 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Hyvästi salaus - Wassenaar -sopimuksen sudenkuoppa
Joulukuun 3. päivänä 33 maata - Suomi mukaan luettuna - allekirjoittivat ns. Wassenaar -sopimuksen. Sopimuksessa säädellään mm. asekauppaa. Sopimuksella pyritään myös säätelemään voimakkaimpien tiedonsalaus -menetelmien kontrollia. Wassenaar -sopimus on aiheuttanut suurta kohua Internetin käyttäjissä, joiden mukaan tiedon salaus kuuluu ihmisoikeuksiin.Kylmän sodan aikana länsimaat rajoittivat monenvälisen vientivalvonnan koordinaatiokomitean (COCOM) puitteissa korkean teknologian vientiä Neuvostoliittoon ja sen liittolaisiin. Kylmän sodan loputtua tällä järjestelmällä ei ollut enää asianmukaisia puitteita, joten COCOM:issa alettiin miettimään uutta järjestelmää, joka käsittelisi kansainvälisen ja paikallisen turvallisuuden riskejä sekä tavallisten aseiden ja uusioen tekniikoiden leviämistä. 17 COCOM:in jäsenmaata päättivät lopettaa COCOM:in toiminnan ja perustivat uuden monikansallisen järjestelmän, joka tunnetaan nykyään Wassenaar -sopimuksena. Wassenaar -sopimus on ensimmäinen maailmanlaajuinen monenkeskeinen sopimus, jolla säädellään tavanomaisten aseiden ja arkaluonteisten tuotteiden ja teknologioiden vientiä. Wassenaar -sopmus hyväksyttiin 33 jäsenmaan - Suomi mukaan luettuna - kesken heinäkuussa 1996. Sopimus tuli voimaan syyskuussa 1996.
Tiedon salaus tulilinjallaInternet-kansan tietoisuuteen Wassenaar -sopimus tuli 3. joulukuuta 1998, kun Wassenaar -sopimuksen puitteissa sovittiin myös tiedon salaukseen käytettävien ohjelmien vientirajoituksista. Yhdysvallat, joka rajoittaa monia tiedon salaukseen liittyvien ohjelmien vientiä, on yrittänyt pitkään suostutella muita maita vastaavanlaisiin rajoituksiin; tosin tähän asti ilman menestystä. Erityisesti Microsoft ja Intel ovat valittaneet kärsivänsä Yhdysvaltojen vientikiellosta, sillä se on estänyt heidän kilpailuaan muiden maiden markkinoilla. Wassenaar -sopimuksessa sovittiin voimaan tulevista muutoksista, jossa huomioidaan viimeisimmät teknilliset kehitykset. Muutoslistassa puututaan mm. salausmenetelmien kontrollin modernisoimisesta, jotta sopimuksen puitteissa pystyttäisiin kehittyvän tekniikan perässä. Jäsenmaat keskustelivat lisäksi tarpeesta vastata nopeasti ja tehokkaasti uusien teknologioiden esiin tulemiseen.
Internet heräsiWassenaarin sopimuksen järjestelyt herättivät välittömästi vastalauseita ympäri maailmaa. Monen mielestä tällainen rajoittaminen johtuu siitä, että Yhdysvallat pakottaa muun teollistuneen maailman hyväksymään Yhdysvaltojen politiikan. Yhdysvaltojen kannan takana on nähty muitakin syitä, kuin pelkästään kansainvälisen terrorismin torjunta. Yhdysvaltojen on katsottu tällä tavoin pyrkivän edistämään yhdysvaltalaisen ohjelmistoteollisuuden kilpailutilannetta ja samalla edelleen mahdollistavan opman tietoverkoissa tapahtuvan tiedustelutoimintansa. Useat yhtiöt ja järjestöt ovat ottaneet kantaa sopimusta vastaan kertoen sen häiritsevän liiketoimintaa ja vahingoittavan ihmisoikeuksien toteutumista. ATK-ammattilaisia ympäri maailmaa on kehotettu jopa menemään lakkoon sopimuksen kaatamiseksi. Useat yhtiöt ovat käynnistäneet FreeCrypto-kampanjoita, joilla pyritään saamaan kansalaisten tuki Wassenaar -rajoitusten vastustamiselle. Myös Suomessa on herätelty ajatusta Electronic Freedom Federation Finlandin perustamisesta.
