 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Heinonen ei tahdo tutkimusta ammattikorkeakouluihin
Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen (kok) ei halua ammattikorkeakoulujen ryhtyvän tutkimustoimintaan.- Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen profiilit tutkimuksen alalla on säilytettävä selkeinä, hän sanoi maanantaina Harjavallassa Satakunnan ammattikorkeakoulun järjestämässä seminaarissa. - Tämän vuoksi tutkimus ja siihen perustuva korkein opetus tulevat olemaan yliopistojen tehtävänä, jota ei tulla laajentamaan ammattikorkeakouluihin. Ministeri itse on jatkuvasti korostanut mahdollisimman selvää jakoa kahden erilaisen ja erillisen korkeakoululajin välillä. Kentällä ja ehkä myös virkamieskunnassa mielipiteet ammattikorkeakoulujen mahdollisesta tutkimustoiminnasta ja jatkotutkinnoista sekä niiden suhteesta yliopistoihin lyövät kuitenkin yhä pahasti ristiin. Myös Heinoselle maanantaiksi valmisteltu puheteksti oli aivan vastakkaisella kannalla kuin ministeri itse puheessaan. - Vahva tutkimus- ja kehitystyöpanos kuuluu ilman muuta myös ammattikorkeakoulun toimenkuvaan, sanottiin ministeriöstä julkisuuteen lipsahtaneessa tekstissä. - Ammattikorkeakoulu-uudistuksen alkuvaiheessahan tässä kysymyksessä jouduttiin monenlaisten epäluulojen takia toimimaan vähän niin kuin sordiino päällä, mutta nyt on aika katsoa asiaa ennakkoluulottomasti, hehkutti varjopuhe. Lisensiaatintutkinnosta luovuttava?Samalla kun ammattikorkeakouluihin kaavaillaan jatkotutkintoja, ollaan ministeriössä valmiita muokkaamaan myös yliopistojen jatkotutkintojärjestelmää.Jos lisensiaatintutkinnosta luovuttaisiin, akateemiset jatko-opiskelijat valmistuisivat Suomessakin suoraan tohtoreiksi samoin kuin maailmalla yleensä. Koulutusjärjestelmien yhdenmukaistamisen painetta ei kuitenkaan pidetä niin suurena, että Suomen pitäisi sen pohjalta harkita uudelleen ammattikorkeajärjestelmää. Britanniassa on päädytty muuttamaan kaikkia ammattikorkeat yliopistoiksi, mutta myös rinnakkasmallilla on kansainvälistä kannatusta. Suomessakin on toisinajattelijoita, joiden mukaan ammattikorkeakoulut voitaisiin muuttaa alemman yliopistotutkinnon suorituspaikoiksi. Amk-opintojen korvaaminen yhtenäiseksiOsa ammattikorkean käyneistä siirtyy kuitenkin aina yliopistoon. Heidän oikeusturvansa vaatii Heinosenkin mielestä parannusta. Nyt amk-tutkinnosta hyvitetään joissakin yliopistossa vain 10 opintoviikkoa, jossakin muualla taas peräti 120 opintoviikkoa.Yliopistojen toivotaan pääsevän yhdenmukaiseen käytäntöön, jossa ammattikorkeaopinnot korvaisivat 70-80 opintoviikkoa maisterintutkinnosta. Ammattikorkeakouluja ministeriö taas moittii siitä, etteivät ne taivutteluyrityksistä huolimatta ole tehostaneet työnjakoaan. Kun kaikki haluavat olla täyden palvelun tavarataloja, samaa opetusta annetaan turhan lähekkäin turhan pienissä yksiköissä eikä laatu nouse toivotuksi. Esimerkiksi Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen järkeistämistä pidetään tarpeellisena. Ja jos suomalaisten muuttoliike kohti kasvukeskuksia jatkuu nykyisellään, ammattikorkeakoulut joutuvat vielä karsimaan toimipisteidensä määrää, ennustetaan opetusministeriössä.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE