Kesämökkiläisistä kunnille enemmän menoja kuin tuloja

Mökeillä vietetään yhä pidempiä aikoja



Kesämökkiläiset aiheuttavat kunnille enemmän menoja kuin tuloja. Näin on kun otetaan huomioon verojen tasaus valtionosuusjärjestelmässä. Sisäministeriön tuoreessa raportissa kerrotaan, että ilman valtionosuusjärjestelmän tasausta mökkeilijät kasvattaisivat kuntien kassaa.


Tutkija Heli Kotilainen on pohtinut erilaisia vaihtoehtoja, miten kunnat hyötyisivät mökkiasukkaistaan nykyistä enemmän. Yhtenä keinona voisi olla esimerkiksi mökkiläisten maksaman kiinteistöveron jättäminen verontasauksen ulkopuolelle tai yleisen valtionosuuden jakoperusteiden muuttaminen. Myös kuntien mökkiläisiltä perimiä maksuja voisi nostaa.

Kotilainen pitää mökkiläisiä tärkeinä erityisesti pienille kunnille, koska he ovat mökeillään yhä pidempiä aikoja ja näin turvaavat palvelujen ja työpaikkojen säilymistä.

Ulkokuntalaiset mökkiläiset kuntien taloudessa -tutkimus luovutettiin Saaristoasian neuvottelukunnan puheenjohtajalle sisäministeri Jan-Erik Enestamille torstaina.

Mökkiläiset tuplaavat väkiluvun

Suomessa on poikkeuksellisen paljon kesämökkejä. Kaikkiaan 525 000 suomalaista mökkeilee kotikuntansa ulkopuolella. He viettävät aikaa mökeillään vuosittain 3,5 ja eläkeläiset jopa 4,5 kuukautta.

Eniten aikaa kuluu mökillä kesäisin, mutta talvikuukauttakin kohden maalla ollaan viisi päivää.

Mökkiläiset kasvattavat kesäkuntansa väkiluvun kaksinkertaiseksi 25 kunnassa. Tällaisia kuntia ovat esimerkiksi Iniö, Puumala ja Kuhmoinen.

Väkimäärä kasvaa puolella 58 kunnassa, kuten Mäntyharjulla, Hailuodossa, Pernajalla ja Asikkalassa. Vähintään viidenneksellä mökkiasukkaat kasvattavat väkilukua lähes puolessa Suomen kunnista.

Lisää aikaa mökkeilylle

Kolmannes mökkeilijöistä aikoo lisätä oleiluaan mökillä lähivuosina. Nykyistä enemmän aikaa mökillä aikovat viettää erityisesti yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt. Noin 10 000 suomalaista haluaa muuttaa mökille vakituisesti.

Noin 40 prosenttia mökeistä on jo sellaisia, että ympärivuotinen asuminen on mahdollista. Sähköt on laitettu yli puoleen. Vajaa kolmannes aikoo parantaa mökin varustetasoa.

Mökeillä asumista lisäävät Kotilaisen mukaan työelämän muutokset, tietotekniikan kehittyminen, eläkeläisten ja työttömien suuri määrä sekä mökkien asumistason kohentuminen.

Kultturellit kesäasukkaat

Mökkeilijät viettävät maalla niin paljon aikaa, että heitä voisi Heli Kotilaisen mielestä nimittää osa-aikakuntalaisiksi. Kuntalaisina heillä olisi oikeus saada tietoa ja he voisivat tehdä aloitteita kunnan kehittämiseksi. Tiedottaminen ja julkinen liikenne ovatkin mökkiläisten mielestä huonoiten hoidetut kunnan palvelut.

Kotilainen arvioi, että palvelujen käyttö lisääntyy ainakin samassa suhteessa kuin mökillä oleskelu.

Kunnan kulttuuripalveluja käyttää 17 prosenttia mökkiasukkaista. He käyvät myös usein kirjastossa ja muodostavat noin kuusi prosenttia kaikista kävijöistä.

Mökkeilijät käyttävät aina mökkikunnan rakennusvalvontaa. Kunnan yleishallintoa he rasittavat noin kahden prosentin verran. Saman verran mökkiläiset käyttävät terveyskeskusta. Sairaankuljetusta tai palokuntaa tarvitsee kuudesta seitsemän prosenttia mökkeilijöistä. Järjestetyn jätehuollon piirissä on yli puolet mökeistä.

Mökkiläisistä pienet terveyskulut

Mökkiläiset aiheuttavat kunnan kaikista nettomenoista vain prosentin. Lähes kolmannes suhteellisista kustannuksista kertyy rakennusvalvonnasta ja 13 prosenttia sekä yhdyskuntasuunnittelusta että kulttuurista. Kustannuksista 11 prosenttia kertyy ympäristön huollosta ja liikenneväylistä sekä kymmenen prosenttia liikuntapalveluista.

Kirjaston nettomenoista mökkiasukkaat muodostavat kuusi ja palo- ja pelastustoimen menoista seitsemän prosenttia. Vähiten suhteellisia kustannuksia kertyy terveydenhuollolle ja kansalaisopistolle.

Ulkokuntalaisten mökkiporukka tuo kuntaan rahaa noin 15 000 markkaa. Mökkeilijät ostavat paikkakunnan kaikista tavaroista ja palveluista noin seitsemän prosenttia. Noin 60 prosenttia vapaa-ajan asukkaiden mökkikuntaan tuomista tuloista on välillistä kunnallisveroa, kiinteistöveroa on 30 ja maksuja kymmenen prosenttia.

STT-IA
16.1.1998


AJASSA -SIVULLE