Britannia käynnisti digitaalisen television ajan

Digilähetykset alkavat Suomessa vuonna 2000



Televisiotoiminta siirtyi syyskuun lopulla virallisesti digitaaliaikaan, kun Britannian yleisradioyhtiö BBC aloitti maanpäälliset digitaaliset televisiolähetykset.


Ensimmäisinä maailmassa digitaalista televisiotekniikkaa ryhtyivät BBC:n rinnalla täysimittaisesti hyödyntämään syksyn mittaan BskyB -televisioyhtiö sekä Carltonin ja Granadan muodostama ONDigital.

Britanniassa käyttöön otettu maanpäällinen digitaalinen televisio-ohjelmien lähetysjärjestelmä perustuu Euroopassa kehitettyyn DVB-standardiperheeseen. Se näyttää olevan tulossa laajaan käyttöön muuallakin maailmassa. Ruotsissa säännölliset digitaaliset televisiolähetykset alkavat vuoden vaihteessa.

Yhdysvalloissa ensimmäisten televisioyhtiöiden on määrä aloittaa digitaaliset televisiolähetykset tänä syksynä. USA:ssa digitaalinen televisio perustuu maan omaan ATSC -standardiin.

Digitaaliset lähetykset tapahtuvat nykyisellä televisiokuvan piirtotarkkuudella. Kuvan laatu paranee, mutta se ei muutu aiempaa tarkemmaksi.

Yksi vastaanotin koko maailmaan

Kansainvälisessä televiestintäliitossa ITU:ssa viime vuoden keväällä hyväksytyt maailmanlaajuiset standardit yhdistävät aikanaan Euroopan ja Yhdysvaltain digitaalisen television standardit yhteisen sateenvarjon alle.

Se mahdollistaa nyt käytössä olevien yli 40 erilaisen väritelevisiojärjestelmän korvaamisen digitaalisella järjestelmällä ja kaikkialla maailmassa toimivan digitaalisen tv-vastaanottimen valmistuksen.

Suuret televisioiden valmistajat eivät ehtineet saada uusia digitaalisia televisioita markkinoille vielä digitaalilähetysten alkaessa. Ne ovat kuitenkin jo julkistaneet markkinoille tulevat digitaaliset vastaanottimensa ja niiden ominaisuudet.

Televisiovalmistajat lupaavat uusia digitaalisia laajakuvatelevisioita kauppoihin Britanniassa lähikuukausina. Philips arvioi, että yhtiön digitaalitelevisiot ovat kaupoissa vuoden lopulla.

Sony arvioi myös saavansa vastaanottimet kauppoihin tämän vuoden puolella. Maanpäällisten televisiolähetysten seuraamisen mahdollistavat dekooderit eli digitaaliset virittimet tulivat Britanniassa kauppoihin kun lähetystoiminta alkoi.

HDTV yhä jossain tulevaisuudessa

Siirtyminen perinteisestä analogisesta televisiosta digitaaliseen televisioon tapahtuu selvästi hitaammin, kuin viime vuosikymmenellä vielä uumoiltiin.

Kulissien takana ja julkisuudessakin käydyt kitkerät standardisointikiistat ja tekniset ongelmat ovat viivyttäneet sekä lähetystoiminnan että digitelevisioiden valmistuksen aloittamista.

Aiemmin kunnianhimoisesti tavoiteltu teräväpiirtotelevisio HDTV jää tässä vaiheessa vielä haaveeksi.

Digitaalisten lähetysten juovaluku on ainakin alkuvaiheessa sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa sama kuin nykyisissä televisioissa. Kuvaformaatissa niissä siirrytään asteittain laajaan 16:9 -kuvasuhteeseen.

Uusi digitaalinen ITU-standardiperhe ulottuu teräväpiirtotelevisioon asti. Teräväpiirtotelevision käyttöönoton esteenä ovat kuitenkin korkeat kustannukset sekä sirutekniikan ja tiedonkäsittelyn ongelmat.

HDTV:n kuvan suuret tietomäärät kuluttavat lähetyskapasiteettia nelinkertaisesti tulevaa digitaalijärjestelmää enemmän ja tarvitsevat tehokkaammat prosessorit sekä enemmän muistia.

