Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Keskusta päättää välikysymyksestä ensi viikolla

Keskustan eduskuntaryhmä päättää ensi viikolla, jättääkö se välikysymyksen hallitukselle nk. Sundqvist-tapauksen takia. Keskusta pitää kuitenkin parhaana vaihtoehtona asian ratkaisemiseksi hallituksen antamaa tiedonantoa.

Välikysymyksen tekeminen näyttää todennäköiseltä, sillä hallitus ei ole katsonut tiedonantoa tarpeelliseksi.

Puolueen eduskuntaryhmä keskusteli asiasta perjantaina noin puolen tunnin ajan. Suurin osa oppositiosta on tiettävästi lähdössä mukaan välikysymykseen. Välikysymyksen käsittely päättyy aina hallituksen luottamuksen mittaamiseen eduskunnassa.

SDP:n eduskuntaryhmä: Alho-asia loppuunkäsitelty

Sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä Alho-Sundqvist-tapaus ei anna aihetta jatkotoimiin.

Sekä pääministeri Paavo Lipponen että kansanedustaja Arja Alho nauttivat edelleen eduskuntaryhmän luottamusta.

Ryhmän puheenjohtaja Erkki Tuomiojan mukaan asiassa ei ole ilmennyt mitään sellaista oleellista uutta, mikä muuttaisi sitä tilannearviota, jonka ryhmä jo viime vuoden lokakuussa teki Alhon erottua ministerin tehtävästä.

Yle purkaa Alho-nauhan luovuttajan työsuhteen

Yleisradio on selvittänyt, kuka sen väestä luovutti ns. Alho-nauhan toimituksen ulkopuoliseen käyttöön. Yle kertoo purkavansa nauhan luovuttaneen tuottaja Juha Pärssisen työsuhteen.

Pärssisen työsuhteen purkua perustellaan sillä, että tämä on toiminut työsopimuksen velvoitteen vastaisesti. Ajankohtaisen kakkosen toimituksessa Tampereella työskennelleen Pärssisen työsopimus päättyy 23. lokakuuta alkaen.

Nauha sisältää kansanedustaja Arja Alhon ja toimittaja Timo Harakan puhelinkeskustelun 2. lokakuuta koskien ns. Sundqvist-sopimusta ja Lipposen osuutta sopimukseen. Alho kielsi puhelun aikana Harakkaa julkistamasta keskustelun sisältöä.

Yle: stä ei haluta tarkemmin kertoa, kuinka Pärssinen paljastui tai kuinka nauha joutui hänen käsiinsä. Hänen osuutensa luovutukseen kuitenkin varmistui torstaina.

Yle ei torstaihin mennessä ollut tavoittanut Pärssistä.

Alhon ja Harakan keskustelun sisältö vuoti ensi kertaa julkisuuteen maanantaina Iltalehdessä. Keskiviikkona lehti julkaisi suoria lainauksia puhelinkeskustelusta, ja samana iltana MTV3 pyöritti uutislähetyksissään osia puhelinnauhasta.

TT lisäisi kannustavaa palkkausta

Teollisuudessa käytetään yhä enemmän ns. kannustavaa palkkausta. Viidennes työntekijöistä sai viime vuonna tulospalkkaa. Tulospalkkaus on selvästi yleisempää toimihenkilöillä kuin työntekijöillä: toimihenkilöistä sen piirissä oli viime vuonna jo yli kolmannes.

Tiedot perustuvat Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton palkkatilastoista tehtyihin selvityksiin. TT esitteli tietoja työmarkkinapäivillään Helsingissä torstaina.

TT pitää tulossidonnaisten palkkaustapojen lisäämistä keskeisenä palkkapoliittisena tavoitteenaan. Järjestöjen tulisi TT:n mukaan luopua asteittain yleiskorotuksista ja sopia niiden sijaan järjestelyvaroista. Niiden jakotavasta päättäminen jäisi yritys- ja toimipaikkatasolle.

