 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Merimiehet olivat eteläisen pallonpuoliskon ensimmäisiä suomalaissiirtolaisia
Ensimmäinen Tahitille pysyvästi asumaan jäänyt eurooppalainen oli helsinkiläinen merimies Peter Hägersten 1700-luvun lopussa.Hägersten karkasi Tahitilla poikenneesta laivastaan vuonna 1793 ja eli siitä pitäen saaren alkuasukkaiden joukossa. Hän johti kuningas Pomaren sotajoukkoa heimosodissa ja perusti perheen kuningassukuun kuuluneen, siis melkein prinsessan, Tano Manon kanssa. Sitä paratiisisaarelle myöhemmin saapuneiden lähetyssaarnaajien oli vaikea ymmärtää. He kieltäytyivät vihkimästä suomalaisseiloria avioliittoon alkuasukasnaisen kanssa. Tämä ja monta muuta tositarinaa on kuvattu uunituoreessa Kaukomaiden kaipuu -teoksessa. Kirja perustuu Turun Siirtolaisuusinstituutin professorin Olavi Koivukankaan 30 vuoden tutkimustyöhön. Teos ilmestyy instituutin suomalaista siirtolaisuutta esittelevässä kirjasarjassa. Sarjan neljäs osa keskittyy suomalaisiin Afrikassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Latinalaisessa Amerikassa.
Kymmeniä tuhansia suomalaismiehiä maailman merilläKenraaliksi Tahitilla nimitetty Hägersten on hyvä esimerkki suomalaisesta merimiessiirtolaisuudesta. Koivukankaan mukaan vuoden 1860 tienoilla arvellaan noin 11 000 suomalaisen miehen seilanneen eri maiden lippujen alla maailman seitsemällä merellä.Heistä muutamia satoja jäi pysyvästi Australian, Uuden-Seelannin, Etelä-Amerikan ja Afrikan satamakaupunkeihin ja rannikoille. Eteläisen pallonpuoliskon siirtolaisuudelle oli pitkään leimallista miesvoittoisuus. Tilanne muuttui vasta toisen maailmansodan jälkeen, jolloin etenkin Australiaan alkoi muuttaa myös naisia ja kokonaisia perheitä.
Yhä muutetaan päiväntasaajan yliOma lukunsa etelän siirtolaisuudessa ovat suomalaisten Latinalaiseen Amerikkaan perustamat utopia-siirtokunnat. Siirtokuntayrityksiä suomalaisilla idealisteilla oli myös Australiassa ja Afrikassa.Vieraat olot nujersivat yleensä melko nopeasti siirtokunnat ja karkottivat asukkaat takaisin kotimaahan. Elinvoimainen siirtokunnista tosin on edelleen Brasiliassa toimiva Penedo. Olavi Koivukankaan mukaan eteläiselle pallonpuoliskolle on muuttanut yhteensä noin 40 000 suomalaista, joista yli puolet Australiaan. Nykyään päiväntasaajan yli muutetaan edelleen, mutta useimmiten paluu mielessä. Yleisimmin suomalaisen vie muutamaksi vuodeksi kaukomaihin yrityksen työkomennus, tehtävä ulkoasiainhallinnossa, kehitysyhteistyöprojekti tai lähetystyö.
STT-IA |
AJASSA -SIVULLE