 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Työryhmä rajaisi opiskeluoikeuden viiteen vuoteen - Jatkoa saisi neuvottelemallaAkateemiselle vapaudelle rajat
Vielä vuosikymmen sitten yliopistoon pääsy antoi elinikäiset, ilmaiset ja lähes rajattomat mahdollisuudet itsensä sivistämiseen. Vaan ehdotuksen mukaan tulee raja vastaan.Putkitutkintoja ja opintoviikkoja ehkä irvisteltiin, mutta yliopistoon sai kotiutua rauhassa. Jos tutkinto tuli valmiiksi, täydentäviä opintoja oli lupa harrastaa lähes vapaasti kaikkein suosituimpia aineita lukuunottamatta. Vanhojen säännösten mukaan tutkinnon suorittaneella oli myös oikeus aloittaa varsinaiseen jatkotutkintoon tähtäävät opinnot. Muista yliopistoista sai maksutta oikeuden erillisopintoihin joko sivuaineita tai tutkinnon täydentämistä varten. Sivistyksen hintana oli ylioppilaskunnan vuosittainen jäsenmaksu. Hyöty pohdintaanYhteiskunnan muuttuessa ja opiskelijamäärien samalla kasvaessa on alettu kysyä koulutuksen hinta-hyötysuhdetta. Mitä opintoja ja kenelle verovaroilla kustannetaan?Ensi vuodesta alkaen kahteen yliopistoon tai koulutusohjelmaan hyväksytty opiskelija voi samana vuonna aloittaa vain yhden tutkinnon suorittamisen. Esitetty on myös, että yksi opiskelija saisi ilmaiseksi suorittaa vain yhden perustutkinnon. Yliopistot ovat myös alkaneet rajoittaa erillisopinto-oikeuden antamista muiden opinahjojen opiskelijoille. Jonkun on maksettava: joko kotiyliopiston tai opiskelijan itsensä. Myös tutkinnon täydentäminen valmistumisen jälkeen on ainakin Helsingin yliopistossa jo maksullista. Täydentäviin opintoihin vaaditaan myös asianomaisen laitoksen suostumus. Muodollisesti maksua ei peritä itse opinnoista, vaan muutaman sadan markan suuruiset kurssimaksut kattavat opintoihin liittyvät hallintokulut. Hinta on sama kuin avoimessa yliopistossa, jonka tarjontaa on jatkuvasti lisätty. Varsinaisen jatko-opinto-oikeuden myöntäminen on sekin nykyään yliopiston itsensä vallassa, eli opiskelijoilta voidaan edellyttää riittävää menestystä aiemmissa opinnoissaan. Suurin muutos olisi ehkä nyt ehdotettu opinto-oikeuden ajallinen rajoittaminen. Vielä 80-luvulla esimerkiksi tuleville valtiotieteilijöille tehtiin tiedekunnan taholta selväksi, ettei nopea valmistuminen ole mikään tavoite, koska työpaikan saa vain työkokemuksella. Vaikka viiden vuoden määräajan ylittäjille luvataan ymmärrystä myös jatkossa, joutuisi hidasta valmistumistaan ainakin selittämään muuallakin kuin kuppilassa ja sukujuhlissa. Kannattaa kuitenkin muistaa, etteivät rajoitukset ja maksut itse asiassa koske sivistystä, vaan suoritusmerkintöjä. Uudenkin yliopistolain mukaan opetus on julkista, eli pienryhmätyöskentelyä lukuunottamatta sitä voi kuunnella kuka tahansa. Sivistystä ei kuitenkaan voi tenttiä, eikä siitä jää merkintöjä työnantajalle näytettäväksi. Työryhmä rajaisi opiskeluoikeuden viiteen vuoteenYliopisto-opiskelijoille pitäisi opetusministeriön työryhmän mielestä myöntää opiskeluoikeus pääsääntöisesti vain viideksi vuodeksi.Opiskelijat voisivat kuitenkin erityisten syiden perusteella pyytää jatkoa opintoaikaansa. Kunkin opiskelijan tilanteesta neuvoteltaisiin omassa laitoksessa. Määräaikaan laskettaisiin vain ne lukuvuodet, jolloin opiskelija on kirjoittautunut läsnäolevaksi yliopistoon. Professori Arto Mustajoen johtaman työryhmän mukaan valtion olisi myös turvattava yliopistoille riittävä perusrahoitus, jotta ne kykenisivät järjestämään opinnot kunnolla ja huolehtimaan opiskelijoiden yksilöllisestä ohjauksesta. Myös opintoraha olisi työryhmän mielestä nostettava vähitellen toimeentulotuen suuruiseksi, jotta opiskelijoiden työssäkäynti vähenisi. Mustajoki: Tavoitteena joustavuusMustajoen itsensä mukaan opinto-oikeuden ei ole tarkoitus katketa automaattisesti viiteen vuoteen.- Ideana on mahdollisimman joustava järjestely, hän painottaa. - Eihän minkään laitoksen intressissä ole kenenkään opintojen keskeyttäminen. Mustajoen työryhmä luovutti mietintönsä opetusministeri Olli-Pekka Heinoselle (kok) keskiviikkona. Työryhmän tehtävänä oli pohtia keinoja, joilla yliopisto-opiskelua voitaisiin vauhdittaa. Hallituksen tavoitteena on vuodesta 1995 asti ollut, että kolme neljäsosaa opiskelijoista selviäisi yliopistosta viidessä vuodessa. Alasta riippuen viiden vuoden tahtia noudattaa kuitenkin vain 20-60 prosenttia opiskelijoista. Noin joka kolmannen opiskelijan opinnot ovat kesken vielä kymmenen vuoden jälkeen. SYL vastustaa jyrkästi viiden vuoden rajaaSuomen ylioppilaskuntien liitto SYL vastustaa jyrkästi yliopistojen opinto-oikeuden rajaamista viiteen vuoteen.Pääsihteeri Petteri Orpon mukaan ensimmäinen pelko on, että rajoitus tulee voimaan ilman samalla ehdotettua opintotuen korotusta ja opetukseen suunnattujen voimavarojen lisäystä. Viime vuosien opintotukikeskustelujen perusteella Orpo pitää vaikeana uskoa, että valtiovarainministeriö taipuisi opintorahan nostamiseen toimeentulotuen tasolle. SYL katsoo suunnitelman rikkovan perinteisen akateemisen vapauden lisäksi myös uutta yliopistolakia, jonka mukaan yliopistoilla on itsehallinto ja opetuksen tulee olla vapaata. Orpo muistuttaa, että hallitus on tehokkuuden lisäksi asettanut yliopistojen tavoitteeksi myös sivistystehtävän ja joustavat opiskelumahdollisuudet. Hänen mielestään professori Mustajoen työryhmän esitys ei sovi myöskään elinikäisen oppimisen periaatteisiin.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE