Södermanille osoitettujen kanteluiden määrä kasvussa


Euroopan oikeusasiamies Jacob Södermanille osoitettujen kantelujen määrä kasvaa rajusti, ilmenee Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnalle maanantaina esitetystä oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta.

Viime vuonna Jacob Södermanin toimisto rekisteröi 1 181 kantelua eli 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 1996. Tänä vuonna kanteluita kirjataan vieläkin enemmän, jos niitä tulee jatkossakin nykyistä 116 kantelun kuukausivauhtia.

Valtaosa kanteluista ei kuitenkaan koskaan päädy tutkittavaksi. Useimmissa tapauksissa hyllytyksen syynä on se, että tapaus jää Euroopan oikeusasiamiehen toimivallan ulkopuolelle. Hän voi pureutua hallinnon epäkohtiin ainoastaan EU:n laitoksissa ja toimielimissä.

Viime vuonna Söderman pani toimeen 200 tutkintaa, joista neljä omasta aloitteestaan. Kuudessatoista tapauksessa tutkittavana ollut toimielin sopi itse asiasta. Tapauksista 59:ssä todettiin, ettei hallinnollisia epäkohtia ilmennyt. Kriittiseen huomautukseen Söderman päätyi 21 tapauksessa. Sovintoratkaisuja kirjattiin kolme.

Viime vuonna tutkittaviksi otetuista kanteluista 80 prosenttia liittyi Euroopan komission toimintaan. Euroopan parlamentin osuus oli 18 ja EU:n neuvoston 14 prosenttia.

EU:n hallintoa on usein moitittu avoimuuden puutteesta, mikä näkyy myös kanteluissa. Neljäsosassa Södermanin tutkittaviksi hyväksymistä kanteluista hallintokoneistoa syytettiin tietojen pimittämisestä. Toiseksi eniten oikeusasiamiestä työllistivät tapaukset, joissa katsottiin tapahtuneen syrjintää.

Söderman tehnyt virkaansa tunnetuksi

Söderman valittiin ensimmäiseksi Euroopan oikeusasiamieheksi syksyllä 1995. Hän on tehnyt hartiavoimin töitä tehdäkseen virkaansa tunnetuksi EU-maiden kansalaisten keskuudessa. Kantelujen perusteella voidaan päätellä, että tiedotuskampanjan teho vaihtelee maakohtaisesti.

Pienistä maista Euroopan oikeusasiamies tunnetaan hyvin Irlannissa, mutta huonoimmin Itävallassa ja Ruotsissa. Vastaavasti suurista maista espanjalaiset ja ranskalaiset tietävät kääntyä Södermanin puoleen paremmin kuin saksalaiset ja italialaiset.

Söderman aikoo jatkossakin panostaa tiedottamiseen. Heinäkuun alussa Euroopan oikeusasiamiehen päätöksiä aletaan julkaista internetin välityksellä. Tietoverkkojen toivotaan myös avaavan uusia mahdollisuuksia kanssakäymiseen kansalaisten kanssa.

Eräs Södermanin huolenaiheista on resurssien riittävyys. Työtaakka lisääntyy sitä mukaan, kun kanteluiden määrä kasvaa. Lisäksi Amsterdamin-sopimus tuo ns. EU:n kolmannen pilarin eli poliisiasioiden ja rikosoikeuden yhteistyön Euroopan oikeusasiamiehen toimivallan piiriin.

STT-IA
21.4.1998

POLITIIKKA -SIVULLE