaalin lopulliseen tulokseen, niin olen tyytyväinen.

PETE PAKARINEN
15.5.1998