Joulunajan politiikkaa lyhyesti

Lipponen: Kokoomus ja RKP flirttailevat NATO-jäsenyydellä

Pääministeri Paavo Lipponen (SDP) näyttää olevan selvästi ärtynyt Suomessa käytävästä NATO-keskustelusta. Hän vertaa keskustelua lähinnä seuraleikkiin. Lipponen toppuuttelee jälleen NAYO-keskustelua Turun Sanomien, Aamulehden ja Savon Sanomien haastattelussa.

- Näyttää siltä, että nimenomaan kokoomus ja RKP flirttailevat tällä NATO-kysymyksellä. Ainahan voi spekuloida tulevaisuudella ja kosiskella tiettyä osaa äänestäjistä. Minä vaan toivon, että asia olisi riittävän selkeästi läpi ajateltu, hän sanoo haastattelussa.

Lipposen mielestä NATO-keskustelussa on myös itsetunnon puutetta. Hän muistuttaa, että eihän Suomi ole ollut mikään satelliitti, ja ulkopolitiikassa on ollut tietty jatkuvuus.
- NATO-kysymyksestä tehdään seuraleikki, jonka pyörittämisestä ei ole mitään hyötyä, hän korostaa.

Lipponen arvostelee "flirttailijoiden" lisäksi myös "märkähattuja" NATO-keskustelun yhteydessä. Hän tällä viittaa keskustan ja ehkä osittain myös vasemmiston suuntaan. Märkähattuasenne Lipposen kielenkäytössä tarkoittaa sitä, että länttä kuikitaan yhä kylmän sodan juoksuhaudoista.

- Vaihtoehto liittyä NATO:on on yksi väline Suomen ulkopolitiikassa. Jos me itse toteaisimme, ettemme liity koskaan, silloin ulkopoliittinen liikkumatila pienenisi. Emme pystyisi silloin ajamaan yhtä hyvin etujamme vaan niittaisimme itsemme lattiaan, hän päättelee.

Rehniin luotetaan suunnannäyttäjänä

Mielipidekyselyn mukaan viidennes suomalaisista pitää Elisabeth Rehniä sopivana suunnannäyttäjänä maallemme. Aamulehden Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä kysyttiin 885 suomalaiselta, kuka poliittinen johtaja olisi ominaisuuksiltaan ja näkemyksiltään sovelias näyttämään Suomelle suuntaa mentäessä kohti uuden vuosituhannen haasteita.

Vastanneista 22 prosenttia mainitsi Elisabeth Rehnin, 13 prosenttia Riitta Uosukaisen ja 12 prosenttia Martti Ahtisaaren. Esko Ahon mainitsi 8 prosenttia, Paavo Lipposen 7 prosenttia ja Sauli Niinistön samoin 7 prosenttia.

Haastatelluista 10 prosenttia oli sitä mieltä, että kukaan haastattelijoiden tarjoamista 11 poliitikosta ei ollut sovelias suunnannäyttäjäksi. 10 prosenttia ei halunnut tai osannut vastata kysymykseen.

Ala-Nissilä: Eduskunnan saatava selvitys valtion yhtiöiden myynnistä

Keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä vaatii vastaisuuden varalle hallitukselta selvitystä valtion yhtiöiden myyntimenettelystä. Ala-Nissilä viittaa Soneran osakemyyntiin ja sanoo, että valtio menetti ainakin miljardi markkaa osakemyynnin taitamattoman hoidon takia.

Ala-Nissilän mielestä myös eduskunnan saamat tiedot Soneran osakemerkinnästä olivat vajavaiset. Esimerkiksi kysymykset osakeannin hinnoitteluperusteista ja johdon saamista osakemerkitsemisoikeuksista jäivät vaille vastausta. Ala-Nissilä on eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsen.

Sinipunahallitus suosituin vaihtoehto

Nykyinen hallituspohja on kahden suuren puolueen muodostamista hallitusrungoista suosituin myös vaalien jälkeisen hallituksen rungoksi.

Kansalaisista 40 prosenttia pitää SDP:n ja kokoomuksen muodostamaa sinipunahallitusta parhaana vaihtoehtona, selviää Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämästä mielipidetiedustelusta.

Puolet kansalaisista näkisi kyselyn mukaan kuitenkin mieluummin jonkin muun vaihtoehdon. SDP:n ja keskustan punamultaa suosii 28 prosenttia ja keskustan ja kokoomuksen porvarihallitusta 19 prosenttia.

Tutkimusta varten haastateltiin joulukuun puolessavälissä 2 011 äänestysikäistä henkilöä. Tutkimuksen virhemarginaali on plus-miinus kaksi prosenttiyksikköä.

