Viikonlopun politiikkaa lyhyesti

Alkon varatoimitusjohtaja kiirehtii alkoholiverotuksen laskua

Vuoden 2004 alusta myös alkoholintuonti EU-maista vapautuu, kun Suomi joutuu luopumaan tuontirajoituksistaan.
- Suomen on sopeutettava alkoholin verotuksensa, jotta kauppa alkaa käydä maan sisällä, Valta toteaa UP-uutispalvelun haastattelussa sunnuntaina.

Hän ennustaa alkoholin hintaan rajua laskua lähivuosina ja samalla kokonaiskulutuksen kasvua noin 15 prosentilla.
- Tässä tilanteessa monopolin merkitys kasvaa. On kuin bensaa heittäisi liekkeihin, jos mennään kohti alhaisempia hintoja ja samalla muutetaan jakelujärjestelmää, Valta vastaa vähittäismonopolin purkua vaativille.

Itämeren verohallinnot yhteistyöhön petoksia vastaan

Maat myös nopeuttavat ja tehostavat tiedonvaihtoa. Nyt epäilyttävää toimintaa tutkiva viranomainen on joutunut pahimmillaan odottamaan tietoa toisesta Itämeren alueen maasta jopa puoli vuotta.

Yhteistyöstä sovittiin äskettäin Itämeren maiden verohallintojen pääjohtajien tapaamisessa Tukholmassa. Suomea kokouksessa edusti pääjohtaja Jukka Tammi.

Suomen lisäksi yhteistyössä ovat mukana Ruotsi, Tanska, Norja, Viro, Latvia, Liettua, Saksa, Islanti, Puola ja Venäjä.

Sorsa neuvoo Lipposta ja Ahoa selvittämään välinsä

- Pitäisi pikkuisen ajatella sitäkin, että myös vaalien jälkeen täytyy yhteistyötä rakentaa. On sanottu, että häviäjät eivät johda maata. Mutta minä sanon, että eduskunnan yhteistyökykyinen enemmistö johtaa, Sorsa huomauttaa Sunnuntaisuomalaisessa.

Sorsa pitää vahinkona, että Lipposen ja Ahon henkilökemiat eivät sovi yhteen. He ottivat viimeksi voimakkaasti yhteen torstaina eduskunnan kyselytunnilla ns. Sundqvist-asiassa.

Perustuslakivaliokunta kuulee syksyn aikana Sorsaa valtiosääntöuudistuksessa. Sorsa kertoo olevansa taipuvainen kannattamaan nykyjärjestelmää, jossa presidentti nimeää pääministerin.

- Ehkä tässä taustalla vaikuttaa Ilkka Suomisen (kok) ja Paavo Väyrysen (kesk) kassakaappisopimukset ennen eduskuntavaaleja vuonna 1987, hän toteaa.

Lipponen ei tyrmää keskustaa hallituskumppanina

Lipposen mukaan SDP:n ja keskustan riita ei ole vaurioittanut puolueiden välejä mahdollista hallitusyhteistyötä ajatellen. Pääministeri sanoi sunnuntain Helsingin Sanomissa myös uskovansa hallituksensa jatkavan vaaleihin asti.

Lipponen kertoi olevansa valmis selvittämään eri eduskuntaryhmille osuuttaan Ulf Sundqvistin korvaussopimuksessa. Lipponen painottaa silti, ettei hänellä ole lisättävää siihen, mitä hän on eduskunnalle ilmoittanut omasta osuudestaan asiassa.

Lipposen mukaan tapahtumasarjasta on pyritty antamaan sellainen mielikuva, että korvausasiassa olisi voitu "kähmiä tovereiden kesken".
- Sille väitteelle ei ole mitään pohjaa, tyrmää Lipponen.

Kokoomusnaiset: Päivähoito opetushallinnon alaisuuteen

Kokoomuksen naisten liiton mukaan lapsen yksilöllinen kehitys voitaisiin ottaa yhä paremmin huomioon, kun esiopetus, erityisopetus ja perusopetus nivoutuisivat yhteen. Myös koululaisten iltapäivätoiminta olisi helpommin järjestettävissä.

Samalla kunnille olisi annettava mahdollisuus itsenäisesti päättää, miten päivähoidon hallinta kunnissa järjestetään.

Päivähoidon hallintoa opetustoimen alaisuudessa kokeilleissa kunnissa on saatu myös taloudellisia säästöjä, kokoomusnaiset huomauttavat.

Sasi: Perheverotuksella oikeutta lapsiperheille

Perheverotus voitaisiin toteuttaa mm. niin, että puolisoiden tulot laskettaisiin yhteen ja jaettaisiin kahdella. Näin puolisoiden väliset tuloerot eivät kiristäisi perheen verotusta.