HDTV:n kuvapisteiden määrä on analogisiin televisioihin verrattuna yli kaksinkertainen. Siinä on 1 080 kertaa 1 920 kuvapistettä. Nykyisin eurooppalaisessa televisiokuvassa on 625 juovaa ja amerikkalaisessa 525 juovaa. Näkyviä juovia niissä on 576 ja 480.

Digitalisointi on nyt vauhdittumassa

Ensimmäiset televisioyhtiöt ehtivät aloittaa digitaaliset lähetykset ennen digitaalisten televisioiden tuotteistamista. Tämä johtui siitä, että televisioyhtiöt aloittivat studio- ja lähetystekniikan digitalisoinnin jo vuosia sitten.

Varsinaisen tv-lähetystekniikan digitalisointi oli siten niille kohtuullisen yksinkertaista. Uusien televisiovastaanottimien kehitystyö pääsi täyteen vauhtiin vasta kevään 1997 standardipäätösten jälkeen. Sitä ovat lisäksi hidastaneet tuotantotekniset ja ohjelmistokehitykseen liittyvät ongelmat.

Pulmalliseksi on osoittautunut varsinkin digitaalitelevision tarvitsemien erikoissirujen kehittäminen.

Televisioyhtiöt, laitevalmistajat ja ulkopuoliset ohjelmantuottajat uskovat digitalisoinnin etenevän nyt kuitenkin vauhdilla. Kaupallisesti sille luo pohjaa yhtenäisen maailmanlaajuisen vastaanotinmarkkinan syntyminen.

Tulevaisuuden digitaalinen televisiovastaanotin voi vastaanottaa niin maanpäällisiä, kaapeli- kuin satelliittilähetyksiäkin. Vastaanottimen sisäänrakennettu dekooderi pystyy käsittelemään kaikkia ohjelmien salausjärjestelmiä. Älykkäällä vastaanottimella on myös suuri muisti.

DVB-standardit laajaan käyttöön

Maanpäällisten digitaalilähetysten alkaminen Britanniassa merkitsi lähtölaukausta koko läntisen Euroopan lähivuosina toteutuvalle siirtymiselle digitaaliseen televisioon.

DVB-standardeihin perustuvia maanpäällisiä televisiolähetyksiä on valmisteltu useimmissa Euroopan maissa ja lukuisissa muissa maissa. DVB-järjestelmällä arvioidaankin olevan hyvät mahdollisuudet nousta laajaan käyttöön kaikkialla maailmassa.

Muodollisen päätöksen maanpäällisten lähetysverkkojen digitalisoinnista ovat Euroopassa tehneet Britannia ja Ruotsi. Digitaalisia lähetyksiä valmistellaan kuitenkin useimmissa Euroopan maissa.

Suomen kanssa samassa vaiheessa ovat mm. Espanja, Portugali ja Irlanti. Saksassa tavoitteena on kattavien digitaalisten lähetysverkkojen rakentaminen vuoteen 2003 mennessä ja analogialähetysten lopettaminen 2010.

DigiTAG -yhteistyöryhmän mukaan DVB-standardin käyttöönottoa tutkivat monien muiden maiden ohella esimerkiksi Singapore, Brasilia, Uusi Seelanti ja Etelä-Afrikka. Australia on jo valinnut DVB-järjestelmän ja Uusi-Seelanti seurannee sitä.

Japanissa ei digitaalista standardia ole vielä päätetty. DVB:n käyttöönottoa on harkittu, koska Japanilta puuttuu oma digitaali-tv:n standardi.

Japanissa pyrkimyksenä on digitaalisten lähetysten aloittaminen vuonna 2003. Analogiset lähetykset on tarkoitus lopettaa vuonna 2010.

Yhdysvalloissa liittovaltion viestintäkomissio FCC hyväksyi keväällä 1997 digitaalitelevision siirtymäaikataulun. Sen mukaan analogiset televisiolähetykset lopetetaan Yhdysvalloissa kokonaan viimeistään vuonna 2006.

