 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Lompakon pohjalle vihreitä seteleitä
Vihreät puuhaavat vaaliteemanaan kaikille perustuloa, koska nykyinen tukijärjestelmä lukitsee heidän mukaansa työttömät työttömyyteensä ja kasvattaa sosiaalista rappiota. Soininvaaran perustulomalli edustaa kuitenkin tavanomaista tukipolitiikkaa, ja sen kannattavuus on kyseenalaista.Suomalainen sosiaali- ja työttömyysturva on viime vuosina ollut kovasti tulilinjalla. Jatkuvan talouskasvun ja hyvän työllisyyden oloihin suunniteltu työttömyysturva on rakennettu ammattiyhdistysliikkeen ehdoilla. Suurtyöttömyys on tehnyt järjestelmästä valtiolle ennenäkemättömän kalliin, eikä siitä ole apua työttömien työllistämiseen, pikemminkin päinvastoin. Parannusehdotuksia on tullut ja mennyt. Hyvässä muistissa on valtionvarainministeriön kannustinloukkuselvitys, ja heinäkuussa julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriön selvitysmiehen raportti toimeentulojärjestelmästä. Vihreät ovat tehneet asiasta vaaliteeman itselleen. Osmo Soininvaara on ollut harvinaisen sinnikäs ehdotuksineen kansalaisten perustulosta. Vastikään 16.9.1998 hän piti perustuloa käsittelevän tiedotustilaisuuden palattuaan eurooppalaisesta perustuloseminaarista Amsterdamista. Ulkomaillakin jaetaan kaikille rahaaTilaisuudessa Soininvaara mainosti muun muassa Hollannin tulevaa verouudistusta, joka on hänen mukaansa rakenteeltaan puhdas perustulomalli.Hollannissa verotuksen progressiivisuutta vähennetään, ja se korvataan antamalla kaikille vuosittainen vähennys verosta, myös niille, jotka eivät maksa ollenkaan tuloveroa. Veronpalautuksen saa joko kuukausittain tilille tai sen saa vähentää maksettavista veroista. Verovähennys on kuukautta kohti laskettuna 675 mk tai 1015 mk. Yhdysvalloissa puolestaan tuetaan matalapalkkaista työtä 40 prosentin subventiolla (Earned Income Tax Credit). Jos ansaitsee 100 dollaria, saa yhteiskunnalta tulotukea 40 dollaria. Tämä on Soininvaaran mukaan luonut valtavasti työpaikkoja vähän koulutetulle työvoimalle. Ongelmana on kuitenkin huono turva työelämän ulkopuolella oleville. Suomessa on käytössä minimitulojärjestelmä. Se sopii Soininvaaran mielestä tilapäiseksi avuksi ja pahasti syrjäytyneille, mutta ei laajaksi tulonsiirtojärjestelmäksi. Minimitulo on tarkoitettu täysin joutilaille. Työstä ei hyödy penniäkään, vaan yleensä viimeistään verotuksessa tulee tappiota. Pätkätyötä ei kannata tehdä, kun tuki meneeVuoden 1999 valtion talousarvion lähetekeskustelussa 8.9.1998 eduskunnassa pitämässään puheessa Soininvaara esitteli ajatteluaan sanoen, että nykyisessä järjestelmässä ei työttömän kannata tehdä pätkätöitä. Jos työtön saa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta, hänelle jää neljänkympin tuntipalkasta käteen vain kymppi.Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen varassa olevalle ei Soininvaaran mukaan ole mitään hyötyä pätkätöiden tekemisestä, koska toimeentulotuesta vähennetään jokainen itse ansaittu markka kokonaan. Usein pätkätyöstä koituu jopa tappiota ja työmarkkinatuen maksatus viivästyy. Soininvaara sanoo, että tämä lukitsee työttömät työttömyyteensä. Pätkätöiden tekeminen edistäisi työllistymistä. Ongelmana on, ettei työttömän niukka elämä muutu satunnaisia töitä tekemällä sen leveämmäksi. Soininvaaran mielestä nykyinen politiikka on työttömiä ja huonosti koulutettua työvoimaa syrjäyttävää. Pääsyynä nykymenon jatkumiseen hän puheessaan piti sosialidemokraattisen liikkeen kyvyttömyyttä tunnistaa itse ongelmaa ja avuttomuutta ja pelkuruutta tehdä ratkaisuja. Vihreiden ratkaisu: lisää tukea kaikilleVihreiden ratkaisu ongelmaan on nykyisen perusturvan korvaaminen "työhön kannustavalla perustulolla" eli kansalaispalkalla. Uudessa järjestelmässä omista ansiotuloista koituisi aina hyötyä työttömälle.Vihreillä kuntapäivillä huhtikuussa esitellyn perusmallin mukaan jokainen aikuinen saisi verotonta perustuloa noin 1 500 markkaa kuukaudessa. Perustulon päälle voisi ansaita verotettavia ansiotuloja. Sosiaalietuudet säilytettäisiin, mutta työttömyyskorvauksen ja toimeentulotuen ehtoja tiukennettaisiin. Soininvaaran mukaan perustulo eli "negatiivinen tulovero" tukee pieniä ansiotuloja itse hankkivia niin, että ansiotuloista