Keskusta haluaa vakauttaa kuntien ja valtion suhteet


Suurin oppositiopuolue keskusta arvostelee hallitusta ylimitoitetuista kuntien valtionosuuksien leikkauksista. Se on keskustan näkemyksen mukaan johtanut perusopetuksen kriisiin.

Sunnuntaina kokouksensa Kuusamossa päättänyt keskustan puoluevaltuuskunta esitti, että valtion ja kuntien välille luotaisiin vaalikauden mittainen kuntasopimus. Kuntien päättäjien pitäisi voida ennakoida valtiovallan toimet nykyistä paremmin.

Keskustan näkemyksen mukaan kuntien on mahdotonta investoida järkevästi, päättää henkilöstömääristä ja turvata peruspalvelut, jos valtio romahduttaa omilla toimillaan kuntien suunnitelmat joka vuosi. Kuntasopimuksessa päätettäisiin vaalikaudeksi, miten valtio hoitaa osuutensa kuntien tuottamien palvelujen rahoituksesta.

Puoluevaltuuskunta vaati, että Suomen erityisongelmat on ratkaistava ennen tuen antamista EU:n laajentumiseen liittyvälle Agenda 2000 -esitykselle. Maatalouden tulee saada täysi korvaus niistä menetyksistä, joita ohjelma aiheuttaa.

Hinnanalennuksien korvaaminen lisätuella johtaa valtuuskunnan mielestä yrittäjyyden katoamiseen ja lisää byrokratiaa. Alue- ja rakennepolitiikassa mahdollisesti saavutettava parempi tulos ei korvaa maatalouden menetyksiä. Kyse ei ole nollasummapelistä, valtuuskunnan hyväksymässä kannanotossa huomautetaan.

Keskusta vaatii lisäksi hallitusta peruuttamaan kansalliseen tukipakettiin tehdyn 750 miljoonan markan leikkauksen.

Puoluevaltuuskunta hyväksyi omalta osaltaan keskustan sääntöuudistuksen, joka menee vielä kesäkuussa pidettävän puoluekokouksen käsittelyyn.

Väyryselle paikka työvaliokunnassa

Äänestyksessä hylättiin esitys, jonka mukaan puoluevaltuuskunnalle olisi valittu pysyvä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Keskusta jatkaa nykyistä käytäntöä ja valitsee puheenjohtajan erikseen jokaisen puoluevaltuuskunnan kokouksen aluksi.

Sen sijaan valtuuskunta hyväksyi äänin 66-47 muutoksen, joka antaa puolueen europarlamentaarikkojen puheenjohtajalle täysivaltaisen paikan puoluehallituksen työvaliokunnassa. Asiaa valmistellut varapuheenjohtaja Maria-Kaisa Aulan johtama sääntövaliokunta olisi myöntänyt euroryhmälle vain läsnäolo- ja puheoikeuden.

Europarlamentaarikot pohjustivat aloitettaan lähettämällä kokouksen alla keskustan piirijärjestöille kirjeen, jossa perusteltiin ryhmän edustajan aseman virallistamista puoluejohdossa. EU-parlamenttiryhmää johtaa nykyisin Paavo Väyrynen, jolla ei ole ollut aiemmin muodollista asemaa puoluehallituksen ytimessä.

Vaaleissa valittujen europarlamentaarikkojen asema tulee rinnastaa muutoksen kannattajien mielestä eduskuntaryhmään, jonka puheenjohtajalla on äänioikeus työvaliokunnassa. Käytännössä asialla ei ole suurta merkitystä, koska työvaliokunnassa ei yleensä äänestetä.

Perusteluina käytettiin myös kansanvaltaisuutta. Keskustan europarlamentaarikot keräsivät vaaleissa 100 000 ääntä enemmän kuin istuvat kansanedustajat.

Väyrynen kallistumassa europarlamentin puolelle

Väyrynen kertoo kallistuneensa vähitellen EU:n parlamentissa pysymisen kannalle. Väyrynen sanoi lauantaina kolmessa maakuntalehdessä julkaistussa kirjoituksessaan, että jos keskustan poliittinen linja ei selkiinny kesäkuussa Vaasan puoluekokouksessa, hänen on vaikea olla kansanedustajaehdokkaana.

Väyrynen kirjoittaa mm. Pohjantähti-opistohankkeestaan. Jos opiston perustaminen etenee suunnitelmien mukaisesti, saattaa vaaka kallistua lopullisesti Brysselin ja Strasbourgin puolelle.

Väyrynen viittaa puheenjohtaja Esko Ahon näkemykseen, jonka mukaan ehdokkuus sekä eduskunta- että eurovaaleissa ei olisi hyväksyttävää.
- Olivatpa pelisäännöt mitkä hyvänsä, olen ollut päätymässä siihen ratkaisuun, että teen oman valintani hyvissä ajoin ennen ehdokkaiden asettamista, Väyrynen kirjoitti.

Hän puuttui asiaan lauantaina myös keskustan puoluevaltuuskunnan kokouksessa Kuusamossa. Väyrynen korosti puheessaan, että hänen mielestään keskustan tulisi asettaa eri ehdokkaat eduskunta- ja eurovaaleihin. Siten Euroopan parlamentin vaaleissa tarjolla olevat ehdokkaat olisivat selvillä jo kuluvan vuoden lopulla. Kunnollinen kampanja voisi tukea myös keskustan eduskuntavaalityötä.

Ehdokkuutta ei rajoiteta

Keskustan puoluehallitus päätti lauantaina esittää, että eurovaalien ehdokkaat asetettaisiin ensi marraskuun puoluevaltuuston kokouksessa. Puoluehallitus voisi kuitenkin tehdä tarvittaessa listaan vielä muutoksia.

Mitään varsinaista rajoitusta olla ehdokkaana vain jommassakummassa vaalissa ei ole tulossa. Puolue luottaa tässä suhteessa äänestäjien arvostelukykyyn.

SDP on päättänyt asettaa eri ehdokkaat kumpaankin vaaliin. Vasemmistoliitolla ei ole rajoituksia. Kokoomus ei ole vielä tehnyt sääntöjä koskevaa ratkaisua.

Keskustan muista euroedustajista Sirkka-Liisa Anttila ja Mirja Ryynänen ovat ilmoittaneet tähtäävänsä paluuseen kotimaan politiikkaan. Kyösti Virrankoski pyrkii toiselle kaudelle Brysseliin.

Väyrynen valittiin vuoden 1995 vaaleissa eduskuntaan Uudeltamaalta. Vuoden 1999 vaaleihin hän on ollut asettumassa ehdolle Lapista.

STT-IA
19.4.1998

POLITIIKKA -SIVULLE