Viikonlopun politiikkaa lyhyesti

Naistenviikolla vallassa miesministerit

Alkaneella viikolla hallituksen kaikki naisministerit ovat lomalla ja maata hallitsee ministeriviisikko Sauli Niinistö (kok.), Ole Norrback (r.), Jouni Backman (sd.), Jouko Skinnari (sd.) ja Jussi Järventaus (kok.). Lisäksi ministeri Kalevi Hemilä (sit.) on töissä maanantain ja tiistain.

Naistenviikko alkaa perinteisesti Riikan päivästä 18. heinäkuuta ja se kestää Saaran, Marketan, Johannan, Leenan, Oilin ja Kirstin päivät. Naistenviikon päätteeksi Jaakko heittää kylmän kiven järveen.

Oilin päivänä alkaa nk. mätäkuu, josta vanha kansa sanoo, että se "joko vetenä valaa tai tulena palaa" eli sen ajan joko sataa vettä tai on hellettä.

VSL pyrkii laajentamaan "muutosvoimien vaaliliittoa"

VSL linjasi vaalitavoitteitaan ylimääräisessä puoluekokouksessa Tampereella viikonvaihteessa. Puoluekokous päätti, että vaaliliittoon pyydetään myös Risto Kuisman Remonttiryhmä ja juuri perustettu Viisaan kehityksen ja tulevaisuuden puolue, johon kuuluu entisiä vihreitä ja Vaihtoehto EU:lle liikkeen jäseniä.

Puoluekokous rajasi, että vaaliliittoon ei kuitenkaan kelpuuteta ääriryhmiä. Päätös tarkoittaa kommunisteja ja oikeistoradikaaleja, lähinnä IKL:n jäseniä. Perussuomalaisten ja VSL:n vaaliliitto näyttää toteutuvan 10-12 vaalipiirissä.

Mikko Elo: Keskustelu SDP:n johdosta ennenaikaista

- Lipposen ja muun puoluejohdon onnistumista voi arvioida vasta eduskuntavaalien jälkeen. Ja silloin päätös- ja harkintavaltaa käyttää puoluekokous, jonka käsiä yritetään sitoa jo ennen vaaleja taktisilla esityksillä, sanoi Elo Porissa sunnuntaina.

Elo haluaa SDP:n muuttavan nopeasti politiikan kurssia. Muuten porilaiskansanedustajan mielestä johtavaa hallituspuoluetta uhkaa kannatuksen romahdus. Yhtenä esimerkkinä paniikkitunnelmista Elo mainitsi helsinkiläisten demariedustajien toiminnan yhteisöverokiistassa.

- Minun mielestäni kansanedustajat menivät liian pitkälle, kun he kantelivat oman puolueen ministerien toiminnasta oikeuskanslerille. Helsingin nauttimista etuoikeuksista huolimatta hätä näyttää olevan suuri, arvioi Elo.

Hemilä: Naturan jälkeen ei uusia suojelumetsiä Etelä-Suomeen

- Ohjelmaa on jo nyt ihan tarpeeksi vaikea saada poliittisesti hyväksytyksi. Tuntuisi aika hassulta ilmoittaa, että nyt hyväksytään Natura ja sen jälkeen kolme tai neljä prosenttia metsiä suojeluun, sanoo Hemilä Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalaisen haastattelussa.

Elokuussa sinetöivässä Natura-ohjelmassa on varattu lähes 300 miljoonaa markkaa uusiin suojelukohteisiin. Hemilä sanoo merkittävän osan tästä rahasta menevän nimenomaan etelän vanhojen metsien suojeluun.

Eteläisen Suomen metsien suojelutarve noussee esille syksyllä hallituksen metsäohjelman valmistelussa. Hemilä sanoo ohjelman olevan tärkeä väline, jolla näytetään maailmalle, että metsätalous Suomessa on kestävää myös ekologisesti.

Varapuhemies Törnqvist: Kansanedustajien palkkaus remonttiin

Törnqvist sanoo Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalaisessa, että kansanedustajat saavat kohtuuttoman pientä palkkaa verrattuna valiokuntaneuvoksiin.

Varapuhemies Törnqvistin mukaan nykyinen eduskunta on kuitenkin kyvytön puuttumaan asiaan enää ennen ensi maaliskuun vaaleja.

- Lisää palkkaa vaativa kansanedustaja olisi pian entinen edustaja, Törnqvist sanoo Sunnuntaisuomalaisessa.

