Viikon varrelta - taloutta lyhyesti

Moody's pitää Suomen valtiolla parhaan luokituksen

Moody's sanoi luokituspäätöksen heijastavan Suomen liittymistä Euroopan rahaunionin jäseneksi, vallitsevaa poliittista konsensusta ja viisasta talouspolitiikkaa.

Suomen valtion lainoilla on korkein mahdollinen luokitus myös eurooppalais-amerikkalaiselta Fitch IBCA:lta. Toiselta amerikkalaiselta luokituslaitokselta Standard & Poor'silta valtiolla on AA luokitus. Hyvä luottokelpoisuus alentaa valtion velan jälleenrahoituskustannuksia ja turvaa rahoituksen saatavuutta epävakaissakin tilanteissa.

Moody's arvioi Suomen talouskasvun hidastuvan, mutta säilyvän Euroopan toiseksi nopeimpana heti Irlannin jälkeen. Hintakehityksen laitos arvioi vakaaksi. Vaihtotaseen ylijäämän se ennakoi jatkuvan ennätysmäisen suurena maailmantalouden häiriöistä huolimatta.

Mikäli talouden kasvu ei hidastu merkittävästi, Moody`s uskoo valtiontalouden alijäämän eliminoituvan ensi vuoden aikana, mikä nopeuttaisi odotettua enemmän julkisen velan laskua ja pienentäisi velanhoitomenoja.

Luokituspäätöksessä Moody's pitää työttömyysasteen alenemista 1990-luvun talousongelmien jälkeen EU:n keskitasolle merkittävänä saavutuksena. Laitos uskoo, että työttömyyden alentaminen on jatkossakin talouspolitiikan keskeinen tavoite ja keskeinen teema lähestyvissä eduskuntavaaleissa.

Ansiotaso nousi 3,5 prosenttia

Noususta suurin osa johtui tämän vuoden alussa toteutetuista yleisistä palkankorotuksista. Lisäksi ansiotasoa kohottivat palkkaliukumat ja palkansaajaryhmien rakenteen muutokset. Reaaliansiot nousivat samana aikana 2,3 prosenttia.

Yksityisten työnantajien palveluksessa olevilla palkansaajilla ansiot nousivat keskimäärin 3,6 prosenttia. Valtiolla vastaava vuosinousu oli 3,5 prosenttia ja kunnilla 3,4 prosenttia.

Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansio oli tämän vuoden heinä-syyskuussa vajaat 11 300 markkaa kuukaudessa. Miesten keskiansio oli runsaat 12 300 markkaa ja naisten noin 10 200 markkaa. Kuukausipalkkaa saavien keskiansio oli lähes 11 800 markkaa ja tuntipalkkaa saavien laskennallinen keskiansio vähän alle 10 000 markkaa kuukaudessa.

Uudistetun ansiotasoindeksin mukaan palkansaajien nimellisansiot nousivat 4,2 prosenttia vuonna 1996 ja 2,4 prosenttia vuonna 1997.

Tilastokeskuksen ansiotasoindeksi mittaa palkansaajien ansioiden kehitystä säännölliseltä työajalta. Ansioista ei ole vähennetty veroja eikä veroluonteisia maksuja.

Kysely: Postitoiminnan kilpailulle kannatusta

Voimakkaimmin postimonopolia kannattivat eläkeläiset ja yli 65-vuotiaat. Suomen Gallup haastatteli tutkimukseen tuhatta yksityishenkilöä ja 500 eri kokoisten yritysten edustajaa.

Haastatelluista kaksi kolmannesta arveli kilpailuttamisen pudottavan postitoiminnan hintoja. Monet uskoivat myös uusien postitoimipaikkojen perustamiseen.

Tosin niin yksityishenkilöt kuin yrityksetkin olivat huolissaan palveluiden laadun säilymisestä kilpailuoloissa.

Vuoden 1994 postitoimintalaki mahdollistaa kirjeliikenteen kilpailun, mutta Suomen Posti on edelleen ainoa kirjepalvelujen tarjoaja. Suomen Suoramainonta sai viime vuonna luvan postitoimintaan pääkaupunkiseudulla, mutta se ei ole toistaiseksi toteuttanut lupaa käytännössä.

