EVA: Globalisoituminen tarjoaa etuja Suomelle



Suomessa on EVA:n mukaan tähänastista paremmin ryhdyttävä erittelemään maailmanlaajuistumisen vaikutuksia. Globaalistumisen tarjoamat uudet mahdollisuudet on käytettävä hyväksi sen sijaan, että väistämätön kehitys koettaisiin epämääräisenä uhkana.


Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) keskiviikkona julkistaman arvion mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä myös uudessa globaalissa aikakaudessa. Raportin tarkoituksena on EVA:n mukaan herättää keskustelua globaalistumisesta.

EU-prosessi on viime vuosina sitonut paljon voimia, mutta samalla globaalistuminen vaatii lisää huomiota, katsoo EVA.

Globaalistuminen on raportin mukaan kansainvälistymistä sen kaikenkattavassa muodossa. Talouden lisäksi se vaikuttaa kaikkiin muihinkin yhteiskunnan alueisiin, politiikkaan, teknologiaan, sosiaalisektoriin ja kulttuuriin. Erillisistä kansallisvaltioista ja kansallisista talouksista ollaan siirtymässä kohti yleismaailmallista keskinäisriippuvuutta.

Mukana ollaan - haluttiin tai ei

Raportin mukaan globaalistuminen poikkeaa esimerkiksi EU-integraatioprosessista. Siihen ei liitytä eikä siitä äänestetä vaan mukana ollaan alusta alkaen. Siinä missä EU-integraatio on tahdonalaista ja organisoitua, globaalistuminen on paljossa tahdosta riippumatonta ja vähän organisoitua eikä sillä ole selkeitä pelisääntöjä.

Globaalistumisen viimeaikaiseen vauhdittumiseen on raportin mukaan muita enemmän vaikuttanut kaksi tekijää. Ne ovat teknologian nopea kehitys ja yhteiskuntien poliittinen ja taloudellinen vapautuminen eli liberalisaatio. Kaupan esteiden kuten tullien ja tuontikiintiöiden jatkuva vähentäminen kiihdyttää globaalistumista.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportin mukaan globaalistuminen vaikuttaa kansallisvaltion asemaan ja tehtäviin. Rajojen merkitys heikkenee. Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat voidaan saada hallintaan vain globaalin yhteistyön kautta. Maailman väestönkasvu kuuluu globaalitasolla käsiteltäviin kysymyksiin.

- Turvallisuuspolitiikkaan on jo tullut uusia piirteitä niin Euroopassa kuin muuallakin. Yhteisen rahan syntyminen Eurooppaan on sekin nähtävä maailmanlaajuista taustaa vasten, kun eurosta halutaan saada dollarin ja jenin rinnalle maailmanvaluutta, todetaan raportissa.

Suomalaisille yrityksille globaalistuminen on raportin mukaan uusi haaste aiempien lisäksi.

Markkinat laajenevat ja vaatimukset niillä menestymiseksi kovenevat. Kotimarkkinoilla kilpailu lisääntyy. Globaalistuminen muuttaa myös yritysten organisoitumista ja verkottumisen tarve korostuu.

Kansanlaiset eivät EVA:n aiempien asennetutkimusten mukaan ole kuitenkaan sisäistäneet globaalistumisen merkitystä. Suomessa ei EVA:n mukaan vielä nähdä, että aineellinen hyvinvointi on hankittava maailmanmarkkinoilta maailmantalouden ehdoilla.

STT-IA
21.1.1998


TALOUS -SIVULLE