Asiantuntija: Venäjä käyttänyt väärin IMF:n rahoja

Liikanen arvosteli Venäjän yksityistämispolitiikkaa


EU-komissaari Erkki Liikanen arvosteli Venäjällä toteutettua yksityistämispolitiikkaa Tampereella lauantaina.

- En ymmärrä, mitä se semmoinen yksityistäminen on, jossa firman johtaja ostaa firman itselleen firman rahoilla, Liikanen hämmästeli ammattijärjestöjen yhteistoiminnan satavuotisjuhlassa.

Liikasen arvion mukaan kommunistien vallan päätyttyä Venäjällä toistui vuoden 1917 kumous kääntäen. Se oli hyppy tuntemattomaan ilman siirtymäaikaa.
- Haluttiin purkaa valtiojohtoisuus, mutta ei luotu yhteiskuntaa, hän analysoi.

Liikanen pohti puheessaan markkinatalouden ja markkinoiden merkitystä. Hän muistutti eurooppalaisen yhteiskuntamallin perustuvan markkinatalouteen, mutta ei markkinayhteiskuntaan.

EU-komissaari korosti, että vakaat poliittiset ja oikeudelliset instituutiot sekä vahvat kansalaisjärjestöt ovat toimivan yhteiskunnan perusta, jota myös terve markkinatalous tarvitsee.
- Ilman niitä, ilman solidaarisuutta markkinatalous muuttuu ryöstötaloudeksi, jossa hallitsevat vain raha ja väkivalta.

- Valtiokeskeisyys vähenee, kun säännöstelyä puretaan, mutta oikeusvaltion perusta ei saa horjua eikä yhteiskunta murtua. Terveen markkinatalouden pohjana on kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteiskunta, Liikanen linjasi.

Venäjä yksityisti nopeasti

Liikanen totesi, että Venäjä yksityisti esimerkiksi energiantuotannon ja alkoholimonopolin nopeammin kuin yksikään eurooppalainen markkinatalousmaa.
Liikanen muistutti, että Euroopan markkinataloudet - myös Suomi - ovat vaatineet itselleen energia- ja alkoholialoilla pitkiä siirtymäkausia, ja eteneminen kohtuullista liberalismia kohti on ollut hidasta.

Venäjän nykyisessä tilanteessa on Liikasen arvion mukaan paljon yhteistä sadan vuoden takaisen tilanteen kanssa. Tuolloinkin rikkaat venäläiset matkustivat ulkomaille ja veivät rahansa mukanaan.

Liikasen mukaan Venäjän kriisi on opettanut, että tarvitaan toimintakykyinen yhteiskunta, joka kerää verot, huolehtii sosiaaliturvasta sekä takaa kansalaisten oikeudet ja turvallisuuden.
- Kaikki tämä on rakennettava pala palalta. Se ei käy nopeasti, Liikanen arvioi.

- Euroopan unioni on osaltaan tukemassa kehitystä, sillä niin Venäjällä kuin jäsenyyttä hakeneissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa unionin avustuksia suunnataan vahvasti myös yhteiskunnallisten instituutioiden rakentamiseen, komissaari lupasi.

EU-hakemukset tukevat kansalaisyhteiskuntaa

Liikanen kytki EU:n laajenemisen yhteisen eurooppalaisen arvopohjan muodostumiseen. EU:n jäsenyyttä on hakenut kaikkiaan kymmenen Keski- ja Itä-Euroopan maata.

Liikasen mukaan unioniin liittymisessä ei ole kyse pelkästään taloudellisista eduista eikä yhteisen lainsäädännön noudattamisesta, vaan myös yhteisten arvojen hyväksymisestä.

Jäsenyyden perusedellytyksiä ovat yhteiset arvot, moniarvoinen demokratia, ihmisoikeuksien kunnioitus, oikeusvaltion periaate ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

- Tullakseen takaisin eurooppalaisen perheen jäseniksi hakijamaiden täytyy rakentaa uudelleen sekä poliittinen, hallinnollinen ja oikeudellinen järjestelmä että kansalaisyhteiskunnan edellytykset.

Liikasen mukaan kansalaisyhteiskunnan ja poliittisten instituutioiden rakentaminen Itä- ja Keski-Euroopan maissa olisi paljon vaikeampaa ilman horisontissa häämöttävää EU:n jäsenyyttä ja EU:n aktiivista tukea.

- Taloudellisten vaikeu ksien kintereillä vaanivat houkutukset autoritaarisesta hallinnosta ja aggressiivisesta nationalismista, komissaari varoitti.

Asiantuntija: Venäjä käyttänyt väärin IMF:n rahoja

Venäläisen talousasiantuntijan mukaan Venäjällä on väärinkäytetty tai varastettu Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n lainarahoja useiden miljardien dollarien arvosta.

Tilintarkastajien päällikkönä työskentelevä Venjamin Sokolov kertoi väärinkäytöksistä sunnuntaina Britannian yleisradioyhtiön BBC:n tv-haastattelussa. Sokolov vetosi ohjelmassa epäsuorasti länteen, jotta nämä eivät antaisi Venäjälle rahaa kunnes maassa saadaan käyttöön parempi valvontamenetelmä.

Paljastus tuli Venäjän kannalta huonoon aikaan. IMF:n edustaja sanoi jo tämän kuun alussa, että rahasto harkitsee seuraavan lainaerän maksamista vasta lokakuussa, tai vieläkin myöhemmin.

STT-IA
20.9.1998

Kuva: Euroopan komission kotisivu.

POLITIIKKA -SIVULLE