Ympäristöongelmat varjostavat talouskasvua

Saasteet ja roskaantuminen puhuttavat Kiinassa

Englanninkielisen China Daily -lehden uutinen on vain yksi lukuisista, joissa käsitellään Kiinan yhä pahenevia ympäristö- ja roskaantumisongelmia.

Teollistuminen, kaupungistuminen ja väestönkasvu ovat tehneet Kiinasta erään maailman saastuneimmista maista.

Määräys halpojen ja helppokäyttöisten polystyreeniastioiden kieltämisestä kertoo Kiinan viranomaisten heräämisestä ympäristöongelmien edessä. Polystyreenin hajoaminen luonnossa kestää arviolta 200 vuotta, ja käytettyjen astioiden muodostama "valkoinen saaste" likaa ratapenkkoja ja joenvarsia joka puolella Kiinaa.

Kiinan hallituksen tilastojen mukaan maassa käytetään vuosittain kymmenen miljardia polystyreenisastiaa. Niistä noin 300 miljoonaa viskataan junan ikkunasta radanvarteen.

Kiinan pääkaupungissa Pekingissä kuusi polystyreeniastioiden valmistajaa on perustanut kierrätyskeskuksen, joka kerää ja jälleenkäyttää "valkoista saastetta".

Yhtiöt tuottavat 90 prosenttia Pekingissä vuosittain käytetyistä 220 miljoonasta polystyreeniastiasta. Nyt ne keräävät talteen noin 60 prosenttia tuottamistaan astioista.

Parikymmentä kiinalaista kaupunkia on rajoittanut polystyreeniastioiden käyttöä, ja "valkoista saastetta" on ryhdytty siivoamaan myös ratojen varsilta.

Ilmansaasteet suurin päänsärky

Maailmanpankki arvioi, että ilmansaasteiden vuoksi Kiinassa kuolee vuosittain lähes 290 000 ihmistä. Koilliskiinalainen Benxin kaupunki sai taannoin kyseenalaisen kunnian olla maailman ensimmäinen kaupunki, joka hävisi satelliittikuvista saastepilven alle.

Pieni kierros autolla Pekingin keskustassa vahvistaa arviota ilman saastuneisuudesta. Avoimesta ikkunasta tuijottelu saa silmät kirveltämään 10 minuutissa, ja illalla kurkkua kuristaa limaklöntti.

Kaupungissa pitkään asuneen ulkomaalaisen mukaan pahimmillaan - talven lämmityskaudella - aurinkoa voi pilvettömälläkin ilmalla katsella paljain silmin saastekerroksen läpi.

Ylivoimaisesti suurin syy ilman saastuneisuuteen on Kiinan riippuvaisuus hiilen polttamisesta energiantuotannossa. Kiina tuottaa hiilivoimalla 80 prosenttia tarvitsemastaan energiasta.

Tutkimusten mukaan 90 prosenttia ilman rikkidioksidista, 85 prosenttia hiilimonoksidista ja 70 prosenttia pölystä ja savusta johtuu hiilivoimasta.

Kiinan viranomaiset vahvistavat, että hiilellä on keskeinen rooli maan energiastrategiassa myös tulevaisuudessa. Vielä vuonna 2050 hiilellä aiotaan tuottaa lähes puolet Kiinan tarvitsemasta energiasta.

Kiina on viime aikoina tehostanut huomattavasti energiankäyttöään. 20 viime vuoden aikana yhtä bruttokansantuoteyksikköä kohden käytetyn energian määrä on pudonnut puoleen. Se käyttää silti yhä 3-10 kertaa enemmän energiaa yksikköä kohti kuin suuret läntiset teollisuusmaat.

Hallitus ilmoittaa pyrkivänsä tehostamaan "puhtaan teknologian" käyttöä hiilivoimaloissa. Teollisen energiantuotannon lisäksi hiilellä tuotetaan 75 prosenttia kotitalouksien tarvitsemasta energiasta. Hiilen kotipoltto aiheuttaa Maailmanpankin mukaan suunnilleen tupakointia vastaavan terveysriskin.

Nopea kaupungistuminen lisää liikennesaasteita

Syy suuriin saastemääriin on hidas keskimääräinen ajonopeus ja päästörajat, jotka ovat jotakuinkin 1970-luvun lopun eurooppalaisella tasolla.

Kiinan hallitus on kiinnittänyt huomiota liikennesaasteisiin ja aikoo kieltää lyijyllisen bensiinin käytön 1. heinäkuuta 2000 lähtien. Pekingissä lyijyttömään bensiiniin siirrytään jo ensi vuoden heinäkuussa. Samalla uusiin autoihin vaaditaan katalysaattorit.

Liikennesaasteet ovat kasvava päänvaiva Kiinan nopeasti kasvavissa kaupungeissa.

Maailmanpankin arvioiden mukaan vuosivälillä 1978-1995 kaupunkiväestön määrä kasvoi 180 miljoonalla. Lisäksi kaupunkeihin virtasi ainakin 50 miljoonaa laitonta siirtolaista maaseudulta. Autojen määrä suurissa kaupungeissa kasvaa 10 prosenttia vuodessa.

Ilmansaasteiden lisäksi suuret kaupungit ja niiden ympärille muodostunut teollisuus ovat merkittäviä vesien saastuttajia.

Esimerkiksi Shanghaissa kaupunki joutui siirtämään vedenottamonsa yläjuoksulle kaupungin läpi virtaavan Huangpu-joen saastuneisuuden vuoksi. Shanghai tuottaa 5,5 miljoonaa kuutiometriä jätettä päivässä, josta suuri osa lasketaan Huangpuhun ja pieneen Suzhou-jokeen.

Kaupunki rakentaa parhaillaan jätteenkäsittelyjärjestelmää, jolla jokien kuormitusta pyritään vähentämään. Järjestelmän on määrä valmistua vuonna 2000.

STT-IA
16.10.1998