Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti


Vihreät: Ahtisaari asettaa viennin ihmisoikeuksien edelle

Vihreän liiton johto arvioi presidentti Martti Ahtisaaren painottavan viennin edistäjän rooliaan ihmisoikeuksien ja ekologisesti kestävän kehityksen kustannuksella. Vihreiden puheenjohtaja Satu Hassi ja puoluesihteeri Ari Heikkinen ilmoittivat torstaina tukevansa niitä tahoja, jotka ovat paheksuneet presidentti Ahtisaaren päätöstä myöntää korkeat kunniamerkit Indonesian metsäministerille ja maan metsäteollisuuden edustajalle.

Vihreiden näkemyksen mukaan maamme ulkopolitiikan johtajan arvoasteikolla tulisi ihmisoikeuspolitiikan olla selkeästi kauppasuhteiden edistämistä korkeammalla sijalla.
- Tuemme ulkoministeri Tarja Halosen näkemystä siitä, että ulkomaalaisille myönnettäviä kunniamerkkejä koskevassa päätöksenteossa tulee ottaa huomioon maiden sisäinen tilanne ihmisoikeuksien ja demokratian osalta, vihreän liiton johto korostaa.

Hassin ja Heikkisen mielestä Indonesia on diktatuuriin perustuva valtio, jonka vankiloissa istuu runsaasti mielipide- ja poliittisia vankeja. Räikeimmin Indonesia polkee ihmisoikeuksia Itä-Timorissa.

Vihreät arvioivat, ettei Suomen ole viisasta omien etujensakaan kannalta tukea näyttävästi diktatuuria, jonka elinaika ei todennäköisesti ole pitkä. Kannanotossaan he pitävät lisäksi tuomittavana sitä, että järjestelmällisesti sademetsiä tuhoavan maan metsäministerille myönnetään kunniamerkki.


Halonen: Kunniamerkkien jakoperusteita tarkistettava

Ulkoministeri Tarja Halonen (SDP) haluaa tarkennuksia ulkomaiden edustajille myönnettävien suomalaisten kunniamerkkien jakoperusteisiin. Halosen mielestä perusteissa tulisi huomioida kohdemaan poliittiset, demokraattiset ja ihmisoikeuskysymykset.

Vasabladetin haastatteleman Halosen lausunnon taustalla on viime päivien voimakas kritiikki Indonesian silmäätekeville myönnetyistä kunniamerkeistä. Taidepiirien ja ympäristöryhmien edustajien mielestä presidentti Martti Ahtisaaren ei olisi pitänyt laakeroida Indonesian metsäministeriä ja April-metsäyhtiön pääjohtajaa suomalaisin kunniamerkein.

- Indonesian tapauksessa voidaan sanoa, että kritiikkiin on aihetta sekä ihmisoikeuskysymyksiä että Itä-Timorin tilannetta ajatellen, Halonen sanoi torstain Vasabladetissa.

Ulkoministeri muistutti kuitenkin, että korkeita kunniamerkkejä myöntävät veljeskunnat päättävät itse asioistaan, mihin hän ei sinänsä halua ottaa kantaa. Hän kertoi keskustelleensa presidentti Ahtisaaren kanssa aiheesta ennen kuin viimeisimmät kunniamerkit pantiin jakoon.


Väyrynen kehittää edelleen pohjoista ulottuvuutta

EU:n pohjoinen ulottuvuus sisältää jatkossa yhteistyön myös Yhdysvaltojen ja Arktisen neuvoston jäsenmaiden kanssa. EU:n parlamentti hyväksyi keskiviikkona europarlamentaarikko Paavo Väyrysen (kesk) tekemän kannanoton asiasta.

Kannanotto sisältyy EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä suhteita käsittelevään mietintöön. Väyrysen mukaan EU:n parlamentti on nyt määritellyt pohjoisen ulottuvuuden siten, että siihen kuuluvat kaikki arktiset alueet. Hän huomauttaa, että Yhdysvallat on jo aiemmin ollut mukana Itämeri-yhteistyössä.

Joulukuussa pidetty huippukokous antoi EU:n komissiolle tehtäväksi laatia selonteko pohjoisen ulottuvuuden muotoutumisesta EU:ssa. Pääministeri Paavo Lipponen (SDP) on sanonut, että pohjoisen yhteistyöstä tulee yksi Suomen puheenjohtajakauden painopisteistä.


Työryhmä valvoo helikopterihankinnan valmistelua

Puolustusministeri Anneli Taina (kok) asetti keskiviikkona työryhmän seuraamaan ja valvomaan valmiusyhtymien varustamiseen liittyvän helikopterihankinnan valmistelua ja toteutusta. Työryhmä seuraa valmiusyhtymien varustamisen tilausvaltuuden valmistelua ja toteutusta, mutta pääpaino on helikopterihankinnassa.

Itse hankkeisiin liittyvän taustatiedon lisäksi työryhmä käsittelee asiat, jotka koskevat hankkeiden puolustuspoliittisia, valtiontaloudellisia tai kauppa- ja teollisuuspoliittisia vaikutuksia. Työryhmää johtaa puolustusministeriön kansliapäällikkö Pertti Nykänen.


SDP:n kannatus pudonnut Uudellamaalla

SDP:n kannatus on pudonnut Uudenmaan vaalipiirissä huomattavasti viime eduskuntavaaleista. Keski-Uusimaan, Vantaan Sanomien, Uusimaan ja Hyvinkään Sanomien keskiviikkona julkaiseman tutkimuksen mukaan SDP:n kannatus oli vuodenvaihteessa Uudellamaalla 24,7 prosenttia, kun viime eduskuntavaaleissa puolueen ääniosuus oli 31,4 prosenttia.

Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan kokoomuksen kannatus olisi nyt 21 prosenttia, kun se eduskuntavaaleissa oli 19,5 prosenttia. RKP:n kannatus olisi 8,8 prosenttia (12,3), vasemmistoliiton 5,9 prosenttia (9,3), vihreiden 13,7 prosenttia (8,1), keskustan 11,3 prosenttia (7,7), nuorsuomalaisten 7,8 prosenttia (5,2) ja kristillisten 2,2 prosenttia (1,8).

Tutkimuksen luvut on muutettu eduskuntapaikoiksi. Arvion mukaan SDP menettäisi 11 paikastaan kaksi, RKP neljästä paikastaan yhden, vasemmistoliitto kolmesta paikastaan yhden ja kristilliset ainoan paikkansa.

Kokoomus lisäisi paikkamääräänsä yhdellä eli kahdeksaan, vihreät saisivat kolme lisäpaikkaa eli yhteensä viisi paikkaa. Keskusta tai nuorsuomalaiset lisäisivät paikkamääränsä kolmeen. Viime vaaleissa keskusta sai kaksi edustajaa ja nuorsuomalaiset yhden. Tutkimuksessa lasketaan Uudenmaan paikkamäärän nousevan 32:een. Tutkimukseen haastateltiin 675 henkilöä.


Korkeaoja: Hallituksen perusteltava maatalouspolitiikkansa

Hallituksen pitäisi tuoda maatalouspolitiikkansa tavoitteet ja keinot eduskunnan arvioitavaksi, vaatii kansanedustaja Juha Korkeaoja (kesk). Kokemäellä tiistaina puhuneen Korkeaojan mukaan viljelijäväestö kaipaa tietoa siitä, mikä on maatalouden asema ja tulevaisuus Suomessa.

Hän epäili, ettei Suomen nykyinen Eurooppa-politiikka turvaa maatalouden etua, ja torjui pääministeri Paavo Lipposen (SDP) lausunnot siitä, että se olisi parempi kuin keskustan ajama "poikkeusmaan politiikka".

Korkeaoja ei uskonut, että EMU:n kannattaminen ja Saksan myötäileminen EU:n kehittämiskysymyksissä edistäisi Suomen etuja ja vaikutusvaltaa maatalouspolitiikan alalla. Hän kiittää kuitenkin hyvistä pyrkimyksistä.

- On joka tapauksessa myönteistä, että pääministeri Lipponen kiinnitti huomiota maatalouspolitiikkaan, kuten myös se, että Suomi halusi ja sai EU:n huippukokouksen päätösasiakirjaan maininnan, jonka mukaan maatalouden harjoittamisen edellytykset tulee turvata myös unionin reuna-alueilla, Korkeaoja kiitteli.

Korkeaoja muistutti kuitenkin, että maatalousväestö on pinteessä, heidän tulonsa alenevat samalla kun eläminen haja-asutusalueella tulee kalliimmaksi.
- Keskusta haluaa että, työnsä kunnolla hoitava viljelijä pääsee osalliseksi hyvinvoinnin noususta.

Keskusta haluaa, että EU:n maatalouspolitiikkaan sisällytetään "pohjoinen ulottuvuus", osana kokonaisvaltaista "pohjoista ulottuvuutta", Korkeaoja sanoi.


Biaudet jättäytyi RKP:n johtajakilvasta

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eva Biaudet ei aio pyrkiä RKP:n puheenjohtajaksi ensi kesän puoluekokouksessa. RKP:n nykyisen puheenjohtajan, Eurooppa-ministeri Ole Norrbackin odotetaan piakkoin ilmoittavan, että hän jättää puheenjohtajan tehtävät.

Biaudet sanoi tiistain Hufvudstadsbladetissa, että hän aikoo osallistua aktiivisesti keskusteluun puheenjohtajavaalista, vaikka ei aio itse ollakaan ehdokkaana.
- Minun roolini on nostaa esiin ideologisia ja poliittisia kysymyksiä, Biaudet sanoi.

Norrback on ollut RKP:n puheenjohtaja vuodesta 1990. Hänen mahdollisina seuraajaehdokkainaan on mainittu sisäministeri Jan-Erik Enestam, eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja Henrik Lax ja europarlamentaarikko Astrid Thors.


SAK arvioi EU-komission puuttuvan lakko-oikeuteen

Ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n hallitus arvosteli maanantaina ankarasti Euroopan komission ehdotusta, jolla puututtaisiin kaupan esteisiin. SAK arvioi, että kaupan esteiden poistamisen varjolla voidaan rajoittaa työntekijöiden lakko-oikeutta.

EU-komissio ehdotti marraskuussa järjestelmää, jonka perusteella se saisi oikeuden pakottaa jäsenvaltioita toimiin häiriöiden poistamiseksi. Tuomioistuimen päätöstä ei tarvittaisi, vaan komissio saisi toimia suoraan ja asettaa jäsenmaalle vaatimuksia sekä määrä-aikoja.

SAK:n hallitus arvioi, että oikeus väliintuloon olisi hyvin vaikea tulkita. Järjestö vaatii, että Suomi ei hyväksy lakko-oikeutta vaarantavia säännöksiä.

Valtioneuvosto tiedotti eduskunnalle hankkeesta viime torstaina. Asia on Suomessa vielä lausuntokierroksella, eikä hallitus ole ottanut siihen kantaa. Komission ehdotusta on tarkoitus jatkaa EU:n sisämarkkinaministeriön kokouksessa helmikuussa.

Koonnut: IA
15.1.1998


POLITIIKKA -SIVULLE