Nyt perheet, joissa toinen puoliso hankkii enemmän kuin toinen, joutuvat maksamaan enemmän veroa kuin perheet, joissa puolisoiden tulot ovat samansuuruiset.

- Erityisesti nykyinen verojärjestelmä rankaisee perheitä, joissa toinen puoliso jää kotiin hoitamaan lapsia, Sasi huomautti Kokoomuksen naisten liiton liittokokouksessa Espoossa lauantaina.

Sasi muistutti, että verotuksesta poiketen kansalaisten toimeentulo ja toimeentulonormit lasketaan meillä perhekohtaisesti.

Uotila: Kokoomus keikuttaa kolmikantaa

Hallitusohjelmassa on sovittu periaatteet työelämän uudistamisesta kolmikantayhteistyöllä, Uotila muistutti lauantaina Helsingissä. Hän katsoi, että kiistellyn osauudistuksen tekeminen vain hallituksen päätöksellä tai lakialoitteella eduskunnassa on "törkeää kolmikannan halveksuntaa".

Osauudistus koskee villien yrittäjien oikeutta käyttää työehtosopimusten sallimia joustomahdollisuuksia. Kokoomus on halunnut uudistuksen viemistä eteenpäin hallituksen aiempien linjausten mukaisesti.

Uotila palauttaisi osauudistuksen takaisin professori Kari-Pekka Tiitisen johtamaan työsopimuslakikomiteaan. Komitea ei aiemmin pystynyt tekemään asiasta esitystä. Vasemmistoliitto vastustaa työehtosopimuksissa sovittujen joustojen ulottamista villeihin yrityksiin.

Palanko-Laaka: Työelämän joustoissa menty äärirajoille

- Nykymenolla joudumme sairauksien, työtapaturmien ja ennenaikaisten eläkkeelle siirtymisten vuoksi kohtuuttomiin lisäkustannuksiin, joita suomalainen yhteiskunta ei kestä. Silloin tulee myös raja tuotannon kasvulle ja yrityksien menestymiselle, Palanko-Laaka huomautti SAK:n työympäristöseminaarissa Kiljavalla lauantaina.

Hän vaatikin työturvallisuuslainsäädännön perusteellista remonttia. Siinä on otettava huomioon mm. alihankkijoiden käytön yleistyminen. Myös joustavien työaikojen vaikutukset työssä jaksamiseen olisi tutkittava.

Kustannustehokkuuden nimissä tehdyt muutokset ovat kiristäneet työtahtia ja lisänneet erityisesti henkistä kuormitusta.

- Työnantajat eivät ole lyhytnäköisellä kustannussäästöihin tähtäävällä joustopolitiikallaan ymmärtäneet vastuutaan työntekijöiden työssä jaksamisesta, Palanko-Laaka huomautti.

Lipponen: Maan kahtiajaosta puhuvat jakavat Suomea todellisuudessa kahtia

- Suomen alueelliselle keskittymiskehitykselle löytyy paljon käyttövoimia, Lipponen arvioi ja näki tähän kehitykseen usein liittyvän myös kärjistyviä kaupunkiongelmia.

Toisaalta Lipponen totesi perusteluja löytyvän myös hajakeskittymisen suuntaan.
- On ennakoitu, että alue- ja yhdyskuntajärjestelmän mosaiikkimaiset piirteet vahvistuisivat tulevaisuudessa, hän muistutti.

Lipposen mukaan paikkakunnat ja alueet saattavat myös erikoistua toiminnallisesti ja tukeutua kehityksessään entistä vahvemmin omaan erityisosaamiseensa.

- Tällöin pitäisi varautua siihen, että aiemmin rinta rinnan kehittyneiden naapuripaikkakuntien ja tasavahvoina pidettyjen keskusten kehitys voi eriytyä jatkossa vahvasti, Lipposen ennakoi.

Hän näki myös pienemmille ja perinteisessä mielessä syrjäisemmille kaupunkiseuduille ja maaseutumaisille alueille tarjoutuvan pelkkien uhkien sijasta aivan uusia mahdollisuuksia.

Lipponen lainasi Joensuun yliopiston rehtoria Perttu Vartaista, joka on korostanut, ettei alueiden välistä erilaistumista voi kuvata "yksinkertaisesti jollain kahtiajaolla kuten Etelä-Suomi vastaan muu Suomi tai kaupungit vastaan maaseutu".

Nämä mielikuvat asettuvat helposti myös esittäjiään vastaan, koska yhä selvemmin todellisuutemme rakentuu mielikuville, Lipponen varoitti edelleen Vartiaista siteeraten.

- Toisin sanoen vaarana on, että maan kahtiajaosta puhuvat jakavat Suomea todellisuudessa kahtia.

Koonnut: IA
18.10.1998