Viikonlopun politiikkaa lyhyesti

Lipponen uskoo Ruotsin tuloon EMU:un

Pääministeri Paavo Lipponen (SDP) uskoo, että Ruotsi tulee mukaan talous- ja rahaliitto EMU:un enemmin tai myöhemmin riippumatta valtiopäivävaalien tuloksesta. Lipponen sanoi Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina, että Ruotsissa ei joko ole haluttu tai saatu tilaisuutta keskustella EMU:sta.

Lipposen mielestä Ruotsi on käynyt läpi eräänlaisen talouskriisin, jonka vaikutukset näkyvät nyt. Aiemmasta poiketen myös Ruotsin sosiaalidemokraattien sisällä on poliittisia erimielisyyksiä lähinnä EU- ja EMU-jäsenyydestä.

Lipponen ei nähnyt Suomen ja Ruotsin suhteiden kannalta oleellista eroa sillä, onko Ruotsin pääministerinä sosiaalidemokraattien Göran Persson vai kokoomuksen Carl Bildt. Hän arvioi, että kokoomus on ollut enemmän kiinnostunut NATO-jäsenyydestä, mutta piti Bildtin lausuntoja maltillisina.

Lipponen ei odota suuria muutoksia myöskään viikon kuluttua pidettävistä Saksan vaaleista. Hän arvioi Saksan politiikan jatkuvan ennallaan voittajasta riippumatta.

Kuntaliitto: Kuntia yhteen "talouskunniksi"

Kuntaliiton toimitusjohtaja Jussi-Pekka Alanen ehdottaa uutta mallia kuntien yhteistoiminnan lisäksi. Suoranaisten kuntaliitosten sijaan Alanen ehdottaa "talouskuntien" perustamista, joissa kunnat yhdistäisivät rahansa ja päätöksentekonsa.

Samalla säilyisivät kuitenkin "asukaskunnat", jotta asukkailla olisi mahdollisuus vaikuttaa juuri lähiympäristön palveluihin ja ympäristöön.
- Voimavarat lähipalveluihin saadaan yhteisestä budjetista, mutta paikallinen lautakunta tai valtuusto vastaa niiden käytöstä, Alanen kuvaili Kontiolahden kunnan 125-vuotisjuhlassa sunnuntaina.

Alanen määritteli mallin pehmennetyksi kuntaliitokseksi, ratkaisuksi, jossa voimavarat kootaan mutta identiteetti ja entiset vaikuttamiskanavat säilyvät. Alasen mukaan malli on tarpeen, koska kuntaliitoshankkeet ovat olleet vastatuulessa kansalaisten vastustuksen takia.

Sund: Koulutusvakuutus toteutettava

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Ralf Sund vaatii koulutusvakuutuksesta annettujen lupausten täyttämistä. Helsingin piirin kokouksessa Sund piti hämmästyttävänä sitä, kuinka laimeasti ammattiyhdistysliike on perännyt tehtyjen sopimusten täyttämistä.

- Se, että koulutusvakuutus jää täysin torsoksi on vakava rike tehtyjen sopimusten henkeä vastaan, Sund sanoi sunnuntaina.

Sund kehotti ay-liikettä ryhdistäytymään, lopettamaan velttoilun ja lupasi Vasemmistoliiton avun talkoisiin.

Hänen mukaansa koulutusvakuutuksen puutteellinen toteuttaminen on romuttamassa Lipposen hallituksen hyvää mainetta luotettavana sopimuskumppanina.

Perho patistaa kuntia yhteistyöhön

Kokoomuksen puoluesihteeri Maija Perho (kok) patistaa kuntia miettimään terveyspalveluidensa järjestelyjä. Perho totesi lauantaina Helsingissä, että joidenkin kuntien terveydenhuoltoon kuluu rahaa kaksinverroin toisia enemmän. Asukkaiden ikärakenne tai palveluiden laatu ei Perhon mielestä selitä eroa kokonaan, vaan syitä täytyy hakea toimintatavoista.

- Yhä useammin onkin kysytty, missä määrin yksittäinen kunta pystyy tietotaitonsa ja neuvotteluvoimansa perusteella järjestämään väestönsä terveydenhuollon järkevästi ja tehokkaasti, painotti Perho.

Hän muistutti, että valtionvelan hoito pitää julkisen talouden jatkossakin tiukalla. Nykyiset voimavarat voidaan kuitenkin hänen mukaansa saada riittämään, kun karsitaan päällekkäisyyttä ja lisätään yhteistyötä muiden kuntien, yksityissektorin ja järjestöjen kanssa. Perho on eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kankaanniemi vaatii Sundqvist-sopimuksen purkamista

Hallituksen on purettava ex-pankinjohtaja Ulf Sundqvistin vahingonkorvausten sovittelu, vaatii kristillisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi.
- Jos hallitus ei siihen pysty, on sillä raskas vastuu kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun puutteesta, Kankaanniemi moitti puhuessaan Petäjävedellä kristillisen liiton syystapahtumassa.

Hän muistutti perustuslakivaliokunnan todenneen, ettei ministeri Arja Alhon (SDP) toimintaa voi pidä yleistä oikeustajua vastaavana eikä hyväksyttävänä. Kankaanniemi laati viime vuonna eduskunnalle jätetyn muistutuksen Alhon toiminnasta, jonka allekirjoitti myös kymmenen muuta kansanedustajaa.

