Jätehuollosta vapautuminen tiukemmaksi
Kunnat aikovat tiukentaa perusteita, joilla asukkaita voidaan vapauttaa yleisestä jätehuollosta.
Suomen Kuntaliiton projekti haluaa ohjata erityisesti haja-asutusalueiden kotitalousjätettä aiempaa tarkemmin kuntien hoitamiin keräyspisteisiin. Varsinkin suosituilla loma-asuntoalueilla kauppojen ja tielaitoksen jätepisteet tukkeutuvat Kuntaliiton mukaan lomalaisten jätteistä. - Kotitalousjäte halutaan kuntien jätepisteisiin. Siksi entistä harvemmille myönnetään vapautus yleisestä jätehuollosta. Suuria eriä esimerkiksi rakennusjätettä saa kuitenkin edelleen omatoimisesti kuskata lähimmälle kaatopaikalle, sanoo projektipäällikkö Veli-Pekka Hentunen Suomen Kuntaliitosta. Kuntien keräyspisteet ovat täyttyneet suunniteltua nopeammin, ja kunnat suunnittelevatkin uusien astioiden asentamista tai tyhjennysvälin tihentämistä. Suomenniemen kunta asentaa parhaillaan uusia jäteastioita. Mikkelissä ja sen maalaiskunnassa jätteitä kerätään jo alueellisesti. Kymmenen muutakin haja-asutuskuntaa suunnittelee jätehuoltonsa järjestämistä uudelleen. Esimerkiksi Jyväskylän maalaiskunnassa, Kolarissa ja Mynämäellä etsitään asukkaille kiinteistökohtaista tai lähikiinteistöjen yhteistä jätteenkeräysastiaa. Kolmen kunnan useimmat asukkaat ovat mukana yleisessä jätehuollossa ja loputkin kiinteistöt ovat hajallaan. Siksi alueelliset keräyspisteet eivät toimisi tehokkaasti.
Kaatopaikat vähenevätKuntaliiton jätehuoltoprojektin kunnat tarjoavat asukkailleen vaihtoehtoina jätteiden noutoa kiinteistöltä tai alueellisia keräyspisteitä. Projekti aloitettiin vuoden alussa, ja raportti kokeilusta saadaan lokakuussa.Jätehuoltokokeilussa ovat mukana Suomenniemen, Jyväskylän maalaiskunnan, Kolarin, Mikkelin ja Mynämäen lisäksi Juankoski, Kinnula, Kuhmo, Sauvo, Sumiainen ja Ylitornio. Lisäksi projektiin osallistuu kolme alueellista jätehuoltoyhtiötä. Kuntaliitto haluaa tehostaa haja-asutusalueiden jätehuoltoa, koska kaatopaikkoja on vähennetty huomattavasti. 1980-luvun lopulla kaatopaikkoja oli lähes 800, ja nyt niitä on enää 300.
Kaatopaikoiltakin vaaditaan kannattavuuttaProjektipäällikkö Hentunen arvioi, että 2005 mennessä kaatopaikkoja on enää alle 150. Kaatopaikat harvenevat, koska niiltä vaaditaan koko ajan enemmän.- Kaatopaikoilla pitää olla esimerkiksi hyvät pohjaeristykset ja viemärit. Ei ole enää taloudellisesti kannattavaa pitää yllä useita satoja kaatopaikkoja, Hentunen sanoo. Biojätteitä saa viedä kaatopaikoille vuoteen 2005 asti. Esimerkiksi Pohjois-Savossa yli 200 000 asukkaan alueella halutaan säilyttää vain 3-4 kaatopaikkaa, mikä on vain kolmasosa nykyisestä tiheydestä. Hentunen arvioi, että kaatopaikkoja jää vain yli 50 000 asukkaan kuntiin.
Säästöä jätehuollon kustannuksiinHaja-asutusalueiden jätehuollon tehostamisella pyritään kustannussäästöihin. Aluksi jätehuoltomaksut saattavat Kuntaliiton mukaan joillakin alueilla nousta.- Pitkällä aikavälillä kustannukset pysyvät ennallaan tai jopa laskevat, arvioi ympäristöasiantuntija Vesa Valpasvuo Kuntaliitosta. Mökkiläiset maksavat nyt vuosittain 100-300 markan jätehuoltomaksuja. Kiinteistöjen vakituiset asukkaat maksavat jopa 500 markkaa vuodessa jätehuollosta.
Kuntien yhteistyö lisääntynytKuntien yhteistyö jätehuollossa on lisääntynyt huomattavasti 90-luvulla. Alueellisia jätehuoltoyhtiöitä on perustettu 23, ja niissä on mukana 200 kuntaa, joissa on asukkaita yhteensä 2,3 miljoonaa. Laajimmillaan jätehuoltoyhtiö toimii 17 kunnan alueella.Yhteistyönä hoidetaan kaatopaikkojen ja haja-asutusalueiden jätehuollon lisäksi ongelmajätteitä, öljyisiä maita, vesiä ja lietteitä sekä paperin, lasin ja muiden hyötyjätteiden keräystä.
STT-IKK |
POLITIIKKA -SIVULLE