jää noin puolet käteen ja puolet hupenee tuen pienenemiseen ja veroihin. Kokonaan työttömien tai työsuhteessa olevien asemaa perusturvajärjestelmä ei muuttaisi, mutta se parantaisi pätkätöiden tekijöiden ja osa-aikatyötä tekevien asemaa. Kun tulot jäävät alle tietyn rajan, yhteiskunta maksaa automaattisesti tulotukea. Tuki pienenee, kun tulot kasvavat. Suomalainen järjestelmä on Soininvaaran mukaan jo nyt lähellä tätä, mutta perustulo on suoraviivaisempi järjestelmä. Soininvaara väittää, että perustulo ei tulisi nykyjärjestelmää kalliimmaksi, koska rahaa ei jaeta joutilaille enempää kuin nykyisinkään. Päinvastoin, perustulo tulisi halvemmaksi, koska osa nykyisistä täysin vailla ansiotuloja olevista tekisi satunnaisia töitä ja hyöty lisäansioista jakautuisi yhteiskunnan ja työntekijän kesken tasan. Tympeää kritiikkiä perustuloa vastaanSoininvaaran puheessa nykyisen sosiaali- ja työttömyysturvan älyttömyyksistä on ajatusta, mutta hänen väitteensä uuden perusturvan kannattavuudesta ovat melkoisen epämääräisiä. Tarkoitaako hän valtiotaloudellista vai yhteiskunnalista kannattavuutta? Puhuuko hän pitkästä vai lyhyestä ajanjaksosta?Jos nykyjärjestelmässä työtön saa pätkätöitä, valtio lopettaa tuen maksamisen ja alkaa saada verotuloja. Jos perusturvajärjestelmässä työtön saa pätkätöitä, valtio saa samat verotulot kuin nykyjärjestelmässäkin mutta maksaa edelleen tuesta puolet. Toisin sanoen lyhyellä ajanjaksolla perustulojärjestelmä ei voi olla valtiontaloudellisesti nykyjärjestelmää edullisempi. Sen toteuttaminen vaatii valtiolta lisärahoitusta tai nykyisten tukirahojen uudelleenjakoa. Pitkällä ajanjaksolla tilanne on valtiontaloudellisesti parempi, jos oletetaan, että perustulo auttaa ihmisiä työllistymään kunnollisiin töihin. Silloin tukimenot vähenevät ja verotulot kasvavat. Kokonaan toinen kysymys on hankkeen yhteiskunnallinen kannattavuus. Sen laskemisen vaikeutena on mukaanotettavien tekijöiden valinta ja erilaisten hyötyjen tai haittojen rahallisen arvon määrittely. Tälläisiä vaikeasti arvioitavia hyötyjä voisivat olla esimerkiksi työllisyyden aiheuttama inhimillinen tyytyväisyys ja haittoja esim. valtion tukien kilpailua vääristävä vaikutus. Tukijärjestelmä on aina tukijärjestelmä, vaikka sen voissa paistaisiPohjimmiltaan perustulojärjestelmä ei mitään muuta kuin pätkätöiden ja huonopalkkaisten töiden tukijärjestelmä. Toisin sanoen perustulo merkitsee rakenteellista tukea osa-aikatyölle ja matalapalkka-aloille, kuten Soininvaarakin myöntää.Mitkä sellaisen tukipolitiikan seuraukset tulisivat olemaan? Perinteisesti ekonomistit uskovat, että terve kilpailukyky ja talouskehitys auttavat parhaiten työttömyyteen. Tukipolitiikalla luodaan helposti kannattamatonta, tehotonta ja uudistuskyvytöntä näennäistyöllisyyttä, joka pahimmillaan heikentää maan kilpailukykyä ja hidastaa talouskasvua. Selvitysmies Arajärvi vastustaa kansalaispalkkaaHeinäkuun alkupuolella julkistettiin sosiaali- ja terveysministeriön asettaman selvitysmiehen raportti toimeentulojärjestelmästä. Selvitysmies Pentti Arajärven mukaan kansalaispalkka rapauttaisi yhteiskuntamoraalia. Kansalaisten on itse vastattava toimeentulostaan.Yhteiskunta voi Arajärven mielestä huolehtia täysi-ikäisistä kansalaisista vain sairauden, työkyvyttömyyden, työttömyyden, vanhuuden, koulutuksen tai vastaavan hyväksyttävän syyn takia. Arajärvi esitti toimeentuloturvaa ja Kansaneläkelaitosta koskevien säännösten kokoamista nykyistä harvemmiksi laeiksi. Tukia ei sinänsä tarvitsisi muutella, mutta tukimuodosta toiseen siirtymistä voisi helpottaa. Neljän Suuren KoalitioSoininvaara kuitenkin uskoo, että nykyjärjestelmän puutteet käyvät yhä ilmeisimmiksi. Talouden nousukausi on menossa, mutta vaikeasti työllistettävät pysyvät työttöminä ja sosiaalinen rappio kasvaa.Vihreiden kesäkokouksessa 11. elokuuta Soininvaara toivoi muiden asiasta kiinnostuneiden puolueiden ryhtyvän yhteistyöhön hyvissä ajoin ennen kevään eduskuntavaaleja. Vihreiden lisäksi perustulolle on löytynyt kannatusta ainakin keskustasta, vasemmistoliittosta ja nuorsuomalaisista. Siinä onkin yhteisen vaaliteeman alle syntymässä mielenkiintoinen ja pätevänoloinen Neljän Suuren Koalitio.
HEIKKI JANTUNEN
Lähteitä ja linkkejä:
|
POLITIIKKA -SIVULLE