 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Perinteet voimissaan - Perhe, kinkku ja lahjat kuuluvat suomalaisen jouluun
Suomen kansa pitäytyy joulunvietossa tiukasti perinteissä. Valtaosa meistä aikoo viettää joulun lähisukulaisten seurassa omassa kodissa kinkkua ja lanttulaatikkoa syöden, ilmenee tuoreesta kyselystä.Aaton juhla-ateria, korttitervehdykset ja lahjat kuuluvat useimpien jouluun. Ja kirkkoihin on odotettavissa ryntäys: joulukirkkoon aikoo peräti joka neljäs. Vaikka matkatoimistot ja kotimaan hotellit tarjoavat jouluhoukutuksiaan, tottumuksemme eivät näytä modernisoituneen viime vuosina. Suomen Gallup Markkinatutkimus kyseli marraskuussa Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta 600 kansalaisen jouluaikeista, ja markkinatutkija Johanna Maula arvioi tämän perusteella, että joulunviettomme näyttää yllättävänkin perinteiseltä. Omassa tai lapsuudenkodissa juhlaansa aikoo viettää lähes 90 prosenttia kansasta ja jos mukaan otetaan lähisukulaiset luku on jo pitkälle yli tuon 90:n. Valtaosan seurana ovat lähisukulaiset. Juhlapäivät viettää yksin neljä suomalaista sadasta ja yhdessä läheisten ystävien kanssa vieläkin harvempi. Jouluaterian nauttii aattona yhdeksän kymmenestä. Pöydän herkutkin ovat ylenmäärin tuttuja: kinkkua, lanttulaatikkoa, porkkanalaatikkoa, rosollia, piparkakkuja, joulutorttuja suosituimmuusjärjestyksessä lueteltuina. Uudemmat tulokkaat saavat kannatusta varsin hitaasti. Jouluna lähetämme joulukortteja (86 prosenttia), ostamme kotiin joulukukkia (64 prosenttia) ja käymme haudoilla (64 prosenttia). Puolet meistä harrastaa kyläilyä, ja joulupukille kasaamme suorastaan paineita: kolmasosa arvelee tapaavansa hänet aattona. Pukinkontissa odottavat tutut yllätykset: vaatteet, kirjat, lelut, pelit. Kokonaan lahjahankinnoista pidättäytyy vain neljä prosenttia kansasta.
Pääkaupunkiseutu naukkailee viiniä ja välttää rusinasoppaaPääkaupunkiseudun asukkaat ovat joulunvietossa jossain määrin omilla linjoillaan. Perhejoulu omassa tai lähisukulaisten kodissa on sielläkin toki arvossaan, mutta muuta maata useammin alueen asukkaat suuntaavat matkansa myös omalle kesäasunnolle, hotelliin tai risteilylle.Perhe on pääkaupunkiseudunkin asukkaan suosimaa jouluseuraa, ainakin jossakin kokoonpanossa. Joulua tosin vietetään alueella muuta Suomea harvemmin kaikki perheenjäsenet yhdessä; vajaa puolet pääkaupunkiseudun asukkaista ilmoittaa kaikkien perheenjäsenten kokoontuvan yhteen, kun maaseudulla luku on 65 prosenttia. Kaikkineen joulutavat ovat pitkälti samat koko maassa: jouluateria, kortit, lahjat ja joulukukat kuuluvat juhlaan niin maalla kuin kaupungeissakin. Se, mitä jouluaterialle kelpuutamme, sen sijaan riippuu osin kotipaikastamme. Pääkaupunkiseudun asukas ei huoli rusinasopasta tai karjalanpaistista ja vieroksuu myös muita enemmän maksalaatikkoa ja joulupullaa. Perunalaatikko, graavi lohi, silli sekä rusinat ja pähkinät tekevät sen sijaan kauppansa urbaanissa joulupöydässä. Pääkaupunkiseudun asukas nauttii jouluaterialla varsin yleisesti viiniä ja virvoitusjuomia maidon ja veden rinnalla, muualla maassa pitäydytään enemmän maito-vesi-piimä-linjalla. Rahankäytössä ei eri puolilla maata ole suuriakaan heittoja. Suuri osa meistä aikoo hankkia lahjoja 1 000-3 000 markalla, ja jouluruokiin käytämme varsin yleisesti 500-1 000 markkaa.
STT-IA |
AJASSA -SIVULLE