Kyselytutkimuksen mukaan kuluttajien ja yrittäjien selvä enemmistö pitää postitoimintaa melko hyvänä. Keskimääräistä tyytyväisempiä postiin ovat alle 25-vuotiaat. Kriittisiä äänenpainoja esittävät ennen kaikkea maatalousyrittäjät sekä yli 10 kilometrin päässä lähimmästä postista asuvat.

Enemmistö haastatelluista piti postinjakelua täsmällisenä. Joitakin vuosia sitten postin laatikkokanto herätti kiivasta keskustelua. Nyt 83 prosenttia haastatelluista ilmoitti olevansa tyytyväinen postilaatikkonsa sijaintiin.

Virolaispankeille miljarditappiot

Suurinta tappiota vuoden ensimmäisen yhdentoista kuukauden aikana ovat näyttäneet Forekspankki eli nykyinen Optiva-pankki, jonka tappiot hipovat 250 miljoonaa kruunua.

Ühispankin tappio oli vajaat 130 miljoonaa ja Hansapankin voitto runsaat sata miljoonaa. Marraskuussa Hansapankkikin meni seitsemän miljoonaa pakkasen puolelle.

Tallinnassa toimiva Merita sen sijaan pysyy plussan puolella. Voiton suuruus ei vielä ole tarkkaan tiedossa, mutta jonkin verran sitä joka tapauksessa tulee, vakuuttaa pankin johtaja Heikki Viitanen.

Inflaatio hidastui marraskuussa

Sähkön, kevyen polttoöljyn, bensiinin ja kahvin halpeneminen hillitsi inflaatiota marraskuussa. Kuluttajahintojen nousua hidasti lisäksi asuntolainojen korkojen lasku sekä lainojen leimaveron poistuminen.

Asuminen, lämpö ja valo kallistuivat vuodessa 1,9 prosenttia, mikä nosti hintatasoa 0,4 prosenttiyksikköä. Asumiskustannusten nousua hillitsi energian halpeneminen.

Lokakuusta marraskuuhun kuluttajahinnat laskivat 0,3 prosenttia. Valmismatkat, bensiini ja kahvi halpenivat, kun taas esimerkiksi käytetyt autot kallistuivat.

Indeksiä varten on kerätty yli 50 000 hintatietoa noin 2000 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin 600 hintatietoa kerätään keskitetysti.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukaan EU-maiden hitain inflaatio oli lokakuussa Ruotsissa, 0,1 prosenttia. Nopein inflaatio oli Kreikassa, 4,5 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli lokakuussa 1,1 prosenttia. EU-maiden keskiarvo oli 1,1 prosenttia ja Emu-maiden 1,0 prosenttia.

Shell irtisanoo tuhansia työntekijöitä lisää

Marraskuussa Shell ilmoitti vähentävänsä 4 000 työntekijää, ja julkaisi samalla vuoden kolmannen neljänneksen tuloksensa. Kyseisistä työntekijöistä noin 3 000 aiotaan irtisanoa ensi vuoden loppuun mennessä Euroopassa ja Yhdysvalloissa sekä tuhat Japanissa.

Shell työllistää maailmanlaajuisesti noin 105 000 työntekijää.

Vaihtotaseen ylijäämä 4,6 miljardia lokakuussa

Lokakuun vaihtotaseen ylijäämä oli vuoden kolmanneksi korkein. Kuukausiylijäämä oli hieman sitä suurempi heinäkuussa ja helmikuussa. Kahdentoista kuukauden vaihtotaseen ylijäämä nousi lokakuussa uuteen ennätykseen ja oli 40,1 miljardia markkaa.

Tavarakaupan ylijäämä oli lokakuussa 6,0 miljardia markkaa ja palvelutase oli tasapainossa. Pääomankorvausten taseen alijäämä oli 0,9 miljardia markkaa ja tulonsiirtojen taseen alijäämä 0,5 miljardia markkaa. Valtio maksoi tammi-lokakuussa ulkomaille nettomääräisesti 6 963 miljoonaa markkaa.

Japanin talouden usko tulevaisuuteen horjuu

Indeksi, joka mittaa suurten yritysten luottamusta tulevaisuuteen, putosi miinus 51:stä miinus 56:een eli kolmessa kuukaudessa huonoimmalle tasolle sitten helmikuun 1994.

Tulos on paljon huonompi kuin mitä pankit ennustivat, mutta kuitenkin yhteydessä ekonomistien varoituksiin.

Koonnut: IA
18.12.1998