Hautala valittaa EY:n tuomioistuimeen EU:n asevientiasiakirjojen salailusta

Hautala ei saanut pyytämäänsä asiakirjaa, ja ministerineuvosto vahvisti syksyllä kieltopäätöksen. Nyt Hautala hakee oikeusteitse päätöksen kumoamista.

Kaiken kaikkiaan Hautala asettaa varsin kyseenalaisiksi Euroopan unionin ministerineuvoston salaamisperiaatteet yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. Hän toisti Strasbourgissa keskiviikkona jo aiemminkin esittämänsä näkemyksen, että EU:n ulkopolitiikka ei voi olla diplomaattien yksinoikeus.

Koko kiista alkoi varsinaisesti toissa vuoden marraskuussa, kun Hautala kysyi ministerineuvostolta EU-maiden asevientikriteereistä. Taustana kysymykselle olivat Suomen asevientiluvat Indonesiaan ja Turkkiin.

Keväällä annetussa vastauksessa muistutettiin, että kansalliset viranomaiset myöntävät vastakin varsinaiset vientiluvat. Vastauksessa viitattiin asevientityöryhmän kertomukseen, jossa tarkastellaan asevientikriteerien soveltamista. Tällöin Hautalan mielenkiinto todella heräsi.

Hautala päätti pyytää selontekoa luettavaksi, koska itse vastauksesta ei ilmennyt, miten kriteerit tulee ymmärtää. Vastaus pyyntöön oli kielteinen. Heinäkuun lopulle päivätyssä kirjeessä korostettiin, että kyseiseen kertomukseen sisältyy erittäin arkaluontoisia tietoja, joiden ilmaiseminen olisi haitallista yleiselle edulle ja erityisesti yleiselle turvallisuudelle.

Suomikin oli kiellon takana

Vain Britannia, Kreikka, Ruotsi ja Tanska olisivat olleet valmiit luovuttamaan asiakirjan. Suomikin oli kielteisellä kannalla. Suomen kielteinen päätös syntyi ulkoministeriössä ilman, että ulkoministeri Tarja Halonen (SDP) edes tiesi asiasta.

Hautala toivoo oikeuskäsittelyn selvittävän, onko ministerineuvosto soveltanut oikein poikkeuksia, joita asiakirjajulkisuuden perusperiaatteeseen on mahdollista tehdä. Hän pitää viittausta yleiseen turvallisuuteen ylimalkaisena.

- Koska kahdeksan asevientikriteeriä sinällään on jo julkistettu, on täysin oikeutettua olettaa, että myös niiden soveltamista koskeva asiakirja voidaan antaa kansalaisten luettavaksi. Erityisen merkittäväksi asian tekee juuri nyt se, että puheenjohtajamaana puolivuotiskautensa juuri aloittanut Britannia on ilmoittanut, että asevientiä koskevien sääntöjen laatiminen on yksi Britannian keskeisiä tavoitteita, hän muistutti.

Hautala myönsi pitämässään tiedotustilaisuudessa, että hän saattaa hävitä jutun, sillä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on aina käsitelty hyvin salaisesti. Yksi ratkaisu voisi olla, että hän saisi käsiinsä ainakin osan selonteosta.

Jos Hautala häviää jutun, hän voi joutua maksamaan sekä omat että ministerineuvoston oikeudenkäyntikulut. Siinä tapauksessa kiista voi tulla maksamaan hänelle lähes 100 000 Ranskan frangia eli noin 90 000 markkaa. Rahoitusmahdollisuutena hän mainitsi europarlamentaarikkojen edelleen ylisuuret matkakorvaukset.

Asian käsittely tuomioistuimessa etenee siten, että neuvostolla on kuukausi aikaa antaa vastauksensa kanteeseen. Tämän jälkeen seuraa suullinen käsittely.

Hautalaa edustavat asianajajat Onno van Brouwer ja Thomas Janssens. Brouwer edustaa myös Ruotsin journalistiliittoa asiassa, joka koskee Journalisten -lehden pyytämien sisä- ja oikeusasioita käsittelevän asiakirjojen epäämistä.

STT-IA
16.1.1998