Kääriäinen toivottaa menestystä SAK:n ja MTK:n yhteistyölle

Keskustan varapuheenjohtaja Seppo Kääriäinen pitää SAK:n ja MTK:n yhteistyökaavailuja myönteisenä asiana. Kääriäisen mielestä palkansaajilla ja tuottajilla on pitkälti yhteneväiset edut.

Molempien intressissä on, että maaseutu säilyy asuttuna eikä maataloustuotantoa ajeta minimiin, sillä tällä olisi ikäviä vaikutuksia teollisuuden, kaupan ja jakelun alalla, Kääriäinen sanoi Jyväskylässä pitämässään puheessa.

Molempien osapuolien pitäisi sitoutua uudistuksiin jotka parantavat työllisyyttä, estävät perusturvan alasajon ja nostavat aluepolitiikan uudelleen kunniaan, Kääriäinen neuvoi.

Kääriäinen muistutti, ettei yhteistyö silti ole mikään merkki hallituspohjasta vaalien jälkeen.
- Etujärjestöt eivät tee hallituspohjaa eivätkä ohjelmaa. Hallituspohja ja -politiikka ratkeavat yksinomaan vaalituloksen perusteella.

Samalla Kääriäinen toivotti SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalaiselle voimia ylipuhua keskusjärjestön kaikki joukot tukemaan hanketta.

Kekkonen: Pienituloisten veroale korvaa kansalaispalkan

Pienituloisille suunnatut vero- ja sosiaaliturvamaksualennukset ovat toimiva vaihtoehto keskustan työreformille ja vihreiden ajamalle kansalaispalkalle, esittää SDP:n varapuheenjohtaja Antero Kekkonen.

- Sellaisella ratkaisuilla kunnioitettaisiin työtä ja työstä lähteviä arvoja, Kekkonen sanoi Helsingissä ja arvioi, ettei kumpikaan tarjottu vaihtoehto ole saanut kannatusta palkansaajien keskuudessa.

Kekkonen arveli, että sekä työreformi että kansalaispalkka pysyvät silti keskustelussa mukana vaalien alla, ehkä hallitusneuvotteluihin asti.

Lundh: Täystyöllisyys toteutettavissa

SAK:laisen Metallityöväen liiton puheenjohtaja Per-Erik Lundh (SDP) vaatii tulevaan hallitusohjelmaan päätöksiä lisäydinvoimasta, teollisuuden osuuden nostamisesta ja nykyisen kolmikantasopimusjärjestelmän jatkamisesta.

Nämä eväät takaisivat täystyöllisyyden ja Suomen paluun hyvinvointiyhteiskunnan kärkimaaksi, Lundh totesi Pelkosenniemellä lauantaina.
- Jotta teollisuuden osuus saataisiin nousemaan 40 prosenttiin BKT:stä, valtioyhtiöiden myynnistä saatavat tulot olisi ohjattava uusteollistamiseen. Myös tuote- ja teknologiapanoksia olisi lisättävä.

Energian saanti kilpailukykyiseen hintaan ja toisaalta Kioton sopimuksen velvoitteet edellyttävät Lundhin mukaan ydinvoiman lisärakentamista. Hän esittää ydin- ja vesivoiman tuotannon kaksinkertaistamista nykyisestä, jolloin Suomi olisi energiatuotannossa omavarainen.

Lundh patistaa vahvistamaan työmarkkinoiden ja hallituksen kolmikantasopimuksen jatkumisen. Tämä turvaisi reaaliansiot ja pitäisi inflaation kurissa.

Huttu-Juntunen uusisi työsuojelulainsäädännön

Seuraavan hallituksen olisi perattava koko työsuojelulainsäädäntö, esittää sosiaali- ja terveysministeri Terttu Huttu-Juntunen (vasl). Kiireisimmin olisi ajanmukaistettava työturvallisuuslaki.

Uusia työsuojeluongelmia on noussut esiin erityisesti kasvavalla palvelusektorilla.
- Loppuunpalaminen, kiire, henkinen pahoinvointi ja työyhteisöongelmat saavat uusia muotoja ja aiheuttavat kasvavia kustannuksia, ministeri huomautti Vasemmistoliiton työsuojeluseminaarissa Helsingissä lauantaina.

Työsuojeluhallinto ja -viranomaiset tarvitsisivat nyt riittävän järeän ja modernin välineistön, jolla puuttua uudentyyppisiin ongelmatilanteisiin. Uudistukset kuitenkin edellyttävät työmarkkinaosapuolilta joustavaa ja ennakkoluulotonta yhteistyötä, Huttu-Juntunen katsoi.

Hän muistutti, että 1990-luvulla parantuneet työsuojelun tunnusluvut selittyvät paitsi olojen todellisella kohenemisella myös sillä, että irtisanomis- ja saneerausuhkien oloissa ongelmista ei ole uskallettu puhua.

Uosukainen ei usko suosituksiin vaalirahoituksessa

Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen (kok) ei usko pelkkiin suosituksiin vaalirahoituksen julkisuusasiassa. Uosukainen sanoo Etelä-Suomen Sanomissa ja Satakunnan Kansassa, että eduskunta sortuisi populismiin, jos se suosittelisi vapaaehtoista avoimuutta jo ensi eduskuntavaaleissa.

Uosukainen pitää riittävänä menettelyä, jolla vaalirahoituksen avoimuutta viedään nyt eteenpäin. Puhemies toivoo, että vaalirahoituksesta tulee julkista tietoa vuoden 2000 presidentinvaaleissa.

Koonnut: IA
20.9.1998

POLITIIKKA -SIVULLE