Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti


Skinnari: Markan arvo kohdallaan

Toinen valtiovarainministeri Jouko Skinnari (SDP) torjui puheita Suomen markan revalvoimisesta eduskunnan EMU-keskustelussa torstaina. Skinnari sanoi, että tämän hetken käsityksen mukaan markan kurssi on nyt oikea, kuten sen pitääkin olla.

- Ei ole mitään aihetta sen takia muuttaa tätä kurssia ei revalvoinnin suuntaan eikä mihinkään muuhunkaan suuntaan, Skinnari sanoi.

Skinnarin mukaan kansantalouden tunnusluvuista voi todeta, että "tällä markan arvolla Suomella tällä hetkellä menee hyvin". Kysymys markan oikeasta kurssitasosta on noussut esille torstaina kolmatta päivää jatkuneen EMU-keskustelun muutamissa puheenvuoroissa.

Myös valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) on torjunut viime aikoina markan ympärillä käytyjä spekulaatioita.


Lipponen ennustaa kuntien talouden heikkenevän

Pääministeri Paavo Lipposen mielestä kuntien taloustilanne ei ole sillä tavoin heikko, etteivät ne kykenisi yleisesti ottaen huolehtimaan palveluista. Lipponen korosti kuitenkin torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että tästä eteenpäin tilanne heikkenee jonkin verran. Kysymys on hänen mukaansa joidenkin miljardien markkojen aukosta.

Lipposen mielestä on selvää, että kuntia vastaan pitää tulla tietyssä tapauksessa tarkistamalla valtionosuusjärjestelmän perusteita ja myöntämällä harkinnanvaraista avustusta. Lipponen ja keskustan edustajat kiistelivät kyselytunnilla kuntien talouskunnosta. Mauri Pekkarinen (kesk) huomautti, että varsin monen kunnan vuosikate on laskenut, eikä se ole johtunut kuntien omista toimista.

Kunnat ovat Pekkarisen mukaan siinä tilanteessa, että niiden on pakko lomauttaa henkilöstöään tai etsiä muulla tavoin vastaavia säästöjä. Se ei koske pelkästään opetustointa, vaan myös sosiaali- ja terveystointa.

Keskusteluun antoi aiheen vihreiden Rauha-Maria Mertjärven kysymys, jossa hän otti esimerkiksi talousvaikeuksiin ajautuneen kotikaupunkinsa Järvenpään. Ansiotulovähennyksen korotus vie kaupungilta verotuloja 20 miljoonan markan verran. Jos jo ennestään korkeat kiinteistöverot nostetaan sallittuun kattoon, lisätuloja kertyy vain 5 miljoonaa markkaa.

Lipponen painotti, että kunnat pystyvät edelleen huolehtimaan koulu- ja päivähoitopalvelujen tarjoamisesta. Kuntien välillä on kuitenkin eroja. Lipposen mukaan on kysymys siitä, miten kunnat itse hoitavat asioita.
- Miten niitä on hoidettu Järvenpäässä verrattuna Tuusulaan? Onko Järvenpää hakenut harkinnanvaraista avustusta, Lipponen kyseli.

Pekkarinen otti esille kuntakeskustelussa johtajien optiolainajärjestelyt. Hän kysyi, voisiko esimerkiksi tästä tuotosta saada helpotusta vaikeuksissa oleville kunnille. Lipponen tuomitsi optioiden sotkemisen asiaan "raakana propagandana".


Norrback: Federalismista keskusteltava EU:n laajentuessa

EU:n laajentuessa täytyy myös Pohjoismaissa keskustella liittovaltiokehityksestä, sanoi Eurooppa-ministeri Ole Norrback (RKP) torstaina Kööpenhaminassa Pohjoismaiden neuvoston järjestämässä konferenssissa.

Norrback totesi, että EU:n uudistuksista seuraa väistämättä, että unioni tekee enemmän enemmistöpäätöksiä ja päätösvaltaa siirtyy enemmän ylikansalliselle tasolle. Norrback myönsi, että puhuminen federalismista herättää vastustusta Pohjoismaissa.

- Mutta entäpä jos federalismi jossain muodossa onkin se, mitä tarvitaan unionin toimivuuden takaamiseksi, pienimpien jäsenten vaikutuksen turvaamiseksi ja toimivan työnjaon varmistamiseksi, Norrback pohti.

