Tupakka, juopottelu ja rasvansyönti heikentävät terveyttä

Kehnot elintavat syventävät terveyskuilua Venäjän Karjalassa



Länsi-Euroopan ja Venäjän välillä valitsevaa terveyskuilua syventävät kehnot elintavat ja niiden aiheuttamat elintapasairaudet, muistutti professori Pekka Puska Petroskoissa alkuviikosta järjestetyillä Karjalan terveyspäivillä.


Omasta terveydestä huolehtiminen ei ole idässä samalla tavalla "in" kuin lännessä, jossa kaikenlaista terveysvalitusta on tarjolla yllin kyllin ja terveyden vaaliminen on monelle tärkeää.

Puska muistutti, että krooniset sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet ovat Venäjällä merkittävin kuolinsyy yhdessä syöpäsairauksien ja tapaturmien kanssa.

Tämä pääsee hänen mukaansa helposti unohtumaan, kun julkisuus keskittyy terveydenhuollon talousahdinkoon ja joihinkin sairauksiin kuten aidsiin ja tuberkuloosiin.

Puska kuvasi Venäjän Karjalan kansanterveyttä surkeaksi ja elintapasairauksien yleisyyttä "tavattomaksi". Elintason koheneminenkaan ei hänen mukaansa suoraan korjaisi tilannetta. Pahimmillaan kansanterveys saattaa heikentyä edelleen, kun ruplia jää enemmän viinaan ja tupakkaan.

- Tupakka selittää yllättävän suuren osan kroonisista taudeista, Puska kertoi.

Kansanterveyslaitoksen selvityksen mukaan tupakointi selittää 35-69-vuotiaiden venäläismiesten kuolemista 42 prosenttia. Suomessa sama luku on 19 prosenttia.

Alkoholi on myös suurongelma. Viime vuonna - monesti viinan suoraan tai välillisesti aiheuttama - tapaturma oli yleisin kuolinsyy Karjalassa.

Kolesteroli laski

Pohjois-Karjala-projektin väki on vuodesta 1992 opastanut rajantakaisia kollegojaan terveysvalistuksessa. Tukena on ollut vuosikymmenien aikana Pohjois-Karjalasta kertynyt kokemus.

Kun Puskan porukka patisti pohjoiskarjalaisia 70-luvun alussa luopumaan voista, suolasta, sokerista ja sätkästä, popsimaan vihanneksia ja käymään lenkillä, alueen ennätyksellinen sydänkuolleisuus kääntyi laskuun. Työikäisten miesten sydänkuolemat ovat pudonneet 78 prosenttia 70-luvun alusta.

- Venäjän Karjalassa terveystilanne on nyt ehkä vähän heikompi kuin Pohjois-Karjalassa 70-luvun alussa, Pohjois-Karjala-projektin toiminnanjohtaja Vesa Korpelainen arvioi.

Projektin yhteistyökumppanina ovat olleet Pitkärannan terveysviranomaiset. Pitkärantalaisten terveyttä on syynätty kahdessa suuressa väestötutkimuksessa, tupakoitsijoita on houkuteltu luopumaan kilpailujen avulla, väestöä on valistettu muutenkin ja henkilökuntaa koulutettu.

Vuoden 1992 väestötutkimus kertoi, että pitkärantalaismiehet polttavat kaksi kertaa useammin kuin pohjoiskarjalaiset naapurinsa, viinankäyttö oli lisääntymään päin, säännöllistä liikuntaa harrasti vain viidennes ja ruokatavoissa oli kosolti parantamisen varaa.

Viimevuotinen seurantatutkimus kertoi, että kaksi sydäntautien riskitekijää - verenpaine ja veren kolesterolitaso - on hieman laskenut pitkärantalaisilla, ja miesten tupakointi on pikkuisen vähentynyt. Ylipainolle terveysväki ei ole saanut tehtyä mitään.

Nyt Pitkärannassa keskitytään allergia- ja astmatilanteen selvittelyyn.

Tacis-apua

Euroopan unioni on antanut varoja Karjalan terveydenhuollon kohentamiseen. Kaksivuotisen Tacis-hankkeen tarkoituksena on ohjata vähiä varoja mm. nykyistä enemmän avohoitoon.

Suomesta hankkeessa on mukana Kansanterveyslaitos. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,6 miljoonaa ecua eli noin 15 miljoonaa markkaa.

STT-IA
16.10.1998


ULKOMAAT -SIVULLE