Suomi häviäjänäSopimuksesta Suomen puolesta neuvotelleen KTM:n mukaankin Suomi on sopimuksessa häviäjän asemassa. Suomessa on perinteisesti suhtauduttu liberaalisti salasohjelmiin ja niiden vientiin. Niihin kohdistettavien rajoitusten on katsottu aiheuttavan haittaa. Suomen hallituksen iltakoulussaan liikenneministeriön esittelemän muistiossa todetaan, ettei salaustuotteiden kansallista käyttöä tulisi rajoittaa lainsäädännöllä eikä kansainvälisin sopimuksin. Wassenaar-sopimuksen neuvotteluista on vastannut kauppa- ja teollisuusministeriö, jota onkin nyt syytetty sekä takin kääntämisestä, että hallituksen linjauksen noudattamatta jättämisestä. Suomalaisen teollisuuden mielestä tehokas salaus pitäisi sallia ja sen vientiä ei pitäisi rajoittaa. Esimerkiksi Data Fellows ja Nokia maailmanlaajuisina yrityksinä kärsimässä vientirajoituksista. Nokiasta on todettu, että vientivalvonta ja siihen liittyvät luvat pystytään kyllä hoitamaan, mutta ne aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia ja hankaluuksia.
Poliittista vastustusta ilmassaPolitikkoja Wassenaar -kysymys on alkanut myös hiertämään. Ensimmäisen kantaa ehti ottamaan Kokoomuksen Nuorten Liitto (KNL), joka totesi kauppa- ja teollisuusministeriön toimivan Suomen etua ja ihmisoikeussopimuksen toteutumista vastaan. KNL vaati sopimuksen käsittelyn pysäyttämistä. Myös Kokoomuksen tietoverkkotyöryhmä on yhtynyt tähän näkemykseen ja edellyttää ettei tämän sopimuksen pohjalta Suomessa valmistella uutta lainsäädöäntöä. Eduskunnassa Kokoomuksen kansanedustaja Outi Siimes on tehnyt kirjallisen kysymyksen, jossa hän tivaa hallitukselta selityksiä mm. perusteista Suomen kannan muutoksille, Yhdysvaltojen painostuskeinoista sekä seuraamuksista, joita vientirajoituksista irtautumisesta olisi. Pääministeri Paavo Lipposen (SDP) mukaan Suomi ei ole muuttamassa liberaaleja salauspoliittisia periaatteitaan, vaikka Wassenaar-järjestelyissä onkin taivuttu yhdysvaltalaiseen kantaan. Sitä, mistä kauppaa neuvotteluissa on käyty, Lipponen ei ole paljastanut. Kokoomuksen kannanotot ovat suoraa jatkoa jo edellisestä puoluekokouksesta, jossa hyväksyttiin kanta tietoverkkoja koskevan lainsäädännön kuristamiseen tähtäävän toiminnan estämiseksi sekä kehotettiin kokoomuslaisia ministereitä toimimaan erityisesti EU:ssa siten, ettei ns. vahvojen salausjärjestelmien käytölle tulla asettamaan esteitä. Myös Euroopan oikeisto- ja konservatiivipuolueiden järjestö Euroopan Demokraattinen Unioni (EDU) on hyväksynyt viime puheenjohtajakokouksessaan Salzburgissa kannan, jonka mukaan ei ole syytä turvautua kalliisiin ja jopa yksilön oikeuksien kannalta arveluttaviin iso-veli-valvoo -menetelmiin. Tämä on tainnut mm. kokoomuksen edustajilta unohtua. Avoin, demokraattinen ja ihmisoikeuksia (ilmaisun vapaus) kunnioittava yhteiskunta ei automaattisesti kaipaa laajaa etukäteisvalvontaa, EDU:n asiakirjassa todetaan.
VILLE TENHUNEN Linkkejä: |
AJASSA -SIVULLE