 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kanerva: Olisi omituista elleivät työmarkkina-asiat kuuluisi kansanvallalle
Lauri Ihalaisen mukaan poliitikkojen ei pidä puuttua keskusteluihin työajan lyhentämisestä, työsopimusten yleissitovuudesta tai paikallisesta sopimisesta. Ilkka Kanerva sanoo, että olisi omituista, elleivät työmarkkina-asiat kuuluisi kansanvallalle.Ihalaisen kanssa käymiensä keskustelujen perusteella hän kuitenkin ymmärtää, että viesti oli suunnattu pikemminkin SAK:n sisälle. SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen hämmästytti viikonloppuna lausunnollaan, jonka mukaan työajan lyhentämisestä on keskusteltava työmarkkinajärjestöjen kesken, ilman poliitikkojen läsnäoloa. Ihalaisen mukaan poliitikkojen ei pidä myöskään puuttua keskusteluihin työsopimusten yleissitovuudesta tai paikallisesta sopimisesta. Kansanedustaja Ilkka Kanerva toteaa, että asia oli erikoisesti ilmaistu. Ihalaisen kanssa käymiensä keskustelujen perusteella hän sanoo, että SAK:n puheenjohtajan näkemykset olivatkin tiedotusvälineissä saaneet väärän sävyn. Viesti oli tarkoitettu paremminkin SAK:n sisälle kuin järjestöstä ulos. - Hän oli patistelemassa järjestöjä joustavuuteen, jottei tule kaavamaista lainsäädännön kautta toteutettavaa työaikajärjestelmää. Tältä kannalta Kanerva myös toteaa ymmärtävänsä Ihalaisen lähtökohtia, vaikka itse asia saikin omituisen muotoilun. Kanerva oudoksui Ihalaisen näkemystäIlkka Kanerva sanoo, että olisi omituista, elleivät työmarkkina-asiat kuuluisi kansanvallalle. Käänteisesti se merkitsisi, että kun eduskunta käsittelee vaikkapa sosiaalilainsäädäntöä koskevia kysymyksiä, niin SAK:n olisi vastavuoroisesti aihetta pitää suunsa kiinni.- Enpä usko, että sellaiselle asenteelle SAK:lle hurrattaisiin. - Olen keskustellut Ihalaisen kanssa ja olen hieman oudoksunut tätä näkemystä. Hän on itse perustellut sitä vain sillä, että yleinen työajan lyhentäminen ei ole nyt paikallaan niin, että esimerkiksi lyhennettäisiin työviikkoa yleisellä lainsäädännöllä. - Ei minulla ole siihen mitään sanottavaa, jos järjestöt kykenevät toteuttamaan joustavuutta työelämässä, mutta ajatus siitä, että työmarkkina-asiat eivät kuuluisi poliittiselle taholle lainkaan on tietysti täysin kummallinen ja aikaan sopimaton. Kanerva muistuttaakin, että joka suulla on vannottu kolmikantaisuuden nimiin ja analysoitu sen aikaansaaneen myönteistä talouskehitystä. Kanerva muistuttaakin, että vaikka sopimusyhteiskunta on hyvä, niin lainsäädännön kivijalka pitää aina olla pohjalla.
Eduskunnassa odotellaan rakenteellista edistystäKanervan mukaan eduskunnan piirissä ollaan odottavalla kannalla työelämän joustoissa ja on nähty, että niissä ei ole kyetty saamaan mitään rakenteellisesti merkittäviä edistysaskeleita.- Jos Ihalainen pelotteli lainsäädäntöpuolen puuttumisella, ellei tuloksia ala tulla, niin se on tietysti sinänsä hyvä. Kovin kivulloista on eteneminen ollut tässä päätöksentekojärjestelmässä tällä hetkellä. Kanerva toteaa, että työnantajapuolella joustovalmius on tällä hetkellä suurempaa kuin mitä se perinteisesti on työntekijäpuolella ollut. - Lainsäädännössä on aihetta paimentaa sitä, että kehityksen painopiste menisi paikallisen sopimisoikeuden laajentamisen suuntaan. Kanerva muistuttaa, että alakohtaiset erot ovat suuria. - Me ei voida ottaa mallia työntekijäjärjestöiltä tai työnantajajärjestöiltä, vaan lainsäädännön tehtävänä on katsoa, että kokonaisuus turvataan. Sopimuspolitiikalla on tiettyjä etuja saatavissa ja on katsottava, että paikallisen sopimustendenssin vahvistaminen ei johda vahvemman ylikävelyyn heikommasta. Se täytyy kyetä turvaamaan.
Tuleva hallitus joustojen edessäVaikka muutospaineita on niin todennäköistä kuitenkin on, että muutokset lainsäädännössä etenevät varsin hitaasti.- Jos yrittää vähän isompaa reivausta tehdä, niin edellisen hallituksen aikaiset yleislakkouhat ovat kirkkaasti mielessä, toteaa työelämänuudistustaistelun veteraani. - Tällaisessa päätöksentekojärjestelmässä on omat hyvät puolensa, mutta sillä on myös puuduttavat vaikutuksensa.
Kanerva pitää aivan selvänä, että työmarkkinoiden joustot ja niihin liittyvä tematiikka on tulevien hallitusneuvotteluiden keskeisiä alueita. Politiikan spekuloijat voivat miettiä miten erilaiset hallituspohjat soveltuvat näiden uudistusten eteenpäinviemiseen.
PETE PAKARINEN |
POLITIIKKA -SIVULLE