Tanssihalut vähissä Wienin kokouksessa

Kiistojen ratkaisuilla alkaa olla kiire. EU:n laajentumisesta pitäisi päättää, ja Saksa haluaa rahoitussopimuksen syntyvän ennen sitä. Ensi vuoden puheenjohtajamaita Saksaa ja Suomea odottavat harvinaisen hankalat tehtävät.

EU:n komission puheenjohtaja Jacques Santer myönsi, että kokouksen tulokset olivat laihoja, mutta hänen mukaansa se ei tarkoita, etteikö edistysaskelia olisi otettu. Kaikki maat olivat halukkaita ottamaan osaa sopimukseen ja käsittivät, että taktisten asemien hakemisen aika on ohi.

Hän varoitti, että epäonnistuminen voi johtaa pitkään kriisiin EU:ssa, hidastaa laajentumista ja vahingoittaa euroa sekä EU:n uskottavuutta.

Pahin ongelma on EU:n rahoituksen uudistaminen. Sen rinnalla Wienissä keskustellut muut aiheet, kuten verovapaa myynti tai europarlamentaarikoiden verotus ovat täysin toisarvoisia kysymyksiä. Toinen tärkeä kohta euroalueen tulevan kehityksen kannalta on veroharmonisointi, mutta se kuulunee ilmeisesti samaan tyhjien poliittisten aloitteiden joukkoon kuin paljon mainostetut EU:n työllisyystavoitteetkin.

EU:n rahoitus levällään ennen laajentumista

Ennen kokousta liittokansleri Gerhard Schröder varoitti, että jos Saksan maksuja ei alenneta, EU:n laajeneminen tulee vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi toteuttaa. Schröder sanoi puheessaan Liittopäiville Bonnissa, että sopimus Agenda 2000:sta on ennakkoehto vakaville neuvotteluille uusien jäsenten mukaanottamisesta.

Vuosittain Saksa maksaa 22 miljardia D-markkaa nettotukea EU:lle. Saksan vaatimus rahoituksen uudistamisesta ennen laajentumista on järkevä, koska nykyinen järjestelmä ei yksinkertaisesti kestäisi uusien, köyhien ja maatalousvaltaisten jäsenten mukaantuloa. Wienin kokouksessa johtajat päättivät, että EU:n suuri laajennuskatsaus saa suosiolla odottaa Suomen puheenjohtajakautta.

Kokouksen isäntä, Itävallan liittokansleri Viktor Klima kierteli ennen kokousta Euroopan pääkaupungeissa, mutta hänen mukaansa se ei tuottanut merkkiäkään läpimurrosta rahoituskiistassa. Kokouksessa käydyissä Agenda 2000 -keskusteluissa ei kukaan tehnyt myönnytyksiä kansallisista eduistaan.

Englannin pääministeri Tony Blair väitti, että Englannin vuosittain saama 2 miljardin punnan budjettialennus on oikeutettu eikä neuvoteltavissa. Ranskan presidentti Jacques Chirac tyrmäsi puheet maatalouden yhteisrahoitusjärjestelmästä.

Espanjan pääministeri José Maria Aznar puolestaan ei halunnut päätösasiakirjaan mitään viittauksia EU-menojen jäädyttämisestä. Saksan liittokansleri Gerhard Schröder myönsi, että hän oli toivonut kokoukselta enemmän edistystä.

Tärkeät päätökset lykättiin kevääseen

Jos kiistoja unionin tulevasta rahoituksesta sekä maatalous- ja aluetukien uudistamisesta ei saada sovituiksi Saksan puheenjohtakaudella ensi vuoden alkupuolella, asia kaatuu Suomen syliin. Suomen puheenjohtajakausi alkaa heinäkuun alussa.