Tulospalkkojen yleistymisestä huolimatta niiden osuus kokonaispalkasta on yhä melko vaatimaton. Tulospalkkauksen piirissä olevilla tulospalkan osuus koko palkasta oli kolme prosenttia. Kaikkien teollisuuden työtekijöiden palkasta osuus jää alle prosentin.

Eduskunta epäili Mai-sopimusta

Koti- ja ulkomaisten investointien yhtälaista kohtelua koskeva Mai-sopimus puhutti eduskuntaa keskiviikkona hallituksen vuoden 1996 kehitysyhteistyökertomuksen käsittelyn yhteydessä.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Aaltonen (SDP) huomautti, että kehitysmaat eivät ole mukana Mai-sopimusta koskevissa neuvotteluissa, eivätkä voi siis vaikuttaa sopimuksen sisältöön.

Valiokunta haluaa siksi selvittää sopimusluonnoksen vaikutuksia mm. kehitysmaiden osalta. Nyt valiokunta suhtautuu vielä varauksellisesti sopimuksen allekirjoittamiseen esitetyssä muodossa.

Mai-neuvotteluista vastaava Eurooppaministeri Ole Norrback (RKP) piti sopimusta tärkeänä kansalaisten kannalta. Kansainväliseen talouteen tarvitaan vakautta, ja siihen tarvitaan luotettavia kansainvälisiä sopimuksia.

- Vapaakauppaa varten tarvitaan joskus aika tiukkoja määräyksiä, eikä tarvitse lähteä Suomesta kovin pitkälle ennen kuin huomaa, että ei voida käydä kauppaa, kun ei ole luotettavia sääntöjä. Mai-sopimus on sellainen, joka luo pohjan, ja ennen kaikkea kehitysmaat tarvitsisivat tätä, Norrback sanoi.

Niinistö: Alho-Sundqvist-sotku ei vaikuta hallituksen työskentelykykyyn

Kokoomuksen puheenjohtaja valtiovarainministeri Sauli Niinistö ei usko, että Alho-Sundqvist-sotku vaikuttaa hallituksen työskentelyyn. Tärkeää hänen mielestään on, että hallituksella on täysi toimintakyky.

Niinistö vastasi lyhyesti kysymyksiin jupakan nykytilanteesta keskiviikkona ennen hallituksen iltakoulua. Hän ei tuntunut kovin hanakalta kommentoimaan tilannetta.

Kiistan uusimmista käänteistä hän sanoi, että tilanne näyttää entistä sekavammalta. Joka tapauksessa tämä sekava vyyhti pitäisi hänen mielestään selvittää.

MTK:lta Natura-valitus KHO:een

MTK:n johtokunta esittää korkeimmalle hallinto-oikeudelle, että se kumoaisi valtioneuvoston Natura 2000 -päätöksen yksityisessä omistuksessa olevien alueiden osalta.

MTK:n johtokunta pitää valtioneuvoston päätöstä lainvastaisena, koska päätös ei perustu riittävään tosiseikkojen selvitykseen ja yksilöintiin eikä yhteisöoikeuden noudattamiseen.

MTK:n johtokunta on päättänyt jättää KHO:een valituksen valtioneuvoston Natura-päätöksestä. MTK:n johtokunta katsoo, että päätös on hallitusmuodon yhdenmukaisuussäännöksen sekä omaisuudensuojasäännöksen vastainen.

MTK:n johtokunta myös katsoo, että Natura 2000 -ohjelman valmistelu on ollut riittämätöntä ja maanomistajien oikeusturvaa loukkaavaa.

Ohjelmaluonnoksesta kuuleminen on ollut järjestön mukaan asiatietojen osalta heikosti järjestetty, eikä valtioneuvoston elokuinen Natura-päätös vastaa Suomen lain eikä Eurooppa-oikeuden vaatimuksia.