FCC myönsi digitaalisen toimiluvan nykyisille televisioyhtiöille. Niiden on lupaehtojen mukaan rakennettava vuoteen 2002 mennessä koko USA:n kattava digitaalinen lähetysverkko.

Suurimmat yhtiöt eli ABC, CBS, NBC ja Fox velvoitettiin aloittamaan digitaalinen maanpäällinen ohjelmatoiminta kymmenellä päämarkkina-alueella viimeistään vuonna 1999.

Suomi digiaikaan kesäolympialaisista

Suomessa maanpäälliset digitaaliset televisiolähetykset alkavat näillä näkymin Sydneyn olympialaisista vuonna 2000.

Digitaaliverkon rakentaminen ja lähetystoiminta ajoittuvat hieman myöhemmäksi kuin Euroopan kärkimaissa. Koelähetykset Yleisradio aloitti Suomessa Kivenlahden asemalta Espoossa viime vuonna .

Aikatauluratkaisu on Yleisradion televisiotoiminnan johtajan Heikki Lehmuston mukaan tehty tietoisesti.

On haluttu varmistaa, että Suomessa ei jouduta kokeilemaan ratkaisuja, että järjestelmä pystytään ajamaan käyttöön ilman ongelmia ja katsojat pystyvät hankkimaan teknisesti valmiit digitaalivastaanottimet kun lähetystoiminta alkaa.

- Meidän ratkaisun oikeellisuus näkyi esimerkiksi silloin, kun BBC aloitti vakituiset maanpäälliset lähetykset ilman, että tarvittavia vastaanottimia olisi vielä ollut saatavilla, totesi Lehmusto.

Suomeen rakennettavien kolmen digitaalisen televisiokanavan rakennustyöt on määrä aloittaa ensi vuonna. Lähetystoiminnan alkaessa vuonna 2000 verkko kattaa 70 prosenttia television katsojista. Siirtyminen analogisesta digitaaliseen televisioon päättynee vuonna 2010.

- Telehallintokeskus juuri ilmoitti, että kahden verkon osalta kansainvälinen taajuuskoordinointi on selvä. Kolmannen verkon osalta se jää vuoden vaihteeseen, totesi Lehmusto.

Ruotsin kanssa kaikista kolmesta digitaalisesta verkosta on jo sovittu. Viron ja Norjan kanssa kolmannesta verkosta sovitaan kirjeenvaihdolla. Venäjän telehallinnolle on lähetetty esitys asian hoitamisesta, Lehmusto sanoi.

Digiverkko on edullinen rakentaa

Taloudellisesti digitaalisen televisioverkon rakentaminen on Lehmuston mukaan edullista. Se saattaa usein unohtua, kun puhutaan vain investointien markkamääristä.

Analogisten televisioverkkojen uusiminen on joka tapauksessa edessä ensi vuosikymmenen aikana, eikä se enää yksinkertaisesti kannata.

- Kustannukset jäävät kohtuullisiksi myös siksi, että digitaaliverkko perustuu nykyiseen infrastruktuuriin ja se voidaan rakentaa asteittain laajentaen, Lehmusto huomautti.

Liikenneministeriön työryhmä arvioi kesäkuussa digitalisoinnin kustannuksiksi vuosina 1998-2002 yhteensä 1,5 miljardia markkaa, mistä verkkojen rakentaminen vie noin 500 miljoonaa.

Euroopassa digitalisoinnissa on Lehmuston mukaan kyse sekä taloudesta että käytettävissä olevista taajuuksista, jotka ovat rajallinen luonnonvara. Digitaalisiin kanaviin pystytään pakkaamaan nelinkertaisesti nykyisten analogisten kanavien ohjelmamäärä. Se merkitsee kanavamäärän nelin- tai viisinkertaistumista.

- Jakelijan kannalta kyse on sekä teknologiahypystä että uuden kapasiteetin luomisesta. Televisioyhtiölle ja katsojille digitalisointi avaa aivan uusia mahdollisuuksia niin ohjelmallisesti kuin palvelullisesti, Lehmusto sanoi.

Uusi tekniikka ja vuorovaikutteisuus murtavat Lehmuston mukaan perinteisen käsityksen televisiosta.

STT-IA
16.10.1998


AJASSA -SIVULLE