Pääministeri Paavo Lipposen mielestä keskustelun sävy oli Wienissä rakentava, vaikka johtajat tyytyivätkin vain toistamaan tunnetut kantansa. Lipponen sanoi, että tahtoa näyttää nyt löytyvän hakea kompromisseja Saksan puheenjohtajakaudella. Lipposen mukaan aika kyllä riittää, jos poliittista tahtoa löytyy.

Itävallan liittokansleri Viktor Klima totesi keskustelun päätteeksi, että kaikki maat ovat sitoutuneet lujasti sopimaan koko paketista ylimääräisessä huippukokouksessa 24.-25. maaliskuuta. Todennäköisesti EU-maiden johtajat kokoontuvat ylimääräiseen kokoukseen Bonnissa jo ensi helmikuussa hakemaan Agenda 2000:sta sopua.

Veroharmonisointi harmonisoitui

Veroharmonisoinnista on ollut kehittymässä mehevä riita, mutta kokousta edeltävällä viikolla Englannin pääministeri Tony Blair ja Saksan liittokansleri Gerhard Schröder antoivat asiasta yhteisen julistuksen ennen kokousta 9.12. puhelinkeskustelujen jälkeen. "Emme kannata yhdistettyä eurooppalaista yritysverojärjestelmää", julistuksessa sanottiin.

Blairin ja Schröderin mielestä tulee edelleen pohtia, miten haitallinen verokilpailu vältetään yritysverotuksessa, mutta he eivät aio tukea sellaisia keinoja, jotka johtavat korkeampiin veroihin ja vaarantavat kilpailukyvyn ja työpaikat EU:ssa. Pääministeri Blairin mielestä on absurdia ajatella, että Englanti olisi tässä kysymyksessä yksin.

Wienissä päätettiin, että ensi vuoden lopulla pidettävässä Helsingin kokouksessa pitää viimeistään sopia yhteistyöstä haitallista verokilpailua vastaan. Englannissa on spekuloitu, että Saksa haluaa asettaa EU:hun minimit tulo- ja yritysveroasteille. Kokouksessa kuitenkin julistettiin, että veropoliittinen yhteistyö ei tähtää veroasteiden yhtenäistämiseen eikä se ole ristiriidassa rehdin verokilpailun kanssa.

Lipposen mukaan Wienin keskusteluissa selkiintyi jossain määrin, mitä keskustelussa verotuksen harmonisoinnista tai yhdenmukaistamisesta itse asiassa halutaan. Lipponen sanoi, että yritysverotuksessa pyritään tekemään yhteisiä selvityksiä ja pääsemään yhtenäisempään järjestelmään, vaikka veroprosentteja ei pyrittäisikään koordinoimaan tai yhtenäistämään.

Korkotulojen verotuksessa on Lipposen mielestä välttämättä päästävä yhtenäiseen käytäntöön epäreilun verokilpailun saamiseksi hallintaan.

Venkoilua verottomasta kaupasta

Alkuperäisen päätöksen mukaan verottoman kaupan pitäisi loppua EU:n sisäisessä lento- ja laivaliikenteessä 30. kesäkuuta ensi vuonna. Nyt Wienin päätösasiakirjassa ei kuitenkaan haudattu jatkoaikaa eikä suoraan vahvistettu, että vuonna 1991 tehty lopettamispäätös pysyy voimassa. EU:n komission puheenjohtajan Jacques Santerin mukaan Wienissä ei kuitenkaan millään tavalla kumottu alkuperäistä päätöstä.

Tanska, Hollanti ja Belgia ovat suhtautuneet jatkoaikaan kielteisesti. Saksa, Ranska ja Britannia puolestaan ovat kannattaneet sitä. Jatkoaikaan tarvitaan yksimielinen päätös. Suomi vastustaa jatkoaikaa, mutta eipä kuitenkaan vastustanut Wienin kokouksen löperöä julkilausumaa.

