Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Niinistö Italiaan EDU:n ja EPP:n puheenjohtajistojen yhteiskokoukseen

Kokouksen asialistan tärkeimpänä kohtana on kysymys Euroopan keskusta-oikeistolaisten puolueiden järjestäytymisestä tulevaisuudessa.

Keskustelun taustana on pyrkimys EDU:n ja EPP:n nykyistä lähempään yhteistyöhön sekä jopa mahdolliseen yhdistämiseen.

Kokoomus on jäsen sekä EDU:ssa että EPP:ssä. Suuri osa muistakin Euroopan porvaripuolueista on mukana kummassakin.

Vasemmistoliitto: Tuloerojen kaventaminen seuraavan hallituksen tavoitteeksi

Vasemmistoliitto oikaisisi tulonjakovinoumaa kiristämällä pääomatulojen ja osinkotulojen verotusta. Lisäksi seuraavan tulokierroksen palkkaratkaisu olisi mitoitettava vähintään työn tuottavuutta vastaavaksi. Edelleen tuloverotuksessa olisi jatkettava pienituloisia suosivaa veronkevennyslinjaa.

Puheenjohtaja, kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimes arvioi torstaina puoluehallituksen kokouksen jälkeen, että pääomatulojen verotuksen nostaminen 30 prosenttiin tai senkin yli ei vielä aiheuttaisi ongelmia kansantalouden toiminnalle.

Keskusta valmis perustuloneuvotteluihin

Keskustan työvaliokunta vastasi näin vihreän liiton esille pitämään ajatukseen perustulosta. Keskusta aikoo ilmoittaa oman perustulomallinsa syksyn aikana.

Keskustan työvaliokunta muistutti torstaisen kokouksensa jälkeen, että pienituloisten verojen alentaminen, työnantajan välillisten kulujen porrastaminen sekä sosiaaliturvan ja pienten työtulojen joustava yhteensovittaminen ovat välineitä, joilla voidaan helpottaa myös vähemmän koulutettujen työllistymistä.

- Se on ainoa keino vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja sitä kautta estää hyvinvointiyhteiskunnan romuttuminen, tiivisti työvaliokunta tiedotteessaan.

Vihreiden perustulomallia on kehittänyt eduskuntaryhmän puheenjohtaja Osmo Soinivaara. Hän sanoi keskiviikkona uskovansa, että ilmapiiri on kypsymässä perustulouudistukselle ja että seuraavalla vaalikaudella asian toteuttamisessa myös edettäisiin.

Soininvaaran uskoa vahvistaa se, että nykyisen toimeentulotukijärjestelmän puutteet käyvät hänen mielestään yhä ilmeisemmiksi.

Komitea pohtimaan vaalirahoituksen julkisuuden lisäämistä

Komitea on tarkoitus asettaa pikaisesti. Mahdollista on, että se voisi olla koossa jo ensi viikolla.

Oikeusministeriö laatii komitealle toimenkuvan. Oikeusministeri Jussi Järventaus (kok) ei vielä tässä vaiheessa pystynyt kertomaan tarkkaan toimenkuvasta. Pyrkimyksenä on joka tapauksessa selvittää rahoituksen etuja ja haittoja. Liioin komitean työn aikataulusta ei ole vielä tarkkaa kuvaa.

Komitea selvittää siis nimenomaan vaalien rahoitukseen liittyviä kysymyksiä. Pääministeri Paavo Lipposen (SDP) mielestä komitealle on kuitenkin varattava mahdollisuus keskustella laajemminkin puolueiden asemasta demokratiassa ja rahoituskysymyksistä.

Vaalirahoituksesta keskusteltiin vilkkaasti tiistaina eduskunnassa. Hallitus ei esittänyt vaalilain uudistamisen yhteydessä muutoksia vaalirahoituksen julkistamiseen, eikä eduskuntakaan aio niistä päättää nyt. Hallituksen esityksestä mietinnön laatinut perustuslakivaliokunta kiirehti kuitenkin lainmuutosta.

Puolensataa kiireistä esitystä tulossa vielä lähiviikkoina eduskuntaan

Kiireiset esitykset on annettava viimeistään 23. lokakuuta, jotta eduskunta pystyisi ne varmuudella käsittelemään tällä vaalikaudella. Lokakuussa on siten odotettavissa melkoinen lakisuma.

Kaikkia runsasta 130:tä esitystä hallitus ei välttämättä ehdi antaa. On myös hyvin todennäköistä, että monet esitykset ehtivät raueta ennen kuin ne ehditään käsitellä eduskunnassa.

Aikatauluongelmaa lisää myös se, että monet esitykset käyvät eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Tunnetusti tämä valiokunta on jo nyt täystyöllistetty.

