Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti


Perustuslakiesitykseen ei tehdä suuria muutoksia eduskunnassa

Eduskuntakäsittelyssä tehtävät periaatteellisesti merkittävät muutokset uuteen perustuslakiin tulevat koskemaan vain muutamaa pykälää. Perustuslakivaliokunnassa on arvioitu, että uutta muotoilua kaipaavat lähinnä pääministerin valinta, valtiontalouden tarkastusviraston asema ja sotilaskäskypykälä.

Valiokunta kaavailee tekevänsä lisäksi vähäisempiä teknisluonteisia muutoksia hallituksen esitykseen ja kirjoittavansa suhteellisen laajat perustelut. Teknisiin muutoksiin kuuluu mm. lain nimi. Hallituksen esitys on nimeltään hallitusmuoto, mutta valiokunta haluaa nimetä sen perustuslaiksi.

Valiokunta on pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa erilaisista versioista uusiksi pykäliksi. Niiden joukossa on ehdotus, jolla selvennettäisiin vielä entisestään eduskunnan roolia pääministerin valinnassa. Hallituksen esityksen mukaan presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta, josta eduskunta äänestää.

Ajatuksena on ollut varmistaa sopivalla muotoilulla, että eduskuntaryhmillä ja puolueilla on todellista sananvaltaa ehdokasasettelussa. Yksi mahdollisuus olisi siirtää presidentin osallistumista hallituksen muodostamisprosessiin niin myöhäiseen vaiheeseen, että se olisi enemmän muodollisuus kuin aktiivinen puuttuminen asiaan.

Pohdittavana on myös parlamentaarisen vastuun ulottaminen sotilaskäskyihin, joita presidentti voi asemansa vuoksi antaa puolustusvoimain komentajalle. Tällaisten asioiden esittelyyn haluttaisiin myös hallituksen edustus.

Hallitusmuotoesityksessä todetaan, että presidentti päättää sotilaskäskyasioista "sen mukaan kuin laissa säädetään". Valiokunnassa on keskusteltu, tarvittaisiinko perustelujen lisäksi myös pykälään määräys esimerkiksi puolustusministerin läsnäolosta.

Kolmas periaatteellinen muutos on valtiontalouden tarkastusviraston siirtäminen eduskunnan alaiseksi. Nykyisin se on valtiovarainministeriön alainen elin. Perustuslakivaliokunta tähtää siihen, että sen mietintö valmistuisi 18. tammikuuta alkavalla viikolla.

Nykyiset perustuslait yhteen kokoavan uuden lain voimaantulo vaatii myös seuraavan eduskunnan hyväksymisen.


Suomi kannattaa uutta direktiiviä geenimuunnelmista

Suomi kannattaa EU:ssa vireillä olevaa ehdotusta uudeksi direktiiviksi geenitekniikalla muunneltujen organismien levittämisestä.

Uudella direktiivillä on tarkoitus korvata vuodelta 1990 peräytyvä direktiivi, joka on todettu vanhentuneeksi. Ehdotus annettiin keväällä, ja Suomi on tyytyväinen siihen saatuihin muutoksiin. Asia on esillä ensi viikon maanantaina ympäristöministerikokouksessa.

Yksi ehdotuksen tavoitteita on yhdenmukaistaa riskinarviointi jäsenmaissa. Ympäristöriskejä tarkasteltaessa on otettava huomioon myös välilliset ja pitkäaikaiset riskit.

Pakkausmerkintöihin halutaan selvemmät säännöt; kuluttajien on saatava tietää sisältääkö jokin tuote geenimuunneltuja organismeja vai ei. Ehdotuksesta on käsittelyn aikana jätetty pois tulkinnanvarainen merkintävaihtoehto "tämä tuote saattaa sisältää geenitekniikalla muunnettuja organismeja".

Pöydällä olevassa kompromissiehdotuksessa esitetään eettisiä komiteoita, joilta kysytään kantoja eettisten periaatteiden huomioonottamiseksi päätöksenteossa.

Päätöksenteon avoimuutta on tarkoitus lisätä. Viranomaisten ja EU:n komission on julkistettava tietoja hakemuksista, lähinnä turvallisuuteen ja riskinarviointiin vaikuttavista seikoista, tutkimus- ja kehittämiskokeiden tuloksista ja viranomaisten päätöksistä.

