Asumismenoille aiempaa suurempi paino indeksissäKuluttajahinnat nousivat viime vuonna 1,2 prosenttia
Kuluttajahinnat kohosivat torstaina julkistetun Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan viime vuonna keskimäärin 1,2 prosenttia, kun inflaatio vuotta aiemmin oli 0,6 prosenttia. Suomen Pankin rahapolitiikan mitoituksessa osoittimena käyttämä pohjainflaatio oli marraskuussa 1,2 prosenttia.Hintojen nousu nopeutui vuoden loppua kohti alkuvuoden alle prosentin nousuvauhdista. Joulukuussa kuluttajahinnat kohosivat vuositasolla 1,9 prosenttia. Marraskuusta joulukuuhun hinnat pysyivät keskimäärin ennallaan. Inflaatio on kuluneen puolen vuosikymmenen aikana pysynyt hitaana vuosien 1990-1991 jälkeen, jolloin hinnat nousivat 6,1 ja 4,1 prosenttia. Vuonna 1992 inflaatio oli 2,6 prosenttia, seuraavana vuonna 2,2 ja vuonna 1994 hieman yli prosentin. Vuonna 1995 inflaatio hidastui prosenttiin ja toissa vuonna edelleen 0,6 prosenttiin. Viime vuonna kallistuivat eniten elintarvikkeet, joiden hinta kohosi kuluttajahintaindeksin mukaan 3,7 prosenttia. Lähes puolet noususta johtui kahvin hinnan kohoamisesta, mutta myös hedelmien ja lihan hinta kallistui. Elintarvikkeet nostivat inflaatiota reilut puoli prosenttiyksikköä. Asumisen kallistuminen kolme prosenttia nosti kuluttajahintatasoa eniten eli lähes 0,7 prosenttiyksikköä. Asuntojen hintojen nousun osuus siitä oli puoli prosenttiyksikköä. Myös vuokrat, sähkö sekä asuntojen huolto ja korjaus kallistuivat. Inflaatiota vauhditti viime vuonna myös alkoholijuomien, ravintolahintojen, käytettyjen henkilöautojen sekä valmismatkojen kallistuminen. Inflaatiota hillitsivät viime vuonna lainojen korkojen lasku vuotta aiemmasta ja bensiinin halpeneminen. Uusi indeksi vuoden 1995 kulutusrakenteellaViime vuoden inflaatioluvut ovat viimeiset, jotka perustuvat vuoden 1990 kulutusrakenteeseen. Joulukuusta lähtien hintakehitystä mitataan uudella indeksillä, joka perustuu vuoden 1995 kotitaloustiedustelun mukaiseen kulutusrakenteeseen.Uuden ja vanhan indeksin kehitys on vuodesta 1995 marraskuuhun 1997 samanlainen, 2,5 prosenttia. Indeksiuudistuksessa uusittiin seurannassa olevat hyödykkeet. Kori ei pyri kattamaan kaikkia kulutushyödykkeitä vaan pyrkii kaikkia väestöryhmiä ja koko maata edustavaan valikoimaan. Uudessa korissa on 449 edustavaa tavaraa ja palvelua, joiden hintoja seurataan kuukausittain. Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten yli 50 000 hintatietoa noin 2000 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin 600 hintatietoa kerätään keskitetysti. Asumisen merkitys kuluttajahintaindeksissä on aiempaa suurempi. Vuokralla asumisen yleistyttyä vuokrien paino lähes kaksinkertaistui vuoden 1990 indeksistä. Asumisen paino indeksissä on 22 prosenttia, elintarvikkeiden ja alkoholin runsaat 15, liikenteen noin 14 ja kulttuurin ja vapaa-ajan noin 12 prosenttia. Kaikkiaan indeksissä on 12 tuoteryhmää. Matkapuhelimet, aerobic ja kissanruoka indeksiinKotitalouksien kulutuksen määrä muuttui melko paljon vuodesta 1990 vuoteen 1995. Indeksin painot kuvaavat keskimääräiskotitalouden kulutushyödykkeisiin käyttämien markkojen suhteellisia osuuksia. Asumisen sekä terveydenhuollon suhteelliset osuudet indeksissä nousivat. Vaatteiden ja jalkineiden, kotitaloustavaroiden sekä liikenteen osuudet taas pienenivät.Uusia tuotteita indeksikorissa ovat mm. matkapuhelimet ja -puhelut, kissanruoka ja -hiekka, kannettavat CD-soittimet, saumuri, aerobic-tunti, pesäpallo-ottelu sekä kiinteistönvälittäjän palkkio. Elintarvikkeisiin uusina tulivat mm. pakastetaikina, naudan sisäfile sekä tuoreyrtti. Indeksistä poistettiin esimerkiksi nautasikapurkki, äänittämätön kasetti sekä tennispallo. Kauppapaikkojen muutokset näkyvät myös uuden indeksin hintaseurannassa, jossa ovat mukana kaikki merkittävät liiketyypit. Uusina mukaan tulivat nyt kioskit sekä huoltoasemien päivittäistavaramyymälät. Seurannassa on myös kaupparyhmiin kuulumattomia liikkeitä.
STT-IA |
TALOUS -SIVULLE