Backman patistaa jälleen pääkaupunkiseutua yhteistyöhön

Sisäministeri Jouni Backman (SDP) esittää, että pääkaupunkiseudun kunnat ja sisäministeriö selvittäisivät, kuinka lisätä seudun hallinnollista päätäntävalta. Omasta päätäntävallasta olisi apua erityisesti seudun elinkeinopolitiikalle. Backman esitti tarjouksensa pääkaupunkiseudun kunnallisvaltuutettujen seminaarissa Helsingissä tiistaina.

Uudistus vaatisi pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyön tiivistämistä.
- Pääkaupunkiseudulla olisi hyvä ottaa ennakkoluulottomasti palvelujen ja muiden julkisten toimintojen kehittämisen periaatteelliseksi lähtökohdaksi kaikkien rajojen unohtaminen, ministeri patisti.

Backman muistutti, että ministeriö ei ole esittämässä uuden seutuhallinnon perustamista pääkaupunkiseudulle tai kaivamassa naftaliinista vanhoja suunnitelmia kuntarakenteiden rukkaamisesta.

Uudet yhteistyötehtävät voitaisiin hänen mukaansa järjestää hallinnollisesti aina tarpeen mukaan: kuntayhtymästä sopimuspohjaisen kuntien yhteistyön kautta osakeyhtiöihin. Backman arvioi kuntien oma päätäntävallan tehostavan voimavarojen käyttöä erityisesti elinkeinopolitiikassa.

- Selvitystyön piirissä voisivat olla työvoima- ja elinkeinokeskusten sellaiset tehtävät ja päätösvalta, joihin sisältyy todellista harkintavaltaa.

Ministeri pitää kuntia myös oikeina viranomaisina arvioimaan, miten ympäristötavoitteet ja muut tavoitteet sovitetaan parhaiten yhteen. Hän olisi valmis vahvistamaan pääkaupunkiseudun päättäjien harkintavaltaa mm. kaavoituksessa.

Hallitus ei suostunut antamaan lisätukea merenkululle

Hallitus ei suostu varustamoiden toivomiin lisätukiin. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta ei puoltanut liikenneministeriön esityksiä Suomen kauppalaivaston lisätuista.

Liikenneministeriö esitti kauppalaivastolle maksettavan lisätuen kasvattamista sekä lievennyksiä rajoituksiin, jotka koskevat ulkomaisen työvoiman käyttöä. Aiempien laskelmien mukaan uusista tuista valtiolle olisi kertynyt noin 170 miljoonan markan lisämenot.

Liikenneministeriö perusteli tukien tarpeellisuutta kilpailukyvyllä. Ministeriön tavoitteena oli taata suomalaisille varustamoille kutakuinkin samat toimintamahdollisuudet kuin muissa EU-maissa.

Varustamot ovat uhanneet siirtää Suomen lipun alla purjehtivia kauppalaivoja ulkomaisiin rekistereihin ellei ala saa valtiolta toivomansa tukea.

Rusi: EU:n, Venäjän ja USA:n huippukokouksella lisää kannatusta

Presidentin neuvonantajan, tohtori Alpo Rusin mukaan Suomen ajama huippukokous Euroopan unionin, Venäjän ja Yhdysvaltain kesken on saanut lisää kannatusta. Rusi kertoo asiasta tiistain Etelä-Saimaa -lehdessä.

- Ehdotukseen on palattu yhä useammin muiden kuin Suomen taholta. Sitä kohtaan on osoitettu kasvavaa kiinnostusta, Rusi kertoo lehdessä.

Alpo Rusin mukaan nyt on tunnustettu, että EU:n, Venäjän ja Yhdysvaltojen kesken on paljon asioita, joita näiden tulisi tarkastella yhdessä. Mahdollisen huippukokouksen pitopaikkaan Rusi ei ota haastattelussa kantaa.

Presidentti Ahtisaari ehdotti huippukokousta alun perin vuonna 1995 Lontoossa ja uudisti ehdotuksensa EU:n huippukokouksessa Cardiffissa kesäkuussa.

Koonnut: IA
15.10.1998

POLITIIKKA -SIVULLE