Julkisiksi tulevat myös jo markkinoille saatettuja geenimuunnettuja organismeja koskevat arviointikertomukset, tiedekomiteoiden lausunnot sekä tutkimus- ja kehittämiskokeita koskevat päätökset.


Alanen: Ei paluuta keskitettyyn ohjaukseen

Kuntaliiton toimitusjohtaja Jussi-Pekka Alanen tyrmää vaatimukset paluusta kuntien keskitettyyn ohjaukseen ja korvamerkittyihin valtionosuuksiin. Vaatimuksia on perusteltu kuntien palvelutoiminnan ongelmilla.

Kuntien on kannettava vastuu asukkaistaan itse, vaati Alanen Monimuotoistuva palvelurakenne -seminaarissa tiistaina.

Hän toivoi, että vireillä oleva kuntien palvelujen arviointihanke tarjoaa työkalut seurata, että palvelujen käyttäjiä kohdellaan tasapuolisesti.

- Kunta on yksi taloudellinen kokonaisuus, jonka on huolehdittava kaikista sille säädetyistä tehtävistä samoilla voimavaroilla. Lapset, sairaat, vanhukset, koulut, puhdas vesi, kadut, jätehuolto, kirjastot ym. kilpailevat kaikki samoista varoista. Ne on voitava asettaa arvojärjestykseen.


RKP pyysi Rehniä presidenttiehdokkaakseen

Ruotsalainen kansanpuolue on pyytänyt Elisabeth Rehniä vuoden 2000 presidentinvaaliehdokkaakseen. Tiistain sanomalehti Hufvudstadsbladetin mukaan Rehn ei ole vielä antanut lopullista vastaustaan, mutta ei ole myöskään kieltäytynyt.

Puolueen puheenjohtaja, sisäministeri Jan-Erik Enestam vahvistaa, että Rehn harkitsee asiaa, mutta ei pidä ajankohtaa oikeana vastauksen antamiseen. Enestamin mukaan Rehn keskittyy tällä hetkellä vain Bosnian operaatioihin. Enestam tapasi Rehnin Sarajevossa viime viikonloppuna.


Akava haluaa palkkaverotuksen EU:n keskimääräiselle tasolle

Akava haluaa, että seuraavassa hallitusohjelmassa sovitaan vuodesta 2000 lähtien neljän vuoden aikana toteutettavasta työvoimaverotuksen alentamisohjelmasta. Sen lopputuloksena palkkaverotuksen pitäisi alentua tasasuhtaisesti eri palkkatasoilla suunnilleen EU:n keskimääräiselle tasolle.

Akavan hallituksen maanantaina päättämien tavoitteiden mukaan EMU-olosuhteet vaativat työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen toimivaa yhteistyötä erityisesti talous-, vero- ja työllisyyspolitiikassa.

Akava katsoo, että julkisen talouden menojen ja tulojen tasapaino ei ole vielä tyydyttävä. Sen mukaisesti on tähdättävä jatkossakin julkisen velan alentamiseen.


Tyytyväisyys hallitukseen kasvussa

Paavo Lipposen (SDP) hallituksen suosio on kääntynyt uudelleen nousuun. Tyytyväisyys hallituksen toimintaan lähentelee jo syyskuun lukemia Alho-Sundqvist -jupakan aiheuttaman notkahduksen jälkeen.

Demarin Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 61 prosenttia vastaajista pitää hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaa joko hyvänä tai tyydyttävänä. Välttäväksi tai heikoksi sen arvioi 35 prosenttia vastaajista.

Kysely on tehty 8.-9. joulukuuta. Marraskuussa tyytyväisiä löytyi vastaavassa kyselyssä vain 52 prosenttia. Tyytymättömien osuus oli silloin 41 prosenttia.

Demari aloitti hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan mittaamisen syyskuussa. Silloin hallitusta suosi 65 prosenttia ja moitti 32 prosenttia vastaajista.

Opposition vastaavan politiikan arvioi joulukuussa hyväksi tai tyydyttäväksi 41 prosenttia vastaajista. Saman verran löytyi välttävän tai heikon arvosanan antaneita.

Kysely tehtiin puhelinhaastatteluna kaikkiaan 503:lle 15-74-vuotiaalle suomalaiselle. Virhemarginaali on kumpaankin suuntaan kolme prosenttiyksikköä.

Koonnut: IA
18.12.1998


POLITIIKKA -SIVULLE