Lehden mukaan suomalaiset kansanedustajat saavat huonompaa palkkaa kuin muiden Länsi-Euroopan maiden edustajat. Suomalaisten edustajien palkka on 16 299-20 816 markkaa. Sunnuntaisuomalainen laski, että 14 vertailumaan kansanedustajien keskipalkka on 27 296 markkaa.

Taina: Pohjoismaat selvittävät yhteisiä kopterihankintoja

- Varsinaista hankintatyöryhmää ei ole perustettu. Yhteisoston mahdollisuutta selvitetään kuitenkin askel askeleelta monissa yhteisissä työryhmissä, Taina kommentoi lauantaina STT:lle.

Ruotsalainen Svenska Dagbladet -lehti uutisoi lauantaina, että Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska ovat aloittaneet yhteisen helikopterinoston, joka koskee yhteensä 80 helikopteria.

Lehden mukaan asiasta pitäisi syntyä uusi päätös ensi viikolla Arlandassa. Taina ei ollut sellaisesta tietoinen. Hänen mukaansa puolustusministeriöiden virkamiehet keskustelevat hankintoihin liittyvistä käytännön ongelmista seuraavan kerran alkusyksyllä, jolloin puidaan mm. aikataulukysymystä.

Taina pitää mahdollisena, että Pohjoismaat tekevät selvitystyön jälkeen koptereiden valmistajille yhteisen tarjouspyynnön.

Lopullisia ratkaisuja koptereiden mallista ja koosta ei ole Tainan mukaan kuitenkaan vielä tehty. Svenska Dagbladet kertoo, että Ruotsi sopeutuisi muiden pohjoismaiden tarpeisiin keskiraskaista helikoptereista.

Taina ei usko, että Suomi käyttää yhteishankinnoissa mahdollisesti säästyviä rahoja ylimääräisiin helikoptereihin.

- Säästyneitä varoja voidaan käyttää sitten muihin hankintoihin, Taina sanoo

Suomen puolustusministeriö on keväällä lähettänyt kuljetushelikopterihankinnoista avauskirjeen kymmenelle ulkomaiselle yritykselle. Tainan mukaan Suomen näkökulmasta ne kaikki ovat edelleen varteenotettavia vaihtoehtoja.

Keskustan Anttila: Globaali valuuttakauppa saatava verolle

Anttila sanoi Rautalammilla lauantaina, että vapaana velloville markkinoille on asetettava sitovia säännöksiä, joilla raivataan tilaa ihmisyydelle, tasa-arvolle, sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle ja ympäristönsuojelulle.

Anttila kertoi, ettei hän voi hyväksyä MAI-sopimuksessa olevaa esitystä rinnastaa monikansalliset konsernit tietyllä tapaa poliittisesti kansallisvaltioihin. Konsernit voivat nostaa syytteen kansallisvaltioita vastaan, kun taas kansallisvaltio ei voi nostaa syytettä konsernia vastaan.

- Olisi vähintään loogista antaa sopimuspuolten hallituksille ja kansallisvaltioiden hallituksille oikeus nostaa kanne tai riitojen sovittelumenettely ulkomaista sijoittajaa vastaan.

Anttilan mukaan MAI-sopimus on varoittava esimerkki maailmasta, jossa valta on kansainvälisillä yhtiöillä. Sellainen kehitys on hänen mielestään estettävä.

Lipponen ja Kirijenko tapaavat marraskuussa

Vielä ei ole varmuutta, pidetäänkö keskustelut Moskovassa vai Suomessa. Aikatauluun ja tapaamispaikkaan palataan virkamiesten keskusteluissa alkusyksystä.

Tapaamisen lykkääntyminen marraskuulle selittyy Kirijenkon kiireillä. Kirijenko itse esitti tapaamista. Hän toi toiveensa esiin kirjeessä, jonka ulkoministeri Jevgeni Primakov välitti Lipposelle vieraillessaan Suomessa touko-kesäkuun vaihteessa.

Lipposen piti tavata kevättalvella Venäjän pääministeri Viktor Tshernomyrdin Saariselällä. Tämä kohtaaminen peruuntui, kun Tshernomyrdin sai lähteä hallituksesta vain muutama päivä ennen suunniteltua tapaamista.

Jo ennalta on selvää, että pääministerien keskustelut keskittyvät Suomen ja Venäjän taloussuhteisiin.

Koonnut 20.7.1998
ILPO KIURU