HS: Vennamo sai erityiskohtelun Soneran osakemyynnissä

Soneran kahden kuukauden takainen osakemyynti on jouluaaton Helsingin Sanomien mukaan ollut taloudellinen menestys konsernin pääjohtajalle Pekka Vennamolle. Vennamo merkitsi Soneran osakkeita sekä yksityishenkilönä että omistamansa sijoitusyhtiön nimissä.

Myyntiä hoitanut Liikenneministeriö myöntää, että Vennamon yhtiölle päätettiin antaa erikoisasema. Se sai kaikki varaamansa osakkeet, kun muiden yksityishenkilöiden sijoitusyhtiöt saivat vain kymmenen prosenttia varauksistaan.

Liikenneministeriö perustelee Vennamon saamaa erityiskohtelua sillä, että johto haluttiin sitouttaa yhtiöön. Vennamo maksoi osakkeistaan noin kaksi miljoonaa. Kun osakkeen hinta on kahdessa kuukaudessa enemmän kuin kaksinkertaistunut, Vennamon omistuksen arvo on jo lähellä viittä miljoonaa.

Ulkomailla pitkään olleet voivat pyrkiä sosiaaliturvan piiriin

Yli viisi vuotta ulkomailla lähetystyössä, kehitysyhteistyötehtävissä tai lähetettyinä työntekijöinä olleet voivat ensi maaliskuusta alkaen hakea pääsyä takaisin Suomen sosiaaliturvan piiriin.

Keskiviikkona (23.12.) presidentin esittelyssä vahvistetun lainmuutoksen mukaan mainitut ryhmät ja muut ulkomailla työskentelevät, opiskelevat ja tutkimustyötä tekevät voivat vastaisuudessa pysyä hakemuksesta suomalaisen sosiaaliturvan piirissä viiden vuoden jälkeenkin.

Aikaa voidaan jatkaa enintään viisi vuotta kerrallaan, jos hakijalla on edelleen kiinteät siteet Suomeen eikä asemamaassa voi saada kohtuullista sosiaaliturvaa.Jo nyt lähetystyössä, kehitysyhteistyötehtävissä ja opiskelu- ja tutkimustoiminnassa olleet ovat päässeet sosiaaliturvan piiriin, jos he ovat ulkomailla alle viisi vuotta.

Lainmuutos lisää joukkoon suomalaisen työnantajan ulkomailla palkkaamat henkilöt ja määräaikaisesti kansainvälisen järjestön palveluksessa olevat henkilöt. Päätöksen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta tekee Kansaneläkelaitos.

DNA-tunniste voidaan tallettaa tuntomerkkirekisteriin

Rikoksesta epäillyn henkilön DNA-tunniste voidaan ensi vuoden alusta tallettaa poliisin tuntomerkkirekisteriin. Keskiviikkona (23.12.) presidentin esittelyssä annetulla asetusmuutoksella DNA-tunniste rinnastetaan rekisteröinnissä mm. sormenjälkiin.

Poliisi on voinut kerätä solujen perimän tunnistamistietoja viime heinäkuusta lähtien, kun sen mahdollistava pakkokeinolain muutos astui voimaan. DNA-tunnisteista uskotaan löytyvän apua varsinkin törkeiden rikosten selvittämiseen.

DNA-tunniste voidaan tallettaa tuntomerkkirekisteriin silloin, kun rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta.

Poliisin tehtävänä on selvittää, kenelle vaikkapa rikospaikalta löydetty näyte kuuluu. Näytteestä määritetään DNA-tunniste, jota verrataan rikoksesta epäiltyjen DNA-tunnisteisiin tai rekisterissä oleviin tunnisteisiin.

Sosiaali- ja terveyshuoltoa suunnitellaan hallituskausittain

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa suunnitellaan ensi vuosituhannella hallituskausittain ja entistä konkreettisempia tavoitteita asettaen. Uudistus ei tuo kuitenkaan uusia kuntia sitovia määräyksiä eikä muutoksia valtionosuutta koskeviin säännöksiin.

Nykyisin ministeriö on ohjannut sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä vuosittain hyväksytyllä valtakunnallisella suunnitelmalla. Tästä suunnitelmasta ollaan nyt luopumassa ja tilalle tulee uusi tavoite- ja toimintaohjelma, joka hyväksytään nelivuotiskaudeksi yleensä kunkin hallituskauden alussa.

Uusi hallitus hyväksyy ensimmäisen tavoite- ja toimintaohjelman vuosille 2000-2003 ensi kesänä. Ohjelmassa on tarkoitus asettaa aiempaa konkreettisempia valtakunnallisia tavoitteita ja siihen kirjataan myös, mitä eri osapuolten tulee tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tarkoituksena on myös seurata entistä tehokkaammin, miten ohjelma toteutuu. Valtionosuusjärjestelmään liittyvät perusteet hyväksytään edelleen vuosittain erillisellä päätöksellä budjetin yhteydessä.

Koonnut: IA
26.12.1998

POLITIIKKA -SIVULLE