Oikeusministeri Jussi JärventausKokoomus haluaa karsia kiista-alueet Naturasta
Kokoomuksen lähtökohtana on, että uudet, kiistanalaiset kohteet karsitaan Naturasta. Oikeusministeri Jussi Järventauksen mukaan on periaatekysymys, toteutetaanko Natura 2000 vanhojen suojelualueiden ja hyväksyttyjen suojeluohjelmien mukaisena vai tarvitaanko mukaan myös uusia alueita.
Oikeusministeri Jussi Järventaus toteaa, että viime viikolla Natura 2000 -ministeriryhmä pääsi yhteisen käsitykseen yksittäisten alueitten luontoarvoista, mutta koko verkoston laajuudesta yksimielisyyttä ei ole. - Voi olla yksittäinen alue, jolla on direktiivissä mainittuja luontoarvoja, mutta tarvitaanko sitä aluetta mukaan sen johdosta, että Suomessa on riittävästi vastaavia alueita suojeltuna, on toinen kysymys, Järventaus selittää hallituksessa vallitsevia näkemyseroja. Hänen mukaansa myös direktiivit antavat mahdollisuuden tähän harkintaan. Naturan laajuuden päättäminen onkin koko valtioneuvoston asia, Järventaus tähdentää.
Satoja alueita karsittava- Kokoomuksen lähtökohta on se, että selvät alueet eli käytännössä vanhat, valtioneuvoston päätösten mukaiset alueet ja suojeluohjelmat otettaisiin Naturaan ja sitten ne, joista maanomistajien kanssa on erikseen sovittu, Järventaus sanoo.- Tämäkin tarkoittaisi, että 95-98 prosenttia alkuperäisestä suunnitelmasta toteutuisi ja että suojeltaisiin noin kymmenen prosenttia maapinta-alasta. Näinkin laaja verkosto näyttäisi olevan kansainvälisesti hyvin edustava, hän tähdentää. - Näin supistettu Natura täyttäisi käsityksemme mukaan direktiivien asettamat vaatimukset luontoarvoista eli suotuisan suojelun tasosta. Lukumääräisesti supistus tarkoittaisi, että huhtikuussa esitetyistä 1439 kohteesta karsittaisiin useita satoja. Ympäristöministeriön supistetun vaihtoehdon Natura, jossa on mukana pelkät vanhat suojelukohteet sekä suojeluohjelmien mukaiset alueet, käsittää 543 aluetta.
Natura ei ole aritmetiikkaaPinta-alan osalta supistus näyttää paljon lievemmältä. Runsaan 4,7 miljoonan hehtaarin kokonaispinta-alasta uusia alueita Naturassa on vajaat 400 000 hehtaaria. Ensimmäisen Natura-ehdotuksen jälkeen alueita on karsittu jo noin 300 000 hehtaaria.Järventaus korostaa, että kyse ei kuitenkaan ole aritmetiikasta. - Kysymys on periaatelähtökohdista, eli riittäisivätkö vanhemmat vai tarvitaanko uusia alueita, hän korostaa.
Korvauskäytäntö selväksiLaajuuden ohella avoinna on myös korvauskysymys, joka Järventauksen mukaan tarvitsee lainsäädännön muuttamista.- Lähinnä ongelmana on se, että jos jokin hanke tai toimenpide, esimerkiksi rakennuslupa, estyy sen johdosta, että alue kuuluu Natura-verkostoon, mutta hanke toteutetaan muun kuin luonnonsuojelulain nojalla, niin silloin oikeus korvaukseen on epäselvä. - Käytännössä epäselvyys koskee ennen kaikkea rakennuslakia. Esillä on ollut että ainakin rakennuslakia tulisi täydentää uudella säädöksellä, joka lähtisi siitä, että Naturasta johtuva rakennusluvan estyminen olisi korvattava, Järventaus pohtii. Asiantuntijatasolla selvitetään vielä, riittääkö vain rakennuslain täydentäminen vai tarvitaanko kaikenkattava perälautapykälä. Järventaus kuitenkin tähdentää, että tarkoituksena ei ole laventaa korvausta nykylain mukaan evättävien lupien osalta.
Raha riittänee NaturaanKun korvausperusteet eivät ole täysin selvillä, on lunastusmäärärahojen riittävyydestäkin annettu arvioita varsin laajalla haarukalla. Samalla on herännyt kysymys siitä, riittävätkö rahat alueiden hankintaan. Järventaus toteaa myös, että korvausmenettelyn epäselvyys on hidastanut Natura-ohjelman käsittelyä.- Kun luonnonsuojelulain mukaan maanomistajalla on oikeus korvauksiin, niin valtioneuvosto ei voi tehdä sellaista päätöstä, jossa oikeus lainmukaiseen korvaukseen jäisi epäselväksi. Se on yksi syy siihen, että on syytä pohtia verkoston supistamista, oikeusministeri muistuttaa. - Toisaalta kyllä on esitetty varteenotettavaa selvitystä sen puolesta, että varatut määrärahat riittäisivät. Siitä on saatava täysi varmuus ennen kuin valtioneuvosto voi päätöksen tehdä, hän painottaa. Ympäristöministeriön laskelmien mukaan Naturan lisälasku on noin 300 miljoonaa markkaa, josta 200 miljoonaa on uusien suojeluvarausten osuus. Kaikkiaan Natura 2000 -ehdotukseen sisältyvien yksityismaiden suojeluun on 1996 hyväksytyssä luonnonsuojelun rahoitusohjelmassa varattu noin kolme miljardia markkaa vuoteen 2007 mennessä.
Valtioneuvostoon elokuussaSuuri Natura-kiista on edessä, kun hallitus ryhtyy puimaan ohjelman laajuutta. Hallituksen iltakouluun asia tulee elokuun alussa. Sitä ennen ministeriryhmä on vielä koolla. Valtioneuvoston on määrä päättää lopullisesti ohjelmasta 13. elokuuta.Järventaus korostaa, että ministeriryhmän työ on ollut sinällään asiallista ja rakentavaa. Hän ei ryhdy analysoimaan sitä, kuinka etäällä eri hallituspuolueet toisistaan Naturan laajuusnäkemyksissä ovat.
PETE PAKARINEN |
POLITIIKKA -SIVULLE