”Ulkomaalaisomistus vaikuttaa suomalaisyritysten johtamiseen”


Lisääntyvä ulkomaalaisomistus lisää suomalaisyritysten paineita erikoistumiseen ja innovaatioihin. Se myös kannustaa liikkeenjohtoa ennen kaikkea sijoitetun pääoman tuoton kasvattamiseen, arvioi Helsingin kauppakorkeakoulun professori Risto Tainio.

Tällä on kuitenkin myös riskinsä.
- Erikoistuminen voi lyhyellä tähtäimellä olla ihan tehokasta ja järkevää, mutta pitkällä tähtäimellä siitä seuraa eräänlainen "osaamisansa". Jos erikoistuminen menee liian pitkälle, voidaan maailman muuttuessa olla yllättäen siinä tilanteessa, että yritys toimii tehokkaasti, mutta tekee vääriä asioita, Tainio varoittaa.

- Innovaatiopaineen ongelmana taas on se, että useimmat uudet ideat ovat huonoja, eikä hyvienkään hyödyntämiseen aina löydy voimavaroja. Innovaatiot eivät siis läheskään aina maksa itseään takaisin, Tainio sanoo.

Hän haluaisi lisää keskustelua siitä, ovatko markkinat aina "oikeassa" eli pitääkö suomalaisten yritysten todella muuttua sen mukaisesti kuin markkinavoimat näyttävät yleismaailmallisesti haluavan.

Sijoittaja George Soroksen taannoinen väite, jonka mukaan avoimen yhteiskunnan uhkana on nyt avoin yhteiskunta eli kapitalismi itse, ansaitsee Tainion mielestä lisää pohdiskelua. Soroksen mielestä avointa yhteiskuntaa aiemmin uhanneitten natsismin ja kommunismin tilalle on noussut uusi yhden totuuden systeemi, joka on nyt puettu markkinoiksi.

- On tutkittava lisää sitä, milloin ja millä tavoin markkinat voivat olla väärässä, Tainio sanoo.

Tainion mielestä ulkomaisen omistuksen nopea kasvu on eräs keskeisimmistä suomalaisia yrityksiä kohdanneista muutoksista viime vuosikymmenten aikana. Tällä hetkellä Helsingin pörssin markkina-arvosta lähes 45 prosenttia on ulkomaisessa omistuksessa.

Omistajat vaikuttavat markkinoiden kautta

Tainio arvioi, että ulkomaisten sijoittajien omistuksen myötä myös meillä joudutaan jatkossa yhä enemmän siirtymään ns. omistajalähtöiseen johtamiseen, jossa yrityksen tavoitteet määräytyvät sijoittajien toiveitten mukaan.

- Omistajasijoittajat katsovat liiketoiminnan rakennetta eri näkökulmasta kuin meillä on perinteisesti tehty. Heidän riskinsä on jo jaettu, joten niiden yritysten, joihin he sijoittavat, täytyy olla hyvin fokusoituneita eikä enää "sekatavarakauppoja", Tainio sanoo.

Yritysten tavoitteissa omistajalähtöisyys merkitsee pääoman tuoton painottamista ja osakekurssien keskeisyyttä, kun johtajalähtöinen perinteinen tapa korostaa kasvua ja kannattavuutta.

Omistajalähtöiseen johtamiseen liittyvät Suomessakin viriämässä olevat yritysjohdon kannustinjärjestelmät, yrityksen osakkeitten omistus, optiot ja muut keinot. Niillä johto sidotaan toteuttamaan omistajien haluamia menestyskriteerejä.

- Se heijastuu myös hallitusten jäsenten valinnoissa, ja siinä keskustelussa, mitä Suomessa on jonkin verran käyty hallintoneuvostojen tarpeellisuudesta. Omistajat haluavat suoran vaikutuskanavan, Tainio sanoo.

Useimmiten omistajasijoittajat eivät kuitenkaan juuri pyri vaikuttamaan asioihin henkilökohtaisesti. He saavat tahtonsa kuuluviin markkinamekanismien eli kansainvälisten raha- ja pääomamarkkinoitten kautta.

- Toinen mekanismi on finanssiasiantuntijoiden eli analyytikkojen, salkunhoitajien ja sijoituseksperttien keskinäinen ammatillinen kilpailu. Heillä on omat kannustinjärjestelmänsä, jotka edelleen korostavat hyvää tuottoa.

Toistaiseksi omistajalähtöisyyttä on tullut meikäläiseen yrityselämään Tainion mielestä juuri ulkomaisten sijoittajien myötä. Myös kotimaiset omistajat ovat kuitenkin aktivoitumassa.
- Myös suomalaiset institutionaaliset sijoittajat alkavat miettiä vaihtoehtoisia sijoituskohteita maailmanlaajuisesti, Tainio sanoo.

Tainio esitelmöi ulkomaalaisomistuksen vaikutuksista Suomalaisessa tiedeakatemiassa maanantaina.

STT-IA
16.1.1997

TALOUS -SIVULLE