Norrback voi jatkaa neuvotteluja MAI-sopimuksesta
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta antoi tiistaina ministeri Ole Norrbackille (RKP) valtuudet jatkaa monenvälisen MAI-investointisopimuksen valmistelua huhtikuun lopussa läntisten teollisuusmaiden järjestön OECD:n kokoukseen tulevan luonnoksen pohjalta. Samalla julkilausumaluonnos hyväksyttiin alustavasti.Suomalaisministerit kuitenkin haluavat, että jatkovalmistelussa paneudutaan ympäristö- ja kulttuurikysymyksiin sekä työntekijöiden asemaan. Suomella on myös lukuisia varaumia sopimukseen, koska osa siihen kaavailluista säännöistä on ristiriidassa Suomen lain kanssa. MAI-sopimuksella on tarkoitus aikaansaada sitovat kansainväliset investointisäännöt. Pääperiaate on, että sopimuksen hyväksyvä maa kohtelisi kansallisia ja vieraita sijoituksia täysin samalla tavalla. Eri maiden kansalaisjärjestöt ovat arvostelleet sopimusta ankarasti. Niiden mukaan sopimuksella ajetaan vain ylikansallisten suuryhtiöiden etuja. Noin 30 OECD-maan lisäksi sopimukseen on tulossa Baltian maat ja muutama kehitysmaa. Se olisi avoin myös muille halukkaille. Sopimuksen valmistelu aloitettiin vuonna 1995. Toiveena on, että se saataisiin valmiiksi syksyllä 1999. "Arvostelusta otettu oppia"Linjajohtaja Lauri Korpinen ulkoministeriöstä kertoi, että ministerivaliokunnan jatkoevästyksessä puututtiin samoihin asioihin, joihin myös suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat vaatineet muutoksia eli ympäristö- ja kulttuurinäkökohtiin sekä työntekijöiden asemaan.Hänen mukaansa esimerkiksi ympäristöasioissa pyritään siihen, että maat eivät voi lähteä houkuttelemaan sijoituksia heikentämällä ympäristömääräyksiään. Kulttuuripuolella taas halutaan taata mahdollisuudet kansallisen ja kolmansien maiden kulttuurin tukemiseen. Korpisen mukaan myös Ranska on vaatinut, että sopimukseen saadaan tiukat määräykset asiasta. Ranska on pelännyt, että voimakkaat amerikkalaiset elokuva- ja filmiyhtiöt pääsevät osalliseksi ranskalaisen elokuvatuotannon tukemiseen tarkoitetuista rahoista ja näin kaventavat ranskalaisten elokuvantekijöiden mahdollisuuksia saada rahaa. SAK osallistunut valmisteluunKorpisen mukaan työntekijöiden aseman turvaamisessa halutaan varmistaa, että siinä on mukana kansainvälisen työjärjestön ILO:n määräykset mm. lapsityövoiman käytön kieltämisestä eikä ILO:n säännöksiä rikkomalla voida houkutella sijoittajia maahan.Ammattiyhdistysliike taas on vaatinut, että sopimuksella ei rajoiteta työntekijöiden kokoontumisvapautta ja muita oikeuksia. Korpisen mukaan työntekijöiden asemaa turvaavat määräykset tulevat sopimukseen täydellä varmuudella. Hän kertoi, että sopimuksen valmisteluun osallistunut Suomen ammattiliittojen keskusliitto SAK pitää kaavailtuja ehdotuksia hyvinä. Monia varaumiaMinisterivaliokunnassa toistettiin, että Suomi pitää MAI-sopimuksen aikaansaantia tärkeänä. Sen katsotaan olevan kansallisten etujemme mukaista, koska se avaisi suomalaisille yrityksille tasapuoliset ja turvalliset toimintaedellytykset muissa sopimusmaissa. Samalla Suomi vahvistaisi luotettavuutta turvallisena sijoituskohteena ulkomaisille sijoittajille.Investointien liberalisoinnin lisäksi sopimuksella taattaisiin sijoitusten suoja ja sovittaisiin riitojen ratkaisumenettelystä. Korpisen mukaan Suomella on sopimukseen 27 varaumaa. Ne johtuvat siitä, että sopimusluonnos on ristiriidassa Suomen lain kanssa. Varaumat liittyvät mm. kesäasuntojen omistukseen, Ahvenanmaan itsehallintoon, saamelaiselinkeinoihin, meri- ja ilmakuljetuksiin ja yritysten kokoonpanoon. Korpisen mukaan vastaavia varaumia on monilla muillakin mailla. Lisäksi kaikille sopijamaille on kaavailtu yleispoikkeamia mm. turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen ja liikenteeseen liittyvissä kysymyksissä. esillä on ollut myös alkuperäiskansoja ja vähemmistöjä koskevat yleispoikkeamat.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE