EU:n itälaajeneminen ongelmallinen

Itävalta pelkää shokkia työmarkkinoilla


Itävalta varoittelee yhä Euroopan unionia itälaajenemisen aiheuttamasta shokista työmarkkinoilla, vaikka maan virallinen kanta onkin hieman pehmentynyt sen aloittaessa puheenjohtajakautensa heinäkuun alussa.



Itävallan tavoitteena on nopeuttaa asteittaista laajenemista siten, että työvoiman vapaalle liikkumiselle asetetaan jonkinlaiset siirtymäajat. EU:n kuudesta tulokkaasta Unkari, Slovenia ja Tshekki ovat Itävallan rajanaapureita.

Asiointimatkan päässä Iltavallasta asuu viitisen miljoonaa ihmistä, joiden ansiotaso on vain murto-osa siitä, mitä he voisivat hankkia Itävallassa.

Mielipidetutkimukset kuitenkin osoittavat, etteivät ihmiset ole kovin halukkaita muuttamaan ulkomaille työmarkkinoiden vapautuessa. Esimerkiksi unkarilaisista vain runsaat 10 prosenttia olisi valmis lähtemään töihin Saksaan tai Itävaltaan, kun Unkarista tulee EU:n täysjäsen.

Unkari uskoo nopeaan laajenemiseen

Virallisesti Unkari suhtautuu hyvin toiveikkaasti Itävallan puheenjohtajakauteen. Ulkoministeriön tiedottaja Gabor Horvath sanoi uskovansa, ettei EU:n sisäinen uudistusprosessi hidasta EU:n laajenemista alkaneella puolivuotiskaudella.

Unkarin tavoitteena on EU:sta tulleista päinvastaisista viesteistä huolimatta, että maasta tulee unionin täysjäsen vuonna 2002.

Osa unkarilaisista kuitenkin epäilee vahvasti sitä, pystyykö Itävalta vauhdittamaan EU:n laajenemista. Suuri kysymysmerkki ovat syksyllä järjestettävät Saksan vaalit, jotka saattavat tuoda muutoksen hallitukseen ja sitä kautta vaikuttaa ratkaisevasti myös EU:n sisäisiin asioihin.

Itävallan ulkoministeri Wolfgang Schüssel aloitti tutustumiskäynnit hakijamaihin keskiviikkona vierailemalla Unkarissa, jossa hän tapasi pääministeri Viktor Orbanin ja ulkoministeri Janos Martonyin.

Keskusteluissa tuli esille mm. rajavalvonnan tehostaminen, mistä Itävalta on toistuvasti moittinut Unkaria.

Suurvaltakausi painaa itävaltalaisia

Itävallan puheenjohtajuuskausi, EU:n laajenemisaikeet sekä kiristynyt tilanne Balkanilla hämmentävät itävaltalaisten mieliä. Taustalla kummittelee suurvaltakauden kaksijakoinen perintö. Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia ulottui laajimmillaan Adrianmerelle, syvälle Bosniaan, Serbiaan ja Romaniaan.

Naapurimaat Unkari, Slovenia ja Tshekki asettavat paineita Itävallan puheenjohtajakaudelle. Samanaikaisesti kun Itävalta yrittää vauhdittaa hakijamaiden liittymistä, sen on myös jarrutettava prosessia sisäpoliittisista syistä estääkseen työmarkkinoiden pelätyn räjähdyksen.

Oma lukunsa on Balkan, joka suurvaltakaudella merkitsi vaurautta, ja joka nykyisin merkitsee uhkaa hyvinvoinnille. Jugoslavian hajoamissodan raunioilta Itävallassa on 240 000 pakolaista. Kosovon vajoaminen täyssotaan tietäisi uutta pakolaisvirtaa.

STT-IKK
17.7.1998

POLITIIKKA -SIVULLE