 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Suomi valmistautuu kriisinhallintaanLipponen kiistää, että Suomen "viedään" sotilasliittoon
Pääministeri Paavo Lipponen pitää "brezhneviläisenä märkähattu-perinteenä" asennetta, jonka mukaan Suomea erityisesti viedään johonkin sotilasliittoutumaan.Wienin huippukokouksesta palannut Lipponen kertoi EU-jäsenmaiden keskusteluista, jotka tähtäävät valmiuteen hallita eurooppalaisia kriisejä. Liittoutumattomuus ei ole haitta, mutta jotta se olisi etu, on Lipposen mukaan oltava yhteistyöhaluinen. - Voimme olla mukana vaikuttamassa. Jos laahaisimme jalkojamme, syytettäisiin, että nämä ovat niitä puolueettomia. Kriisinhallintaa tässä kehitetään. Eivät Saksa ja Englanti suinkaan sopineet suurista asioista, Lipponen viittasi sotilasliitto NATO:a koskeviin keskusteluihin. Pääministeri muistuttaa, että ilman amerikkalaisten väliintuloa Bosnian kriisiä ei olisi hoidettu näinkään hyvin tai huonosti. - Ei pidä olla mahdollista, että joudumme täysin valmistautumattomina kohtaamaan eurooppalaisia kriisejä.
Venäjää seurataan erityisin vakavina"Erittäin vakavasävyinen" huoli Venäjästä hallitsi herrojen illalliskeskusteluja Wienissä. EU:n yhteistä turvallisuuspoliittista strategiaa luotaessa Venäjä on asialistan ensimmäinen asia. Yhdessä pohjoisen ulottuvuuden kanssa suuntaus on Suomen kannalta hyvin tärkeä.Lipponen kertoi tukeneensa Ruotsin pääministerin huolenilmaisua Venäjän demokratia-kehityksestä ja lehdistön vapaudesta. Myös Saksa osallistui painokkaasti tähän keskusteluun. Lipponen tuomitsee Venäjän yhteydessä "rahat pois ja pakoon" -politiikan ja kehotti tarkastelemaan entisen työpaikkansa Ulkopoliittisen instituutin nuorten tutkijoiden selvitystä, jossa korostetaan, että on tärkeätä tukea Venäjän demokratiaa tukevia voimia sen sijaan, että odotellaan, että siellä olisi meidän mittariemme mukaan tarpeeksi demokratiaa.
Välikokous siirsi asioita tuonnemmaksiLipponen luonnehti Wieniä Suomen kannalta merkittäväksi kokoukseksi, mutta luonteeltaan kuitenkin välikokoukseksi. Moni asia siirrettiin käsiteltäväksi Suomen puheenjohtajakaudelle Helsinkiin.Wienin kokous leimautui tax free -kaupan mahdollisen jatkamisen takia farssiksi. Lipposta selvästi turhautti ja harmitti tämä kokouksen osuus. Hän kertoikin ehdottaneensa illallispöydässä pikaista periaatepäätöstä siirtää verovapauden poisto viiden vuoden päähän, jotta venkoilu asian ympärillä päättyisi. Hänen mielestään Ranskan ja Britannian hallituksilla olisi ollut yllin kyllin aikaa ottaa asia esiin aikaisemmin eikä nyt viime tipassa. Osa jäsenmaista mm. Belgia ja Hollanti eivät kuitenkaan ole valmiita hyväksymään sitä, että päätöksiä vielä muutetaan.
Joka tapauksessa pääministeri pitää todennäköisenä, että EU:n rakennerahastoista on mahdollista saada varoja alueille, jotka kärsivät päätöksen takia työllisyyden vaikeutumisesta.
Vakaus tärkeää yrittäjille ja kuluttajilleSiirtyminen yhteisvaluutta euroon on sujunut Lipposen mukaan tähän saakka hyvin ja erityisen kiitoksen hän antaa Euroopan Keskuspankin EKP:n korkopäätöksestä.- Korkopäätös antaa hyvät lähtökohdat, kun kasvu on ollut hidastumassa. Nyt kasvun hidastumista voidaan jarruttaa.
Lipponen korostaa, että talouspolitiikassa Suomi on siirtynyt EU:n mukana aivan uuteen aikakauteen, vakauteen. Tämä on tärkeä asia pienyrittäjille sekä kuluttajille. Pääministerin mukaan Euroopan Keskuspankin itsenäisyyttä on kunnioitettava. Siltä oli loistava suoritus, että korkopäätös syntyi etuajassa ja säästyttiin poliitikkojen jankutukselta suuntaan tai toiseen. EKP sai arvovaltaa. - Schröder ei ollut ottanut housujaan naulasta edes prässättäviksi, kun jo puhuin korosta, hyväntuulinen Lipponen letkautti olettamukseen, että Saksan uusi liittokansleri Gerhard Schröder olisi ensimmäisenä ollut vaikuttamassa EKP:n korkoajatteluun.
Suomen EU-linja kohdallaanSuomen EU-politiikka on löytänyt linjansa, jota ei pääministerin mielestä voi uskottavuutta menettämättä muuttaa. Suurilla jäsenmailla on kiistatta pyrkimys vahvemman aseman tavoitteluun, mutta bilateraalisuudella sitä pyritään säätelemään. Kaikkien jäsenmaiden etu on objektiivisuutta edustava komissio.Suomi on EU:ssa ensisijaisesti pohjoismaa. Pienillä mailla on yhteisiä etuja valvottavinaan. Lipponen mainitsee Belgian ja Italian jäsenmaina, jotka erityisesti suojelevat, että pelisääntöjä noudatetaan. Suomella on Lipposen mukaan erityistä annettavaa unionille ja ensi vuoden EU-puheenjohtajuus antaa Suomelle maksimaalisen huomion vakiintuneena jäsenmaana. - Meillä on paras parlamentaarinen mallikäytäntö, Lipponen sanoo yksikantaan. Muissa jäsenmaissa ei ole ollenkaan tavanomaista, että hallitus käsittelee kerran viikossa EU:n ministerineuvoston asiat ja välittää ne valiokunnalle, jolloin oppositiolla on heti mahdollisuus kommentoida niitä. - Jos halutaan EU lähemmäs kansaa, pitää kysyä, mitä itse kukin jäsenmaa on tehnyt tässä suhteessa, Lipponen pohtii. Wienissä varmistui, että Suomen puheenjohtajuuskaudella pidetään lokakuussa kokous Tampereella. Todennäköisesti kaksipäiväisen kokouksen asialista painottuu turvallisuuteen, maahanmuuttopolitiikkaan, huumeasioihin ja kansalaisen oikeudellista suojaa käsitteleviin asioihin.
MARGIT HARA |
POLITIIKKA -SIVULLE