Euroopan sairas mies ontuu vaaleihin



Euroopan sairaaksi mieheksi arvioitu Saksa on maksanut 3000 miljardia markkaa yhdentymisestä, mutta on yhä kansakuntana henkisesti jakautunut kahtia. Saksan uudessa pääkaupungissa Berliinissä aistii kaupungin arjesta, että muuri on yhä pystyssä ihmisten mielissä, käyttäytymisessä, makutottumuksissa ja arkipäivän tavoissa.


Liittopäivävaaleihin valmistuvan Saksan imago on muuttunut voimien päivistä; talousjättiläinen on pahasti velkaantunut, budjetti on alijäämäinen ja nykyisin jopa poliittiseksi kääpiöksi arvioitu kansakunta suhtautuu nyreästi Euroopan unionin maksuihin.

Saksan henkistä ja poliittista ilmapiiriä leimaa oman liittopresidentin analyysin mukaan pysähtyneisyys, itsekkyys ja dynamiikan puute. Maan talouskehitystä kahlitaan monin mutkaisin säädöksin, saksalainen "Bill Gates" olisi mahdoton.

Saksa ei voi eikä ole halukas toimimaan suurten eurooppalaisten hankkeiden maksumiehenä. Keskustelu nettomaksajan osasta muuttunee äänekkäämmäksi lähikuukausina.

Suomen Saksan suurlähettilään Arto Mansalan mukaan ongelmat on analysoitu, mutta poliitikot eivät pysty tekemään päätöksiä. Tästä syystä vajaan parin viikon kuluttua pidettävät vaalit eivät välttämättä tuo selvää muutosta.

Vaaleissa on kyse kahdesta tärkeästä asiasta. Ensinnäkin jatkaako liittokansleri Helmut Kohl virassaan vai ei, ja siitä, että liittoneuvoston enemmistö säilyy oppositiolla. Jos Kohl jatkaa ja nykyinen koalitio pysyy vallassa, suuria uudistuksia on turha odotella. Nykyistä laajapohjaisempi hallituskoalitio, joka oikeastaan onkin mahdottomuus, taas antaisi kasvualustaa arveluttaville ääriliikkeille.

"Kohl on menneisyyden kansleri"

Kohl haluaisi kernaasti olla ensimmäinen liittokansleri, joka palaa Berliiniin, "Saksan historian hautausmaalle", ja löisi vielä Konrad Adenauerin ja Otto von Bismarckin virassaoloennätykset. Haastaja SPD:n Gerhard Schröderin huikea kansansuosio saa kuitenkin Kohlin näyttämään väsyneeltä vanhalta mieheltä, joka edustaa vain menneisyyttä.

Kyseessä ovat Kohlin viidennet liittopäivävaalit. Kristillisdemokraattisen unionin CDU:n johdossa hän on ollut 25 vuotta. Nykyinen hallituskoalitio astui valtaan vuonna 1982. Sen hallituskauden alussa työttömyys oli kaksi miljoonaa. Nyt työttömiä on 4,1 miljoonaa ja sama työministeri jatkaa virassaan.

Mansalan mukaan Saksa etsii yhä identiteettiään yhdistyneenä kansakuntana. Ylimenokausi jatkuu, vaikka Berliinin muuri murtui 1989. Talousihmeen yhdistymisprosessin arvioitiin ensin kestävän noin kuutisen vuotta, sitten kymmenen. Nyt uskotaan, että vasta täysin uusi sukupolvi saa syvällisen muutoksen aikaan.

Hyvinvointivaltio tiensä päässä

Myös Saksa on hyvinvointivaltiona tiensä päässä. Sen päättäjiä väijyy uudistussuma, joka ei tunnu liikkuvan. Maassa kaivataan verouudistusta, eläkeuudistusta, sairaskassauudistusta ja ratkaisua eläkeläisten kasvuräjähdyksen tuomiin seuraamuksiin. Uudistusyritykset ovat kariutuneet jäykkään poliittisen järjestelmään: liittoneuvostolla ei ole enää enemmistöä.

Tähän ongelmaan vaalit eivät tuo ratkaisua, sillä 27. syyskuuta valitaan siis liittopäivät eli parlamentti.

Liittoneuvosto on Saksan historian ja liittoutuneiden, etenkin brittien sanelun jäänne. Federalistinen järjestelmä on lähes koskematon pyhäinjäännös, joka kahlitsee käytännössä monien asioiden kehittymistä.

Ossit vaativat tasa-arvoa

Suomelle Saksa on eittämättä tärkein EU-maa. Jos Saksassa järjestettäisiin nyt kansanäänestys Euroopan unionin jäsenyydestä, muutoskitkasta kärsivät itä-saksalaiset äänestäisivät vastaan. Heidän elämänsä piti rakentua uudelle pohjalle vapauden ja vahvan D-markan turvin.

Nyt "ossit" eivät enää puhu vapaudesta, vaan tasa-arvosta. Seuraavaa liittopresidenttiä etsitäänkin tasa-arvon nimessä uusista itäisistä osavaltioista, mutta itäpuolen valtapuolueen PDS:n riveissä ei ole valovoimaisia nousijoita.

PDS:n, entisten kommunistien, suosio on Berliinissä 46 prosenttia, valtakunnallisesti noin 19 prosenttia.

Saksassa ei ole yhtenäistä äärioikeistolaista liikettä, mutta 13 prosentilla saksalaisista on tutkimusten mukaan äärioikeistolainen maailmankatsomus.

Itäisten osavaltioiden tuottavuus on yhdentymisen jälkeen noussut peräti 68 prosenttia. Tästä on seurannut työttömyyttä, kun Opeleita valmistamaan ei tarvita kuin murto-osa siitä joukosta, joka samassa tehtaassa ennen nikkaroi Wartburgeja ja Trabeja.

Viime vuonna tuottavuuden nousu taittui, mutta pienet ja keskisuuret yritykset jatkavat nousuaan. Itäisissä osissa perustetaan valtavasti uusia yrityksiä. Jokaisen puoleen vaaliteemana on eri sanoin ilmaistuna "idän rakentaminen". Idän talousnousu nähdään edellytyksenä lännen kasvulle.

Vaativa markkina-alue suomalaisille

Suomalaisilla olisi nykyistä suurempi jalansija Saksan markkinoilla, jos pienten ja keskisuurten yritysten markkinointi tehostuisi. Berliinissä toimivan vientikeskuksen johtaja, kaupallinen sihteeri Jarmo Lindell sanoo, että kuluneiden viiden vuoden aikana pk-yritykset ovat oppineet jonkin verran verkottumaan. Myös yritykset, joilla on välillistä vientiä alihankkijoina, mutta oma markkinaosaaminen on olematonta.

Lindell korostaa että Saksa on vaativa ja kompleksinen markkina-alue. Siellä vallitsee vielä pitkään myös kaksi bisneskulttuuria. Markkinointi vaatii aina alueellista segmentointia eli läpilyönti esimerkiksi Hampurissa ei takaa asiakkaita vielä missään muualla Saksassa.

Suomalaisilla on hyvä maine kauppaneuvottelijoina, mutta ongelmana on, ettei Suomea, suomalaista osaamista ja suomalaisia tuotteita juuri tunneta.

MARGIT HARA
Berliini
18.9.1998


TALOUS -SIVULLE