Ministeri Jouko Skinnari (SDP) ilmoitti iltakoulussa lisäyksenä lakiesityslistaan esityksen urheilijoiden verotuksen yhdenmukaistamisesta. Taustalla tässä on se, että eri puolilla maata mm. urheilijoiden stipendejä kohdellaan eri tavoin verotuksellisesti.

Iltakoulussa sovittiin myös, että sisäministeriö antaa esityksen arpajaislaista. Alunperin tämä esitys oli tuotu listalle ehdollisena. Tarkoituksena on, että laki kattaisi kaiken peli- ja arpajaistoiminnan sekä siihen liittyvän uuden tekniikan.

Työministeri Liisa Jaakonsaari (SDP) kertoi, että työministeriön tavoitteena on tuoda vielä hallituksen käsittelyyn esitys työsopimuslain muuttamisesta. Esitystä pohtivan minityöryhmän työn määräaikaa menee umpeen syyskuun lopussa.

Esitysten suuresta lukumäärästä huolimatta mitään asiakokonaisuuksiltaan suuria esityksiä ei ole enää tulossa nykyeduskunnan käsittelyyn.

Rakennuslain käsittely alkoi eduskunnassa sopuisasti

Rantarakentamisesta oppositio kuitenkin haluaa vielä keskustella. Vanhasen mielestä rantarakentamisen käytännössä totaalinen kaavoituspakko on liian raskas. Vanhanen mainitsi epäkohtana myös sen, että rakennusluvan epäämisestä ei saa korvausta kaavoittamalla Natura-alueen rannalla.

Ympäristöministeri Pekka Haavisto (vihr) torjui "sellaisen filosofian", että poikkeusluvan epäämisestä alettaisiin maksaa korvausta. Uusi laki tulee sääntelemään suurten yli 2 000 neliön market-myymälöiden sijoittumista.

Vastaisuudessa marketit on merkittävä kaavoihin eikä niitä voida enää rakentaa poikkeusluvilla, kuten vielä nykyisin on mahdollista. Tältä osin uusi laki on tarkoitus saattaa voimaan heti, kun se on eduskunnassa hyväksytty. Muutoin tavoitteena on uudistuksen toteutuminen vuoden 2000 alusta.

Suvi Linden (kok) epäili market-pykälän aikaisemman voimaantulon järkevyyttä. Haavisto vastasi, että niin on tehtävä, jos halutaan vaikuttaa suunnitteilla olevien noin 50:n marketin sijoittumiseen.

Lainmuutoksen ehkä kauaskantoisin muutos on kuntien päätösvallan lisääntyminen kaavoituksessa. Kaavoja ei tarvitse enää alistaa ympäristöministeriön hyväksyttäväksi. Lailla pyritään myös parantamaan kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa kaavojen sisältöön.

Korhonen: Hälytyskellot soimaan energiapelissä

Korhosen mukaan energiapelissä pitäisi hälytyskellojen soida. Käynnissä olevan sähkömarkkinabisneksen hinnan maksavat kuluttajat.
- Kuntien pitäisi nähdä metsä puilta. Kunnat, jotka myyvät osuuksiaan sähköyhtiöistä maksattavat kaupan hinnan korkeampana sähkön hintana korkoineen samoilla kuntalaisilla, Korhonen sanoo.

Hänen mukaansa pelissä pärjäävät ainoastaan ne, joille omistus on siirtymässä.
- Nyt jaossa ei ole pikavoittoja, vaan huomattavasti korkeampaa sähkönhintaa, jos yhtiöiden omistuspohja kapenee.

Martti Korhonen mielestä hallituksen olisi aktivoiduttava nopeasti hoitamaan energiantuotannon kuntoon.
- Nyt käytävä energiapeli, jossa kukaan ei välitä tuotannosta vaan panostetaan ostamaan ja jakamaan markkinoita, koituu hyvin lyhyellä aikavälillä kestämättömäksi tieksi, hän uskoo.

Backman: Harkinnanvaraiset avustukset 50 kunnalle

Backman kertoi Iisalmen Sanomien haastattelussa päätyneensä ratkaisuun, jossa "pienelle kuntajoukolla annetaan kunnon avustus" sen sijaan, että jokaiselle yritettäisiin nipistää potista jotakin. Backmanin mukaan ratkaisu voi olla monelle kunnalle kipeä.

- On pakko tehdä rankkoja valintoja, mutta tarkoitus on nimenomaan auttaa kuntia, jotka ovat joutuneet tilapäisiin vaikeuksiin.

Aikaisemmista vuosista poiketen hakujonoon on tullut mukaan isoja kaupunkeja. Backmanin kaavailujen mukaan joukko kuntia saisi 1-2 miljoonaa ja pienempi joukko 5-10 miljoonaa markkaa.

Backman aikoo saada avustuskuntien listan valmiiksi noin kuukauden päästä. Valtioneuvosto päättänee jaosta ilmeisesti marraskuun alussa.

Koonnut: IA
17.9.1998