Yhteistyö paras keino edistää ihmisoikeuksia

Norrback: Aasian talouskriisi tilapäinen takapakki


Kaakkois-Aasiasta vastikään palannut Eurooppa-ministeri Ole Norrback (RKP) arvioi Aasian talouskriisiä tilapäiseksi ilmiöksi.
- On tosin vaikea sanoa, kauanko kriisi kestää. Joka tapauksessa Aasian merkitys talousmahtina kasvaa tulevaisuudessa, Norrback uskoo.

Useimmissa arvioissa Aasian talouskriisin arvellaan kestävän vähintään puolitoista vuotta. Viime viikkoina alueen maiden kasvuennusteita on jouduttu korjailemaan alaspäin kriisin mittasuhteiden paljastuttua. Parhaimmillaankin Kaakkois-Aasian talouksien kasvuluvut jäävät tänä vuonna 5 prosenttiin eli selvästi totuttua pienemmiksi.

Näkymien heikkenemisestä huolimatta Norrback kehottaa suomalaisia yrityksiä satsaamaan edelleen Kaakkois-Aasiaan.
- On tärkeää, että suomalaiset yritykset toimivat siellä ja että me rakennamme Euroopan unionin kanssa yhteistyötä alueen maiden kanssa, ministeri korostaa.

Suomi haavoittuvainen Aasiassa

Suomelle Kaakkois-Aasian kauppa merkitsee enemmän kuin EU-maille keskimäärin. Aasian kauppa on vähitellen korvannut menetetyt itämarkkinat. Viime vuoden kymmeneltä ensimmäiseltä kuukaudelta Suomen kauppatase osoitti Kaakkois-Aasian osalta yli 5 miljardin markan ylijäämää.

- Koska tilanne on tämä, voidaan kuvitella Suomen kärsivän muita EU-maita enemmän, jos kriisi pitkittyy. Toistaiseksi suomalaiset yhtiöt ovat pärjänneet varsin hyvin, merkittäviä tilaussupistuksia Kaakkois-Aasiasta ei ole tullut, Norrback huomauttaa.

Norrbackin mukaan Kiinalla on ratkaiseva vaikutus, siihen kuinka nopeasti Aasian taloudet toipuvat vaikeuksistaan. Kriisi pahenee, jos Kiina päätyy devalvoimaan valuuttansa. Norrback korostaa myös, että vakaan kehityksen nimissä Kiinan tulisi jatkaa taloutensa uudistamista.

Hallitukset ajan tasalla

Norrback keskusteli matkakohteissaan Vietnamissa, Filippiineillä, Thaimaassa ja Hongkongissa hallitusten edustajien kanssa kriisin hoidosta. Hän toi esille Suomen kokemuksia vuosikymmenen alun lamavuosilta.

- Aasian kriisi tosin poikkeaa Suomen lamasta, koska meillä julkisen sektorin merkitys oli niin suuri. Aasiassa kyse on ennen kaikkea yksityisen ja rahoitussektorin kriisistä.

Norrbackin mukaan Aasian vaikeuksia kärjistävät tällä hetkellä ennen kaikkea psykologiset tekijät. Epävarmoissa oloissa investoinnit ja kulutus ovat lamaantuneet ja rahoituslaitosten vaikeudet syvenevät.

- Maiden hallitukset ovat onneksi tilanteesta selvillä ja tietävät mitä tehdä. Erityisen tyytyväinen olin siihen, että keskusteluissa eivät nousseet esiin minkäänlaiset kaupan rajoitukset. Tuonnin esteiden kasaaminen ei auttaisikaan, koska ne haittaisivat myös vientiä, joista maat ovat nyt riippuvaisia, Norrback tähdentää.

Yhteistyö vastaus ihmisoikeusongelmiin

Kaakkois-Aasiassa kiersi Norrbackin mukana useita suomalaisyhtiöiden edustajia. Ministerin mukaan yritysjohtajat olivat tyytyväisiä matkan antiin, vaikka hän ei tiennyt sanoa, solmittiinko matkan aikana merkittäviä kauppoja.
- Yritysjohtajien mukanaolo on perusteltua, kun vierailut suuntautuvat sellaisiin maihin, joissa hallitukset vaikuttavat merkittävästi kaupankäyntiin, Norrback sanoo.

Kansalaisaktivistit eivät ole hurranneet Suomen poliittisen johdon innolle ajaa kaupallisia etuja maailmalla. Aasian maiden ympäristö- ja ihmisoikeuspolitiikka on viime aikoina joutunut kansalaisjärjestöjen hampaisiin. Ministeri Norrback näkee poliittisen ja taloudellisen yhteistyön vastauksena näihin ongelmiin.

- Yhteistyön rakentaminen ja laajentaminen on eristämistä parempi tapa vaikuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmiin. Se on tosin hidas prosessi, Norrback toteaa.

Hän huomauttaa, että Suomi on voinut käydä avointa keskustelua ihmisoikeuksista esimerkiksi Kiinan johdon kanssa poliittisten ja kaupallisten suhteiden hoidon ohessa.
- Voidaan myös kysyä, hoitaisiko indonesialainen metsäyhtiö April ympäristökysymykset yksinään paremmin, Norrback kysyi viitaten Aprilin ja UPM-Kymmenen yhteistyöhön.

Suomessa puhjenneeseen keskusteluun kunniamerkkien myöntämisestä Indonesian metsäministerille ja April-yhtymän johtajalle Norrback vältti ottamasta suoraan kantaa.
- Omia kunniamerkkejä palauttamalla ihmisoikeuskysymyksiä ei kuitenkaan edistetä. Kyllä keinovalikoiman pitää olla monipuolisempi, ministeri totesi.

Kirjailija Leena Krohn ja taidegraafikko Marjatta Hanhijoki palauttivat taannoin omat Pro Finlandia -mitalinsa vastalauseena Indonesiaan myönnetyille kunniamerkeille.

STT-IA
20.1.1998

TALOUS -SIVULLE