Pääministeri Lipponen on joka tapauksessa toivonut ripeitä ja selkeitä ratkaisuja, jotta toimijat tietäisivät, mitä on odotettavissa. Eduskunta on jo saanut käsittelyynsä lakiehdotuksen, jolla verovapaan kaupan lopettamispäätös pannaan toimeen. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö on selvästi ilmoittanut vastustavansa jatkoaikaa.

Europarlamentaarikoiden verotus ja euroalueen edustus

Tämänkin uudistuksen toteutuminen edellyttää viidentoista EU-maan yksimielistä päätöstä. Puhemies Gil-Robles uskoo, että päätös saadaan aikaan ennen huhtikuuta, sillä muussa tapauksessa europarlamentaarikkojen palkoista ja veroista uhkaa tulla ensi kesäkuun EU-vaalien suuri puheenaihe. Asia siirtyi jäsenmaiden neuvotteluihin eli käytännössä keskusteluja asiasta jatketaan EU-maiden ulkoministereiden kesken.

Wienin huippukokouksessa vahvistettiin myös päätökset euron ulkoisesta edustuksesta. G7-kokouksissa euroaluetta edustaa kulloinenkin euroneuvoston puheenjohtaja, avustajanaan joku G7:ään kuuluva euromaa, sekä EU:n komission edustaja.

Suomesta tulee ensimmäinen G7:n ulkopuolinen euronedustaja, kun maamme tulee EU:n puheenjohtajaksi ensi vuonna. Avustajaksi tulee Ranska. Muut kaksi tukijaa ovat Saksa ja Italia. Pääministeri Lipposen mielestä malli on hyväksyttävä, mutta sen on oltava väliaikainen. Lipposen mielestä on EMU-maiden asia päättää, miten ne edustautuvat ulospäin - ratkaisu ei kuulu G7:n jäsenille.

Ylevät ja avoimet työllisyystavoitteet

Liittokansleri Schröderin ja Ranskan presidentin Jacques Chiracin yhdessä muille maille esittämän vetoomuksen mukaan hallitusten pitäisi määritellä sitovat ja varmistettavissa olevat päämäärät työllisyydelle. Ennen kaikkea pitäisi vähentää nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä sekä poistaa naisten syrjiminen työmarkkinoilla.

Hienoja sanoja ja yleviä tavoitteita, joita jokainen varmasti kannattaa, mutta keinoista johtajat eivät puhuneet mitään. Mitään määrällisiä tavoitteita ei myöskään esitetty. Työttömyys tulee kuitenkin olemaan euroalueella hallitusten pahimpia päänsärkyjä, sillä budjettien alijäämiä säätelevä vakaussopimus estää työttömyyden hoidon valtion finanssipolitiikkaa löysentämällä laman iskiessä.

Pääministeri Lipponen oli kuitenkin tyytyväinen ja totesi, että yhteistyö työllisyysasioissa tulee nyt tiivistymään. Valtionvarainministeri Niinistön mukaan kuitenkin keskeiset lähtökohdat näissä asioissa lyötiin kiinni jo työllisyyteen keskittyneessä Luxemburgin huippukokouksessa, eikä työllisyyssopimuksessa ole kauheasti konkreettista asiasisältöä.

Kohlille kunniaa ja Suomelle ulottuvuutta

Suomi sai ajamilleen asioille huippukokouksen virallisen hyväksynnän, vieläpä ilman väittelyjä. EU alkaa rakentaa itselleen pohjoista ulottuvuutta ja luo yhteisen ulkopoliittisen strategian Venäjän suhteen.

Kaikkiaan Wienin kokous oli selvästi mielipiteitä kartoittava välikokous ennen suuria ratkaisuja, jotka on tarkoitus tehdä Saksan puheenjohtajakaudella. Mutta jos asioita lykätään ensi kesäkuun yli, on Suomella tiedossa mielenkiintoinen ja puuhakas puheenjohtajakausi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

HEIKKI JANTUNEN
18.12.1998

(Lähteet: STT, Financial Times, The International Herald Tribune)