Viikon varrelta - politiikkaa lyhyestiViron ja Latvian pääministerit SuomeenKahden Baltian maan, Latvian ja Viron pääministerit vierailevat perätysten Suomessa.Latvian pääministeri Guntars Krasts saapui keskiviikkoiltana työvierailulle Suomeen. Vierailun aikana Krasts tapaa pääministeri Paavo Lipposen (sd.) sekä Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Ole Norrbackin (r.). Krasts keskustelee isäntiensä kanssa mm. Latvian ja Suomen välisistä suhteista ja Euroopan integraatiosta. Esillä on myös Itämeren alueen yhteistyö. Pääministeri Krasts tutustuu lisäksi Suomen rajavartiolaitoksen toimintaan itärajalla. Viron pääministeri Mart Siimann puolestaan aloittaa ensi viikolla Suomessa kesälomansa vieton. Epävirallisen vierailunsa aikana hän tapaa pääministeri Paavo Lipposen. Siimann saapuu Suomen ensi keskiviikkona. Vierailun kesto on vielä avoinna, mutta lomaa pääministeri Siimann on suunnitellut pitävänsä pari viikkoa.
Hikoilu budjettiriihessä alkaa taasValtiovarainministeriö alkaa puida ensi vuoden budjettiesitystä muiden ministeriöiden kanssa ensi viikon torstaina.Sitä ennen valtiovarainministerit Sauli Niinistö (kok.) ja Jouko Skinnari (sd.) sekä valtiovarainministeriön virkamiesjohto valmistautuvat koitokseen kahden päivän ajan Helsingin Santahaminassa, kertoo ministeriön tiedote. Tuolloin virkamiehet esittelevät ministereille eri hallinnonalojen suunnitelmat lopullisessa muodossaan. Koko hallituksen yhteiset budjettineuvottelut alkavat 12. elokuuta. Niinistö kertoi kesäkuussa, että eri ministeriöiden omat budjettiesitykset ylittivät hallituksen sopimat raamit yhteensä noin kolmella miljardilla markalla.
Ahtisaari: Suomesta alueellisen oikeudenmukaisuuden eturivin valtioPresidentti Martti Ahtisaari otti kantaa aluepolitiikkaan maakuntavierailullaan Keski-Suomessa. Hänen mukaansa kansallinen hyvinvointimme on kunnossa ainoastaan silloin, kun se jakaantuu koko maata ja kaikkea kansaa hyödyttävästi.- Suomi tarvitsee elinvoimaisen ja kansainväliselle palvelutasolle yltävän, aidosti kiinnostavan ja omaleimaisen pääkaupungin. Pääkaupunki ja sitä ympäröivä alue kuitenkin ontuvat ja voivat ennen pitkää pahoin, jos maan muilla osilla menee huonosti, Ahtisaari sanoi. Ahtisaaren mukaan Suomen sopisi raivautua alueellisen oikeudenmukaisuuden toteuttajana eturivin valtioksi Euroopan unionissa. - Suomen ympärille voisi rakentua EU:n alueellisen kehittämisen kova ydin. Maamme on hyödynnettävä EU:n aluepolitiikan resurssit viimeistä piirtoa myöten, Ahtisaari katsoi. Ahtisaari muistutti, että EU:n rahalähteiden hyödyntämiseen on löydyttävä riittävät ja reaaliaikaisesti reagoivat resurssit. Hän katsoi tehtävän kuuluvan maakuntaliitoille ja vastaaville organisaatioille, mutta mahdollisesti myös kriiseistään toipuville pankeille valtion viranomaisten ja yhteisöjen ohella.
Skinnari: Verohallinto tarvitsee työrauhaaToinen valtiovarainministeri Jouko Skinnari (sd.) kiistää julkisuudessa esitetyt näkemykset, että verohallinnon toiminta olisi häiriytynyt. Hänen mielestään verohallinto on toiminut ja toimii sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti.- Henkilöstöpolitiikka noudattaa henkilöstön itsensä hyväksymiä linjauksia, ilmoittaa Skinnari vastauksessa, jonka hän on antanut kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän (kesk.) verohallituksen henkilöstöpolitiikkaa käsittelevään kirjalliseen kysymykseen. Skinnari korostaa, että verohallinto tarvitsee työrauhan. Sen toiminnan uskottavuudenkin kannalta tärkeintä on turvata toimintaedellytykset niin, etteivät verotuksen toimittaminen ja muut verotuksen perustoiminnot miltään osin vaarannu. - Jos ongelmia ilmenee, niihin on mahdollista puuttua olemassa olevien ohjauskeinojen avulla, Skinnari vastaa. Ala-Nissilä kysyi, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä verohallituksen henkilöstöpolitiikkaan ja johtamiseen sekä toiminnan uskottavuuteen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.
Suomalaiset valittavat ahkerasti ihmisoikeustuomioistuimeenSuomalaiset valittavat yhä useammin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen Strasbourgiin. Helsingin Sanomien mukaan Suomi on ajamassa valitusten määrässä Ruotsin ohi ja on Euroopan huippua asukasmäärään suhteutettuna.Viime vuonna suomalaiset valittivat ihmisoikeustuomioistuimeen 198 kertaa. Tyypillinen suomalainen valitus koskee epäkohtaa oikeudenkäynnissä. Kasvava osa valituksista käsittelee kiistoja lasten huoltajuuksista ja huostaanotoista.
Koonnut |
POLITIIKKA -SIVULLE