Suomalaisen Osasto Arhon "pakkovärvätyt" kuljettivat puna-armeijaa Viron valtauksessa


Neuvostoliitolla oli syksyllä 1944 vaikeuksia saada maihinnousualuksiaan Leningradista Itämerelle. Saksaa vastaan tehtävää maihinnousua varten tarvittiin kuitenkin aluksia kuljettamaan 2 000 miestä Viron puolella satamasta toiseen, niin ikään virolaiseen satamaan. Tähän tehtävään käytettiin Liittoutuneiden valvontakomission määräyksellä suomalaisia sotilaita.

Valvontakomissio, joka käytännössä tarkoitti Neuvostoliittoa, ilmoitti välirauhansopimukseen vedoten syyskuun lopulla 1944, että se tarvitsee sata suomalaista kaljaasia ja saman verran moottoriveneitä tähän kuljetusoperaatioon. Suomalaisalusten ja niiden kuljettamiseen tarvittavien miehien piti olla valmiina kymmenessä päivässä.

Neuvotteluissa suomalaiset saivat tingityksi määrän puoleen, mutta niidenkin hankkiminen ja miehistön kokoaminen oli neuvostouhankin alla "erinomaisen vaikeata".

Merivoimat ilmoitti jo tuolloin, ettei suomalaista sotavoimaa saa osallistua sotatoimiin maan rajojen ulkopuolella

Alukset pakko-otolla - miehet pakkovärvättiin

Tarvittavia aluksia toki Suomesta löytyi.
- Kukaan niiden omistajista ei ollut edes hyvästä palkkiosta (päivää kohti 250 markkaa, mikä oli vuonna 1944 aikamoinen rahamäärä) valmis asettumaan "uudestaan" sotaväen remmiin. Näin kertoo kommodori evp. Erik Wihtol Sotahistoriallisen aikakauskirjan tuoreessa artikkelissaan.

Alukset saatiin lopuksi pakko-otolla kokoon. Ne miehitettiin yleisesti neljällä hengellä - päällikkö, konemestari ja kaksi kansi- tai konemiestä. Moottoriveneissä oli kahden hengen miehistöt.

Miehistö pakkovärvättiin. Heitä oltiin kotiuttamatta tai heidät koottiin rannikkotykistöstä, toiminnasta vedetyistä sukellusveneistä ja muiden alusten miehistöistä ja harvoista vapaaehtoisista.

Alukset kerättiin Hankoon. Osaston komentajaksi määrättiin komentajakapteeni Olavi Arho ja kaljaasilaivaston päälliköksi kapteeniluutnantti Paul Hongisto. Nimekseen se sai Osasto Arho.

Suomalaiset kokardit ja liputkin poistettiin

Suomalaiset ottivat näin kiistatta osaa sotatoimiin Suomen alueen ulkopuolella. Laivat kerättiin Hankoon ja tankattiin siellä neuvostoliittolaiselta sukellusveneiden emäalukselta saadulla polttoaineella.

Kaljaasit lähetettiin 8-10 aluksen ryhmissä Viroon. Jokainen kaljaasi tai jaala hinasi perässään moottorivenettä.

Perille päästyä suomalaisilta poistettiin kaikki Suomen kansalaisuutta osoittavat merkit ja liput. Esimerkiksi miehistöiltä otettiin pois sotaväkeen liittyvät tunnusmerkit, mm. kokardit ja heistä tehtiin siviilejä.

Heltteemaahan ja takaisin

Tallinnan itäpuolelle siirtyneeseen, suomalaiseen kymmenkunnan kaljaasin osastoon kuormattiin mm. Rohukylässä neuvostosotilaita aseineen ja varusteineen. Koossa oli myös jalkaväkitykkejä ja muuta raskasta aseistusta sekä haavoittuneiden hoitovälineitä: mm. paareja ja hevosia rattaineen.

Kaljaasia kohti lastattiin yleisten arvioiden mukaan taistelukykyinen, joskin vajaa kiväärikomppania. Kyseinen osasto, noin vahvennettu pataljoona laskettiin 5. lokakuuta maihin Hiidenmaan koillis- ja pohjoispuolelle Heltteemaahan.

Kaljaasiosaston henkilökunta joutui jättämään aluksensa avoimelle maihinnousurannikolle lokakuun puolivälissä. Osa suomalaisista ja moottoriveneiden miehet kuljetettiin isoilla moottoriveneillä Tallinnaan ja sieltä Suomi-nimisellä laivalla Helsinkiin. Aluksille jätetty henkilökunta lähti palauttamaan kaljaaseja ja moottoriveneitä takaisin Hankoon. Vain osa palasi takaisin.

Muhusalmen pohjoisrannalle

Osasto Arhon loppuosaan, noin 26 suomalaiseen kaljaasiin, kuormattiin Tallinnan länsipuolella neuvostoarmeijan jalkaväkeä noin vahvennetun pataljoonan verran. Tämä osasto nousi Wihtolin mukaan maihin, niin ikään 5. lokakuuta, Saarenmaahan Muhunsalmen pohjoisrannalle.

Suomesta tulleet alukset toimivat lisäksi huoltokuljetuksissa ja yhteysaluksina Viron pohjoisrannalta Viron saarille.

Osasto Arho kärsi Neuvostoliitolle alistetun operaation aikana niin henkilöstö- kuin alustappioita. Miehistöstä kaatui tai ylimenossa katosi kahdeksan. Suomalaisista aluksista tuhoutui 16 kaljaasia tai jaalaa ja 22 moottorivenettä.

STT-IA
16.1.1997

AJASSA -SIVULLE