Saksan vaalien voittaja joutuu sopeutumaan maailman kriisien hidastamaan talouskasvuun


Saksan vaalikamppailun käydessä kiihkeimmillään talousoppineet yrittävät saada pääpukarit pitämään jalat maassa, sillä voittajasta riippumatta seuraavan hallituksen muistutetaan joutuvan sopeutumaan talouskasvun hidastumiseen.

Euroopan talousmahdin tulevaisuutta varjostaa muiden tavoin maailman kriisipesäkkeiden aiheuttama epävarmuus.

Vastavoimana on ensi vuoden alussa syntyvä Euroopan rahaliitto. Sen katsotaan jo tukeneen mukaan lähtevien kasvua.

Vaikka ennusteita Saksan talouskasvusta on rukattu alaspäin, molemmat pääpuolueet - pitkään vallassa olleet Helmut Kohlin johtamat kristillisdemokraatit ja yhä edelleen vaaligallupeiden kärjessä komeilevat Gerhard Schröderin johtamat sosiaalidemokraatit - ovat lupailleet veronalennuksia kertomatta kuitenkaan, miten syntyvä aukko aiotaan paikata.

Talouskasvun hidastumisella on myös suora yhteys uusien työpaikkojen syntymiseen ja sitä kautta valtion tulojen kertymiseen.

Työttömien määrä on vähentynyt hitaasti, sillä Saksan talous pääsi edellisestä notkahduksesta kasvu-uralle useita muita Euroopan maita myöhemmin. Pian sen jälkeen löivät ensimmäiset aallot Aasiasta.

Työttömyys onkin ollut vaalikamppailun ykkösaiheita. Työttömyysaste on päälle 11 prosenttia. Ilman töitä olevia kansalaisia on neljä miljoonaa. Erityisen pahoin työttömyys koettelee entistä Itä-Saksaa, mutta siihen ovat joutuneet sopeutumaan myös hyvinvointiin tottuneet länsisaksalaiset.

Taantumaan ei uskota

Vaikka maailman kriisipesäkkeet aiheuttavat epävarmuutta koko maailmassa, Saksan ja muiden läntisten teollisuusmaiden ei uskota painuvan taantumaan tai sen todennäköisyyttä pidetään edelleen pienenä, koska ne pääsevät hyötymään öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen laskusta sekä ennätysalhaisista koroista.

Deutsche Bankin tutkimuskeskuksessa Saksan talousennusteita laativa Hans-Jürgen Meltzer muistuttaa, että erityisesti Saksan rakennusteollisuuden odotetaan hyötyvän alhaisista koroista ja lisäävän kotimarkkinoiden vetoa entisestään.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin tähdentää, että riskit ovat olemassa ja niiden toteutuminen voi pudottaa uusia maita taantumaan domino-pelin tapaan. Pankin laskelmien mukaan jo 40 prosenttia maailman maista kärsii taantumasta.

Hänen mukaansa nykyisellä tiedolla todennäköisyys läntisten teollisuusmaiden taantumasta on noin 20 prosenttia.

- Saksan vienti Aasian ASEAN-maihin on jo pudonnut lähes 20 prosenttia viime vuodesta ja tästä kriisistä saatujen kokemusten mukaan myös viennin Venäjälle odotetaan supistuvan ensi vuonna noin 30 prosenttia, hän huomauttaa.

- Vaikka Venäjän osuus koko Saksan viennistä on alle 2 prosenttia, se on yksi epävarmuutta lisäävää tekijä, hän jatkaa.

Vientinäkymien heikentymisen vuoksi pankki alensi vastikään Saksan talouden kasvuennustettaan 0,5 prosenttiyksikköä 2,3 prosenttiin.

Myös monet muut ennustavat talouden kasvun hiipuvan 2-2,5 prosenttiin ensi vuonna, kun vielä alkuvuodesta kasvun arvioitiin yleisesti kiihtyvän 3 prosentin tuntumaan.

Rahaliitosta vetoapua

Melzer korostaa, että Euroopan kannalta on nyt tärkeää, miten pahoin Yhdysvallat kärsii Latinalaisen Amerikan vaikeuksista. Jos tilanne Latinalaisessa Amerikassa kärjistyy, vaikutukset heijastuvat Yhdysvaltain kautta Eurooppaan.

-Näiden maiden talous on pysynyt vaikeuksista huolimatta varsin vahvassa kasvussa. Lisäksi Yhdysvallat on perinteisesti voinut tukeutua suureen kotimarkkinaan, hän sanoi.

Melzerin mielestä yhteiseen eurorahaan siirtyvät Euroopan maat kuten Saksa voivat puolestaan odottaa hyötyvänsä rahaliitosta kumpuavista tasapainoittavista tekijöistä.

- Jo viime viikkoina on nähty, että tähän klubiin kuuluvat maat ovat olleet paremmassa asemassa kuin ulkopuolelle jättäytyneet tai jääneet, hän huomauttaa.

Melzer odottaa, että Euromaan syntyminen saa mm. sijoittajat vakuuttuneeksi siitä, että alue on hyvä ja kannattava sijoituskohde. Tämä taas lisää alueen kasvuedellytyksiä. Hänen mielestään yhteinen raha onkin paras vastaus olemassa oleviin ongelmiin.

Saksan tilastokeskuksen mukaan Saksa on maailman toiseksi suurin tavaroiden viejä ja tuoja Yhdysvaltojen jälkeen. Vuoden 1996 tietojen mukaan sen osuus maailman viennistä oli 10 ja tuonnista 8,5 prosenttia.

Saksan viime vuoden vienti oli lähes 890 miljardia D-markkaa eli noin 2 660 miljardia Suomen markkaa. Tuonti oli vastaavasti runsaat 755 miljardia D-markkaa eli hieman vaille 2 270 miljardia markkaa. Hieman yli puolet viennistä menee EU-maihin.

Tärkeimmät vientituotteet ovat autot ja auton osat. Niiden osuus on noin 17 prosenttia. Koneista tuleva osuus on noin 1 prosenttia pienempi ja kolmantena olevista kemian tuotteista saadaan kokoon runsaan 13 prosentin siivu.

STT-IA
18.9.1998

TALOUS -SIVULLE