Perintätoimi luvanvaraiseksi



Saatavien perintä toisen lukuun pitäisi kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman työryhmän mielestä säätää luvanvaraiseksi. Omia saataviaan velkoja voisi jatkossakin periä ilman toimilupaa.




Nykyisin kuka tahansa voi harjoittaa perintätoimintaa. Työryhmän arvion mukaan tätä nykyä seitsemän suurinta perintätoimistoa hoitaa neljä viidesosaa toimeksiannoista.

Suurin osa niistä tulee yrityksiltä. Yksityishenkilöiden osuus toimeksiannoista on arviolta 1-3 prosenttia. Työryhmän arvion mukaan toimiluvan hakijoita tulisi olemaan noin 500.

Ehdotus liittyy eduskunnan käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen laiksi saatavien perinnästä ja eräiden siihen liittyvien lakin muuttamisesta. Eduskunta sai muutokset käsiteltäväksi jo vuonna 1996, mutta hanke juuttui lakivaliokuntaan.

Valiokunnassa nousi esiin perintätoiminnan luvanvaraistaminen, kun Ulosotto 2000 -toimikunta ehdotti viime vuonna mahdollisuutta siirtää mm. verovelkojen perintä ulosottoviranomaisilta yksityisille perintätoimistoille perinnän tehostamiseksi. Tästä ei ole tehty päätöksiä.

Ei laajoja ongelmia

Työryhmä ei löytänyt näyttöä laajamittaisista ongelmista perintätoiminnassa, ja luvanvaraistamisen katsotaan ennaltaehkäisevän niiden syntymisen.

Hallitusneuvos Kristian Tammivuori KTM:stä korosti, että pääsääntöisesti Suomessa on pyritty eroon luvista ja työryhmän ehdotus on selvä poikkeus tähän vapaan toiminnan pääsääntöön tai vain toiminnasta ilmoittamiseen.

Tammivuoren mukaan lupien määrää on karsittu tai siirrytty kevyempään ilmoitusmenettelyyn maan hallituksen linjauksen mukaisesti, mutta eduskunta on katsonut, että tämä linjaus ei pitäisi koskea perintätoimintaa, vaan se olisi luvanvaraistettava.

Luotettava ja vakavarainen saa toimiluvan

Työryhmän laatiman lakiehdotuksen mukaan lupa voidaan antaa vain luotettavalle ja vakavaraiselle hakijalle. Luvan hakijalla tai hänen palveluksessaan olevalla pitää olla riittävä ammattitaito. Se osoitettaisiin asianmukaisella koulutuksella tai alan kokemuksella.

Toimilupaa myönnettäessä selvitettäisiin myös, että hakija pystyy huolehtimaan perittävistä varoista ja pitämään ne erillään omista varoistaan. Toimiluvan ehtona on myös toimeksiantajan ja velallisten tietojen asianmukainen suojaaminen.

Lupaviranomaiseksi ehdotetaan Etelä-Suomen lääninhallitusta. Se myös valvoisi luvan saaneiden toimintaa. Toimiluvan voisi saada korkeintaan viideksi vuodeksi.

Tammivuori kertoi, että Etelä-Suomen lääninhallitus valittiin lupaviranomaiseksi, koska valtaosa toimeksiannoista tulee Etelä-Suomesta.

Asianajotoimistot eivät tarvitsisi lupaa

Toimilupaa ei tarvittaisi satunnaiseen perintätoiminnan harjoittamiseen, jollei sitä markkinoida. Luvatta voitaisiin hoitaa myös perintätoimintaa, jota valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön määräysvallassa oleva yhteisö tai säätiö harjoittaa julkisyhteisön lukuun.

Ilman lupaa voitaisiin periä myös yhteisön ja säätiön saatavia, jos toimeksiantaja ja perintätoiminnan harjoittaja kuuluvat samaan kirjanpitolaissa tarkoitettuun konserniin.

- Myöskään asianajajien harjoittamaan perintään ei tarvittaisi lupaa, sillä alan valvonta on järjestetty muutoin. Sen sijaan esimerkiksi lakiasiain- ja tilitoimistojen olisi saatava lupa ennen kuin ne voisivat lähteä perimään maksamattomia laskuja ja muita saatavia toisen lukuun, Tammivuori selvitti.

STT-IKK
17.7.1998


POLITIIKKA -SIVULLE