Sanomalehdet suunnittelevat valtakunnallista jakeluyhtiötä

- Kyllähän tällaista keskustelua on käyty, vahvistaa toimitusjohtaja Eino Petäjäniemi Keskisuomalaisesta.

Hän sanoo kuitenkin, ettei keskustelussa olla menty vielä kovin konkreettiselle tasolle. Kekustelua on käyty Kärkimedian puitteissa. Se on 27 suomalaisen sanomalehden valtakunnallinen markkinointiryhmä, johon kuuluu muun muassa Helsingin Sanomat.

- En minä pidä huonona sitä, että meillä olisi valtakunnassa toinenkin jakeluyhtiö, sanoo Petäjäniemi viitaten ainoaan valtakunnalliseen jakeluyhtiöön Postiin. Keskisuomalainen itse on lopettanut oman jakelunsa ja siirtänyt kaiken jakelun Postille.

- Hintahan sen ratkaisee ja kilpailua pitää olla, sanoo kilpailun kannattajaksi julistautuva Petäjäniemi.

- Mitään sellaista, mistä olisi päätöksiä pitänyt tehdä, ei ole tullut tietooni, kuittaa puolestaan Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtaja Jaakko Rauramo. Rauramo tähdentää, että hän ei ole mukana Kärkimedioiden toiminnassa eikä tunne sen puitteissa käytyjen keskustelujen yksityiskohtia.

Verkkouutisten saamien tietojen mukaan kaavaillun Jakeluyhtiö Suomen liikevaihdoksi tulisi jopa kolme miljardia markkaa vuodessa. Vertailun vuoksi sanottakoon, että Sanoma Osakeyhtiön omistaman Leijonajakelun liikevaihto oli viime vuonna 352 miljoonaa markkaa.

Postitoimilupa Sanomien kiikarissa?

- Tottakai me olemme kiinnostuneet siitä, mutta on eri asia haetaanko sitä, toteaa Rauramo valtakunnallisesta postitoimiluvasta.

Hän korostaa, että toistaiseksi Sanoma Osakeyhtiö ei ole sitä hakemassa.

Sanomat on kevään aikana neuvotellut kaupoista myös Jantonin kanssa. Kauppaan sisältyisi valtakunnallista postitoimilupaa hakenut Suomen Suoramainonta Oy. Sen postitoimilupa hylättiin hallituksessa tiukan keskustelun jälkeen, mutta päätöksen jälkeen liikenneministeri Matti Aura ilmoitti uskovansa, että lähivuosina muutkin kuin Suomen Posti saavat toimiluvan kirjepostin välittämiseen.

Postitoimintalain mukaan lupa kirjepostin välittämiseen muillekin kuin Suomen Postille on myönnettävä, jos hakija on vakavarainen ja kykenee ilmeisesti säännölliseen postitoimintaan. Myös Suomen Posti muutti käsittelyn kuluessa suhtautumisensa Suomen Suoramarkkinointi Oy:n lupahakemukseen myönteiseksi.

Lehdenjakelu on myös merkittävä työllistäjä. Leijonajakelun palveluksessa toimi viime vuonna lähes 1600 sanomalehdenjakajaa. Yhtiö jakaa ja kuljettaa tilaajille Helsingin Sanomain lisäksi pääosan Uudellamaalla ilmestyvistä sanomalehdistä.

Valtakunnallinen jakelu sekä kuljetukset ja ulkomainen jakelu ostetaan alihankintana. Yhtiö päätti myös viime vuonna laajentaa toimintaansa päiväjakeluun, jota varten on perustettu erillinen tytäryhtiönsä.

Suomen Suoramarkkinoinnin nykyisessä jakeluverkossa on noin 2100 jakajaa hoitamassa yli 630 000:een talouteen tapahtuvaa osoitteettomien mainos- ja lehtilähetysten jakelua. Yhtiöllä on myös postitoimilupa pääkaupunkiseudulle, jota se ei ole kuitenkaan käyttänyt. Pelkästään pääkaupunkiseudulla toimiessaan yhtiö joutuisi maksamaan liikevaihdostaan 20 prosenttia haja-asutusalueiden postitoiminnan tukemiseen tarkoitettua maksua.

Jakelu on viidennes kustannuksista

Karkeasti ottaen sanomalehdistä noin 70 prosenttia jaetaan varhaisjakelussa, 20 prosenttia kuljetetaan päiväjakeluna postin peruspalveluissa ja loput kymmenen prosenttia myydään irtonumeroina. Varhaisjakeluna kannettavista lehdistä postin osuus on 40-45 prosenttia, loput kulkevat lehtitalojen omien jakeluorganisaatioiden välityksellä.

Riippumatta kantajasta varhaisjakelu on yhteisjakelua, eli siihen pääsevät mukaan kaikki sanomalehdet, jotka aikatauluun ehtivät, muistuttaa Gabrielsson.

Postin hinnoittelun osalta varhaisjakelu ei Gabrielssonin mukaan ole myöskään aiheuttanut suurempia ongelmia. Hinnoista neuvotellaan paikallisesti ja hinnoittelu vastaa lehtien omien jakeluorganisaatioien hinnoittelua.

Sen sijaan postin perusjakelun osalta muutokset ovat viime aikoina olleet suuria, Gabrielsson huomauttaa. Eritoten pienille lehdille, kuten maakuntien kakkoslehdille ja paikallislehdille on taksoituksen muutos tuonut hinnankorotuksia ja tämä on aiheuttanut tyytymättömyyttä.

Lehdet etsivät yhteisiä etuja

Ilmoitusmarkkinoilla sanomalehdet yrittävät kamppailla televisiota vastaan, painetussa sanassa painetta tulee ilmaisjakelulehdistä. Tilanteessa on silloin pyrittävä yhteistoimin karsimaan kustannuksia.

Jyrkiäinen arvioi, että valtakunnallisen jakelun etuna voi syntyä joitakin kyustannussäästöjä. Yhtenä taustatekijänä hän epäilee myös tyytymättömyyttä postin hinnoitteluun.

Valtakunnallinen jakeluyhtiö olisikin Jyrkiäisen mukaan huomattava voima varsinkin ryhtyessään jakamaan nykyisin postin kautta kulkevaa suoramarkkinointiaineistoa.

PETE PAKARINEN
20.5.1998