Norrbackin mielestä EU:n instituutiot on uudistettava kerralla sellaiseen muotoon, ettei EU:n laajentuminen Itä-Eurooppaan hidastu. Samanmielisten ja uudistuksiin valmiiden maiden on tehtävä tämän tavoitteen eteen yhdessä töitä, Norrback sanoi. Hän toivoi, että ainakin yksi uusi hakijamaa pääsee mukaan varsinaisiin neuvotteluihin tämän vuoden lopussa, niiden kuuden lisäksi jotka aloittivat neuvottelunsa maaliskuun lopulla.


Ilkka: Väyrynen keskustan puoluenyrkkiin?

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on yllättäen nousemassa suoraan Suomen Keskustan puoluehallituksen työvaliokuntaan, kertoo sanomalehti Ilkka. Työvaliokunta on avainasemassa esimerkiksi ministerivalintoja tehtäessä.

Torstaina ilmestyneen lehden mukaan työvaliokunnan varsinaisten jäsenten lukumäärä nousee nykyisestä yhdeksästä kymmeneen, mikäli puoluevaltuuskunnan ja puoluekokouksen päätökset sujuvat keskustan MEP-ryhmän toiveiden mukaisesti.

Ryhmän puheenjohtaja Paavo Väyrynen edustaisi euroedustajia työvaliokunnassa. Hän olisi näin virallisessa puolueyhteydessä puheenjohtaja Esko Ahoon. Puoluehallitus esittää kokoukselle, että mepit saisivat edustajansa työvaliokuntaan vain puhe- ja läsnäolo-oikeudella, mutta se ei riitä ryhmälle.


Kysely: Kuntien johto tiedottaisi laajemmin asioiden valmistelusta

Kyselyn mukaan 74 prosenttia kuntien johtavista viranhaltijoista kannattaa laajempaa tiedotusta valmisteilla olevista asioista. Noin neljännes vastaajista katsoo, että tiedotusta pitäisi jatkaa nykyisellä tavalla.

Tiedot ilmenevät Suomen kuntaliiton keskiviikkona julkistaman kirjekyselyn tuloksista. Viime vuoden lopulla tehtyyn kyselyyn vastasi 634 kuntien edustajaa eli 47 prosenttia lomakkeen saaneista. Vastaajien joukossa on mm. kaupunkien ja kuntien johtajia, hallintojohtajia, kunnansihteereitä sekä elinkeinojohtajia ja -asiamiehiä.

Kuntaliiton mukaan 90 prosenttia kunnista on lisännyt tiedottamistaan vireillä olevista asioista, mutta kunnat haluavat edelleen parantaa viestintäänsä. Lähes kaikkien kyselyyn vastanneiden mielestä asukkaat eivät saa vielä riittävästi tietoa kunnan eri asioista, ja puolet vastaajista kaipaa parannusta kuntalaisille suunnattuun viestintään.

Viranhaltijajohto arvioi, että kuntalaiset haluavat nykyistä enemmän tietoa erityisesti sosiaalipalveluista, kunnan taloudesta ja koulupalveluista. Vastaajista vain 7 prosenttia uskoo, että kuntalaiset saavat nykyisin tietoa riittävästi.

Tiedotusohjeet ovat Kuntaliiton mukaan ajan tasalla lähes puolella kunnista. 13 prosenttia kunnista valmistelee ohjeita. 80 prosenttia kunnista arvioi suhteensa joukkoviestimiin asiallisiksi. Etäisinä tai ristiriitaisina suhdettaan tiedotusvälineisiin pitää neljä prosenttia kunnista.

Kunnista 98 prosenttia toimittaa Kuntaliiton mukaan eri kokousten esityslistat paikallislehtiin ja keskimäärin kolmelle muulle tiedotusvälineelle.


Hallituksen kannatus noussut

Suomalaiset näyttävät olevan nykyiseen hallitukseen tyytyväisempiä kuin kertaakaan aiemmin sen toimintakaudella. Kalevan teettämän mielipidetiedustelun mukaan hallitukseen tyytyväisiä ja tyytymättömiä on tällä hetkellä jokseenkin yhtä paljon, kun aiemmin tyytymättömiä on ollut selvästi enemmän.

Tyytyväisiä hallitukseen oli 31 prosenttia ja tyytymättömiä 33 prosenttia. Pääministeri Paavo Lipposeen tyytyväisiä oli 34 ja tyytymättömiä 35 prosenttia vastaajista. Tyytyväisyys Lipposen toimintaan on noussut marraskuusta kymmenen prosenttiyksikköä. Tuoreeseen kyselyyn vastasi noin tuhat suomalaista.

Koonnut: IA
17.4.1998


POLITIIKKA -SIVULLE